Siirry sisältöön

Hyviä uutisia nollatuntisopimuksella työskenteleville yksityisellä sosiaalipalvelualalla: työntekijä voi vaatia lisätunteja entistä helpommin

JHL on tehnyt pitkään työtä sen eteen, että nollasopimuksille saadaan tarkemmat säännöt. Viime vuoden lopulla asia eteni, kun yksityisellä sosiaalipalvelualalla tuli voimaan työehtosopimuksen pykälä, joka parantaa nollasopimuksella työskentelevien oikeuksia.

Vaihtelevan työajan työsopimuksilla työskentelevät JHL:n jäsenet saivat viime joulukuussa hyviä uutisia. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevät jäsenet voivat nyt vaatia, että heidän työsopimukseensa merkitään entistä tarkemmin, kuinka paljon työtunteja heille on tarjottava.

Vaihtelevan työajan sopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joissa työaika ei ole kiinteä, vaan vaihtelee esimerkiksi 0–40 tuntiin kuukaudessa. Sopimuksista puhutaan usein nollatuntisopimuksina.

Työntekijä saa ottaa luottamusmiehen mukaan, kun työnantajan kanssa keskustellaan työtunneista.

– Työntekijöillä on oikeus vaatia, että työsopimus tehdään todellisten, toteutuneiden tuntien mukaan. Työtunteja tarkastellaan edellisten 12 kuukauden jaksolta. Otetaan esimerkki. Työntekijällä on ollut keskimäärin 20 työtuntia viikossa. Hän voi vaatia sopimukseen merkintää, että jatkossa töitä on tarjolla ainakin saman verran, sopimustoimitsija Kari Bagge selventää.

Bagge muistuttaa, että työntekijä saa aina ottaa luottamusmiehen mukaan, kun työnantajan kanssa keskustellaan työtunneista. JHL:n luottamusmiehet tuntevat tes-määräykset ja voivat tarvittaessa hakea tukea liitosta.

Vanhustenhoitajilla paljon nollasopimuksia

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimiseen saadut parannukset ovat tärkeitä, koska esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa tehdään paljon töitä nollasopimuksilla. Liiton seuraava tavoite on saada samanlaisia parannuksia myös muiden alojen työehtosopimuksiin.

Nollasopimuksilla vääristetään hoitajamitoituksia.

Vaikka työaikamääräyksiin on saatu selvä parannus, nollatuntilaisten asemassa riittää yhä parantamista.

– Nollatuntisopimuksilla esimerkiksi paikataan henkilökuntavajetta. Tämä johtaa pahimmillaan todella huonoihin työvuoroihin. Työntekijällä voi olla esimerkiksi aamulla kaksi tuntia töitä, sitten kolmen tunnin tauko ja jälleen kaksi tuntia töitä, sopimustoimitsija Reeta Holmi valaisee.

Hoitaja harjaa vanhan naisen hiuksia.

Nollasopimuksilla myös vääristetään hoitajamitoituksia. Työvuorolistoihin saatetaan merkitä työntekijöitä, joille ei todellisuudessa ole edes tarjottu työvuoroja tai ei ole yksikertaisesti saatu sijaista vaikka työvuoro on listaan suunniteltu, Holmi sanoo.

Yksi ongelma vaihtelevan työajan käytössä on se, että työntekijöille ei tarjota riittävästi tunteja. Työnantajat palkkaavat lisää väkeä sen sijaan, että nykyisille työntekijöille tarjottaisiin lisätöitä. Ongelma on tuttu muun muassa vammais- ja vanhustyössä, kotihoidossa ja lastenhoidossa.

Erityisen tukalassa tilanteessa ovat henkilökohtaiset avustajat, jotka tekevät töitä vaihtelevan työajan sopimuksilla. Heillä on käytännössä pakko olla monta työnantajaa, jotta työtunteja tulee tarpeeksi ja palkalla voi elättää itsensä.

– Päällekkäisiä vuoroja tulee helposti, jos samalla työntekijällä on useita vaihtelevan työajan sopimuksia eri työnantajille. Kun yksi työnantajista ilmoittaa työvuoroluettelon, työntekijä on jo saattanut sopia samalla ajalla työvuoron toiselle työnantajalle, Holmi kertoo.

Tuore lainmuutos asettaa entistä tiukemmat rajat lisätyölle

Työaikalakiin tehtiin vuonna 2018 muutoksia, jotka helpottavat työntekijän asemaa, jos työnantaja muuttaa vuorolistaa.  Määräykset koskevat nimenomaan työntekijöitä, jotka tekevät vaihtelevaa työaikaa.

Työntekijällä on nyt mahdollisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä, miten paljon ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Työntekijä voi tehdä ilmoituksen, jos listaan tulee työtunteja enemmän kuin työsopimuksessa sovittu vähimmäismäärä.

Uusi lainsäädäntö myös asettaa entistä tiukemmat rajat niin sanotun lisätyön teettämiselle. Työnantaja saa teettää lisätyötä vain silloin, kun asiasta sovitaan erikseen työntekijän kanssa. Työntekijä voi antaa suostumuksen korkeintaan lyhyehköksi aikaa kerrallaan. On myös mahdollista, että työntekijä antaa lisätyöhön suostumuksen erikseen joka kerta, kun työnantaja haluaa teettä lisätyötä. Säännöt koskevat työntekijöitä, jotka tekevät vaihtelevaa työaikaa.

Aiemmin lisätöiden teettäminen oli kohtuuttoman helppoa. Joissain tapauksissa työnantajat vaativat, että työntekijä sitoutuu tekemään lisätöitä niin kauan kuin työsuhde on voimassa. Lue lisää lakimuutoksesta Motiivi-lehdestä.

Nollasopimuksia koskevaa lainsäädäntöä kannattaa edelleen parantaa. JHL kannattaa Vapaiden valtakunta -kampanjaa, jonka tavoitteena on nostaa äänestysaktiivisuutta ja kohentaa palkansaajien asemaa.Yksi kampanjan tavoitteista on, että jokaisella olisi riittävä toimeentulo ja nollasopimusten väärinkäyttö kiellettäisiin Suomessa. Lue lisää kampanjan -blogista.

Ongelmiin ollaan puuttumassa EU:n tasolla

Jatkossa nollatuntisopimusten käyttöä saatetaan säädellä myös koko EU:n laajuisesti. EU-komissio, Euroopan parlamentti ja jäsenmaat ovat päässeet alustavaan sopuun siitä, miten nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa voidaan parantaa.

Asiaa koskeva laki on hyväksytty epävirallisessa muodossa. Sovun mukaan työnantajan pitäisi ennakolta ilmoittaa nollatuntisopimuksella työskentelevälle, mille päiville ja kellonajoille työntekijän työtunnit yleisesti ottaen sijoittuvat. Asiasta kertoi FinUnions, joka on palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteinen edustusto Brysselissä.