Siirry sisältöön

JHL: Uusi työaikalaki halpuuttaa ja eriarvoistaa naisten tekemän työn

Uusi työaikalaki laajentaa jaksotyön ja yötyön soveltamista naisvaltaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen aloilla. Laajennus vaikeuttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, pienentää ansioita ja sallii palkkakikkailun, toteaa JHL.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvin pettynyt uuden työaikalain hyväksymiseen. Laissa on merkittäviä, yksinomaan työnantajia hyödyttäviä joustoja ja niiden toteuttajiksi joutuvat naisvaltaisten sosiaali- ja terveysalojen sekä varhaiskasvatuksen työntekijät.

– Pääministeri Sipilän hallitus on viimeisimpänä tekonaan ajanut läpi naisten työtä halpuuttavan ja eriarvoistavan lain. Naiset maksavat jakso- ja yötyön käytön laajentamisen terveytensä uhalla, ansionmenetyksinä. Lisäksi perhe-elämä kärsii, toteaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

JHL:n puheenjohtaja moittii hyväksyttyä lakia siitä, että se mahdollistaa palkkakikkailun.

– Jaksotyössä työtunnin hinta on työnantajalle halvempi kuin normaalityöajassa. Jaksotyössä lisä- ja ylityötä kertyy vain jaksokohtaisesti. Lisäksi sen muodostuminen voidaan estää työvuorojen muutoksilla pelaamalla, Niemi-Laine selventää.

Myös osa-aikaiset työntekijät asetetaan eri asemaan kuin vaihtelevaa työaikaa tekevät. Työnantaja voi jo osa-aikaisen työsopimusta tehdessään lisätä kohdan, että työntekijä on aina sidottu tekemään lisätyötä. Vaihtelevaa työaikaa tekeviltä on saatava suostumus lisätyön tekemiseen joka kerta. Tyypillisin osa-aikatyöntekijä on nainen.

Jaksotyö tutkitusti lisää sairastumisriskiä vakaviin sairauksiin. Jaksotyön käytön lisääminen ja säännöllisen yötyön laajentaminen myös vaikeuttavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

– Lapsivaikutusten arviointia ei laissa ole tehty lainkaan, vaikka laki vaikuttaa merkittävästi vanhempien ja huoltajien työaikoihin, Niemi-Laine sanoo.

Niemi-Laine pitää huonona myös sitä, että uuden lain mukaan riitaisat työaikasaatavat vanhenevat jatkossa kaikissa tapauksissa kahdessa vuodessa. Tämä on selvä heikennys työaikasaataviansa penäävien asemaan. Tähän saakka työtuomioistuin on yksimielisesti tulkinnut, että vanhentumisaika on viisi vuotta silloin, kun saatava perustuu työehtosopimukseen.

–  Vanhenemisajan muutos on erityisen ongelmallista yksityisillä sosiaali- ja terveysaloilla työskenteleville naisille. Heillä luottamusmiesjärjestelmä ei välttämättä ole kunnossa ja pelko työpaikan menettämisestä on suuri, jos he uskaltautuvat esittämään kritiikkiä työnantajaa kohtaan.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi, 0400 885 017