Siirry sisältöön

JHL Sisä-Suomen yhdistysten johdon päivien yhteydessä ajankohtainen poliittinen tilanne oli vahvasti esillä

Sunnuntaina paneelissa aiheena oli työelämän, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, EU:n tulevaisuus sekä turvallisuus. Työelämän kysymykset veivät paneelin alusta melkoisen osan, joten paneelin kulkua muutettiin vähän SOTE:n osalta. Keskustelua käytiin lähinnä vanhustenhuollon tilasta ja toisaalta EU:n tulevaisuus ja turvallisuus aiheina yhdistettiin.

Työelämäosuuden ympärillä huolestuttavana asioina ovat selkeästi työelämän muutokset ja murros, jotka puhuttavat yhteiskunnassa paljon. Teknologinen muutos ja murros, globalisaatio, nationalismi, tulliliitot, kauppasopimukset ja monet muut asiat tuovat haasteita globaalisti ay -liikkeille haasteita.

Työelämäosuus lähti liikkeelle siitä, että paneeliin osallistujille tehtiin 14 kysymyksen sarja aiheista, jotka ovat nousseet Sisä-Suomen alueella Vapaiden valtakunta -kampanjan yhteydessä esille.

  1. Työehtosopimusten yleissitovuus
  2. Työntekijöiden irtisanomissuojan puolustaminen
  3. Toimeentulo yhdellä työllä
  4. Työehtojen määräytyminen työehtosopimuksilla
  5. Työajan lyhentäminen
  6. Työttömyysturvan puolustaminen
  7. Ammatillisen koulutuksen aseman parantaminen
  8. Riittävä työttömyysturva
  9. Nollatuntisopimusten kieltäminen / Vaihtoehtoinen kysymys: kuuluuko Suomessa olla irtisanomissuoja?
  10. Pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen
  11. Minimipalkkojen määräytyminen työehtosopimuksilla
  12. Työntekijöiden oikeus kuulua ammattiliittoon
  13. Lakko-oikeuden puolustaminen
  14. Alipalkkauksen kriminalisointi

Paneelin vetäjän, JHL:n Sisä-Suomen aluepäällikkö Tommi Raunelan, tulkinnan mukaan kaikki panelistit voisivat vastausten perusteella olla tukemassa Vapaiden valtakunta -kampanjaa. Keskustelua näistä kysymyksistä herätti alipalkkauksen kriminalisointi, työajan lyhentäminen ja työttömyysturva.

SOTE-keskustelun hyydytti käsittely eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta riippuu, onko SOTEA ylipäätään mahdollista saada maaliin enää tällä hallituskaudella. Tällä hetkellä ennuste näyttää SOTEN kannalta huonolta. Eduskunta istuu enää neljä viikkoa ennen vaalitaukoa. Tämä on kysymys, johon jo itse asiassa varmaan kuulijatkin ovat kyllästyneet, mutta on nyt kysyttävä toteutuuko SOTE-uudistus vai siirtyykö työ näiden viivästymisten vuoksi seuraavalle hallitukselle.

Vanhustyön asiakkaiden tarpeiden lisääntyminen ja kotihoidossa myös asiakasmäärän nopea kasvu ovat johtaneet työpaineen kasvuun, mikä puolestaan on johtanut hoivatyön laadun heikkenemiseen. Tämä aiheuttaa moninaisia riskejä niin asiakkaille kuin työntekijöille, mikä on johtamassa työntekijöiden pakoon alalta. Panelistit olivat Tommi Raunelan tulkinnan mukaan yksimielisiä siitä, että tekninen hoitajamitoituksen muutos 0,7 ei pelkästään riitä korjaamaan niitä ongelmia. Tarja Ahonen korosti kotiin annettavia palveluita, joita kaikki panelistit lähtivät tukemaan. Julkisten palveluiden varaan rakentuva vanhusten hoito sai myös kannatusta. Ongelmaksi nähtiin ylikansallisten toimijoiden tulo markkinoille ja ns. ostobuumi, jolla pienet toimijat käytännössä on kuihdutettu pois.

EU:n tulevaisuus ja turvallisuusosiossa keskusteltiin siitä, että toukokuun lopun eurovaalit pidetään maanosan ollessa epävarmuuden tilassa. Britit kipuilevat brexit-eron kanssa, Ranskan keltaliivit protestoivat maan presidenttiä Emmanuel Macronia vastaan ja Espanjassa käydään oikeutta Katalonian itsenäisyyshankkeen vuoksi. Italiassa populistiset liikkeet piirtävät maan poliittista karttaa uusiksi, ja entisessä Itä-Euroopassa on nationalismi vallannut alaa. Samaan aikaan on Euroopan unionin parlamentin löydettävä vastauksia niin ilmastonmuutokseen kuin Välimeren siirtolaisuuteen.

Maallikolle näyttää, että USA:n presidentti haluaa myös EU:lla menevän huonosti ja samat intressit näyttävät olevan myös Vladimir Putinilla.

Kuinka tämä kaikki vaikuttaa EU-vaaleihin? Onko maanosa kriisissä, vai voiko edessä olla uusi alku? Mitä parlamentti voi tehdä? Näihin kysymyksiin panelistien vastaukset vaihtelivat.

Paneelin vetäjä pyysi panelisteja lopuksi nimeämään yhden vakavimman uhan tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vakavimpana uhkana näkivät Kaisa Penny (sd) ja Jaakko Mustakallio (vihr.). Eriarvoisuuskehityksen jopa kansainvälisellä tasolla näki vakavana uhkana Arto Satonen (kok). Kansallisella tasolla eriarvoisuuskehityksen pahimpana uhkana nimesivät Tarja Ahosen (sin.) sekä Raija Westergårdin. Veijo Niemi (ps) totesi, että kansallisen turvallisuuden uhat kyetään paljastamaan ja estämään Suomessa. Mauri Pekkarinen (kesk.) joutui poistumaan ennen viimeistä kysymystä.

Kiitokset kaikille osallistujille hyvästä viikonlopusta.

Panelisteina olivat (kuvassa vasemmalta oikealle):
kansanedustajaehdokas, kansanedustaja Arto Satonen (kok.)
kansanedustajaehdokas, ylikonstaapeli, pääluottamusmies Veijo Niemi (ps.)
kansanedustajaehdokas, päivätoiminnanohjaaja Raija Westergård (vas.)
kansanedustajaehdokas, yrittäjä, suurtalousesimies Tarja Ahonen (sin.)
kansanedustajaehdokas, viestinnän asiantuntija Jaakko Mustakallio (vihr.)
eurovaaliehdokas, toiminnanjohtaja Kaisa Penny (sd.)
eurovaaliehdokas, eduskunnan varapuhemies ja kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.)