Siirry sisältöön

EU:n norminpurkutalkoot – lähtökohtana pitää olla hyvä lainsäädäntö, ei se, että poistetaan mahdollisimman paljon pykäliä

Euroopan komissio tavoittelee EU-lainsäädännön yksinkertaistamista sekä byrokratian ja sääntelyn aiheuttamien kustannusten vähentämistä. Tähänastiset purkuehdotukset ovat hyödyntäneet lähinnä yrityksiä. Myös työlainsäädäntöön on kohdistettu keventämisvaatimuksia. SAK:n ja JHL:n kanta on, että sääntelyn purku ei saa johtaa työntekijöiden aseman heikkenemiseen.

REFIT (Regulatory Fitness and Performance Programme) on Euroopan komission vuonna 2012 käynnistämä ohjelma, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa EU-lainsäädäntöä, vähentää byrokratiaa ja sääntelyn aiheuttamia kustannuksia. Sääntelyn purkamisen pitäisi hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä.  Käytännössä purkuehdotukset ovat painottuneet helpottamaan yritysten toimintaa. Erityinen huomio EU:ssa on kohdistettu siihen, miten pienyritysten toimintaa voitaisiin edistää sääntelyä purkamalla.

EU:n komissio on kannustanut jäsenmaitaan purkamaan sääntelyä myös kansallisella tasolla. Suomessa sääntelyn purkamisen esimerkkeinä voidaan mainita taksiliikenteen vapauttaminen, työntekijän koeajan pidentäminen ja kaivostoiminnan lupamenettelyn keventäminen.

Koko REFIT-ohjelman aikana yritysmaailmaan edustajat ovat tehneet esityksiä työlainsäädännön keventämiseksi. SAK:n päälakimies Timo Koskinen kertoo, että kansallisella tasolla on byrokratian vähentämisen nimissä yritetty esimerkiksi yt-lainsäädännön keventämistä, vaarojen ja riskienarvioinnin helpottamista ja työtodistuksen antamisvelvoitteiden lieventämistä.

Turhan byrokratian vähentäminen ja lainsäädännön yksinkertaistaminen on Koskisen mielestä kannatettavaa, mutta lähtökohta hyvästä ja toimivasta laista pitää säilyttää.

– On jotenkin nurinkurista, että kaikissa EU-maissa pitäisi sääntelyä vähentää tietty prosenttimäärä. EU-maiden lait ovat hyvin eritasoisia. Toisissa maissa asioita on säädelty hyvinkin yksityiskohtaisesti, toisissa taas suurpiirteisesti. Lähtökohtana pitää olla hyvä ja toimiva lainsäädäntö, ei se, että poistetaan mahdollisimman paljon pykäliä, Koskinen sanoo.

Sidosryhmät, esimerkiksi työmarkkinaosapuolet, ministeriöt ja asiantuntijat EU:n jäsenmaissa antavat komissiolle suosituksia EU-lainsäädännön keventämiseksi. On hyvinkin mahdollista, että työlainsäädäntöön kohdistuvat muutosesitykset lisääntyvät.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen muistuttaa, että työlait suojaavat työntekijöitä. Pykälien karsinta vääjäämättömästi johtaa työntekijän aseman heikentymiseen.

– Jos sääntöjä ei ole, tulkinta vaikeutuu. Kyllä se on työnantajankin etu, että mitä selkeämpi ohjeistus, sitä vähemmän riitoja, Koskinen sanoo.

Euroopan parlamentti on mukana päättämässä EU-lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. EU-lait ovat pohjana Suomen kansalliselle lainsäädännölle ja näin vaikuttavat suomalaisten elämään. JHL kannustaa jäseniään äänestämään vaaleissa turvatun työelämän puolesta. Tustu myös samalla sivulla oleviin JHL:n vaalitavoitteisiin.

Europarlamenttivaalien äänestyspäivä on Suomessa 26.5. Ennakkoäänestys on 15.–21.5.