Siirry sisältöön

EU-direktiivi tuo vahvan suojan ongelmista ilmoittaville työntekijöille – määräaikainen erottaminen ja työtehtävien vaihtaminen kielletään erikseen

Uusi direktiivi kieltää rankaisemasta työntekijää, joka ilmoittaa epäkohdista. Työntekijät voivat kertoa väärinkäytöksistä joko työpaikan sisäisesti tai suoraan viranomaisille.

Euroopan ay-liike ja kansalaisjärjestöt ovat vuosikausia tehneet paljastuksia ja raportteja. Esimerkiksi Starbucks, Google, Apple, McDonalds ja Fiat ovat olleet syynissä veronkierron vuoksi. Joissakin tapauksissa asia on edennyt oikeuteen asti ja yritykset ovat joutuneet maksamaan lisää veroja.

Suomessa esimerkiksi hoitajat ovat nostaneet julkisuuteen työpaikkojensa ongelmia. Moni työntekijä kuitenkin pelkää työnantajan kostavan, jos he tuovat ongelmia esiin. Yle kertoi tammikuussa 2019, että suuret hoitoketjut olivat uhkailleet ongelmista kertoneita työntekijöitään.

Nyt EU tahtoo suojella väärinkäytösten ilmiantajia entistä paremmin. Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa direktiivin, joka suojaa ilmiantajia. Direktiivi kieltää erikseen esimerkiksi irtisanomasta määräajaksi työntekijää, joka tuo työpaikan ongelmia esiin.

Työntekijältä ei myöskään saa estää pääsyä koulutukseen eikä hänen palkkaansa saa alentaa. Tilapäistä työsuhdetta ei saa jättää vakinaistamatta sillä perusteella, että työntekijä on kertonut epäkohdista direktiivin tarkoittamalla tavalla.

Ilmiannoille luotava helppo kanava

Direktiivi koskee esimerkiksi julkisia hankintoja, rahanpesua, ympäristörikoksia, kuluttajansuojaa ja ruokaturvallisuutta. Suomi voi halutessaan soveltaa direktiiviä myös muilla aloilla.

Työntekijä voi ilmoittaa väärinkäytöksistä työnantajalle sisäisiä kanavia pitkin. Yli 50 hengen yritysten pitää perustaa sisäinen kanava väärinkäytöksistä kertomiseen. Sama velvollisuus koskee kuntia, joissa on yli 10 000 asukasta.

Väärinkäytöksistä voi kertoa myös suoraan viranomaisille. Paljastukset voi tehdä myös julkisesti esimerkiksi median kautta, jos paljastukseen ei reagoida.

Hyväksymisen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa siirtää määräykset lainsäädäntöön.

Eurovaaleissa valittava parlamentti joutuu vielä muodollisesti hyväksymään direktiivin, ennen kuin se tulee voimaan. Direktiivin hyväksymisen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa siirtää määräykset lainsäädäntöön.

On vaikea arvioida tarkasti, kuinka paljon väärinkäytöksiä ilmiannetaan. Julkisen alan palkansaajia edustava Public Service International (PSI) arvioi vuonna 2016 raportissaan, että jopa 7 prosenttia työntekijöistä ilmoittaa jossain vaiheesta uraansa työhönsä tai työympäristöönsä liittyvistä väärinkäytöksistä. JHL on PSI:n jäsen.