Siirry sisältöön

JHL selvitti: Palveluseteli ei varhaiskasvatuksessa säästä

Monet kunnat ovat perustelleet palvelusetelin käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa taloudellisuudella. Todellisuudessa oma työ on kunnalle edullisempaa,  mikäli se tehdään perustehokkaasti. Palveluseteliin liittyy talouden hallinnan lisäksi paljon muitakin haasteita, joita kuntapäättäjät ja palvelun käyttäjät eivät aina harkitse loppuun asti

JHL selvitti palvelusetelin käyttökustannuksia Vertikal Oy:llä. Palvelusetelin tason keskiarvo on noin 800 euroa kuukaudessa yli kolmevuotiaasta lapsesta. Palvelusetelin arvossa on tosin isoa vaihtelua eri kaupunkien välillä. Kunnan oma palvelu maksaa lasta kohti keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, jonka päälle on laskettava 10 % hallinnon kustannuksia.

Yksityinen palvelusetelillä ostettu varhaiskasvatus on kunnalle keskimäärin saman hintaista kuin omana työnä toteutettu varhaiskasvatus, mutta palveluseteli sisältää laskennallisesti noin 50 euron ylihinnan tai lisäkatteen yritykselle. Varhaiskasvatusta tarjoavat yritykset tuottavat pääasiassa 10-15 %:n voittoa liikevaihdosta.

Kyse on paljolti markkinoinnista

Julkisen ja yksityisen toiminta on vähintään yhtä hyvää. Käytännössä kyse on samasta tuotteesta, sillä varhaiskasvatuksessa lakisääteiset velvoitteet ovat yksityiselle ja julkiselle palvelun tuottajalle samat. Yksityistä palvelua markkinoidaan kuitenkin usein paremmin.

Henkilöstön suhteen yksityinen yritys käyttää usein enemmän joustavuutta. Tämä tarkoittaa yleensä tukipalveluista säästämistä, joka näkyy ammattilaisten työnkuvien monialaisuutena ja on jossain määrin pois perustehtävän hoidosta.

Huolimattomasti hoidettu tukipalvelu, esimerkiksi puhtaanapito ja ruokahuolto, näkyy nopeasti tilojen rapistumisena ja ylimääräisenä kiireenä. Yksityisissä yrityksissä sijaisia ja lisähenkilökuntaa on ammattilaisten kokemuksen mukaan vaikeampi saada, mikä näkyy kiireenä ja kuormituksena. Päivähoitoryhmät ja päiväkotien toiminta ovat hyvin samanlaista yksityisissä yrityksissä ja kunnan omissa yksiköissä. Toimintaa ohjaa aina varhaiskasvatuksen perusteet.

Palvelusetelin nurja puoli

Kunnalla tulisi aina olla kokonaisvastuu asiakkaasta ja hänelle tarjotusta palvelusta. Jos asiakas kieltäytyy palvelusetelistä, kunnan pitää ohjata hänet muulla tavoin järjestetyn palvelun piiriin. Kunnalla on velvollisuus järjestää lakisääteiset palvelut, kuten varhaiskasvatus. Mikäli palveluseteliyritys menee konkurssiin, on kunnan pystyttävä välittömästi paikkaamaan asiakkaalle palvelusetelillä tarjottu palvelu. Kunnissa on näin ollen jossain määrin pakko pitää yllä ylimääräistä kapasiteettia, mikä ei tee palvelusetelillä ostetun palvelun ja oman työn taloudellista vertaamista tasapuoliseksi.

Palvelusetelijärjestelmässä kunta hyväksyy järjestelmään kuuluvat palveluntuottajat ja tiedottaa niistä asiakkaille. Palvelusetelin käyttö perustuu kuitenkin aina asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen, ja asiakas itse valitsee haluamansa palveluntuottajan kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Palvelunkäyttäjä on palveluseteliasiakkaana kuluttajan asemassa ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan kuluttajariitalautakunnassa. Kunnan puolestaan tulee valvoa yksityisen yrityksen toimintaa.

Lisätiedot:

Erityisasiantuntija Minna Salminen, JHL,  050 445 5350
Tilastotoimitsija Jorma Peussa, JHL, 0400 885 018