Siirry sisältöön

Virkamiesetiikkaa toteuttamassa

– Minna Salminen

Virkamiesten työ on muutoksen alla. Virasto 2020 -luvulla -työryhmä työskentelee parhaillaan löytääkseen mm. hallinnon toimivuutta lisääviä keinoja. JHL blogissa pohditaan, kuinka henkilöstön asema tulisi ottaa huomioon tässä prosessissa.

Valtiovarainministeriön virkamiehet julkistivat maanantaina 4.2. puheenvuoron, jonka on tarkoitus toimia keskustelun herättäjänä seuraavaa hallituksen agendaa muodostettaessa. Virkamiehet esittivät paitsi 2 miljardin euron leikkausta kestävyysvajeen vuoksi, myös erinäisiä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia.

Valtionhallinnon kehittämisen osalta seuraavalle hallituskaudelle on kasattu nippu toiveita, joilla pyritään parantamaan julkisen hallinnon tuottavuutta, ketteryyttä ja joustavuutta. Lisäksi toimien toivotaan lisäävän houkuttelevuutta parhaiden työnhakijoiden keskuudessa. Johtamiseen ja osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, samoin virkamiesten asemaan. Virkamiespuheenvuorossa mm. todetaan, että ”Johtamisuralla eteneminen edellyttää vahvoja näyttöjä tuloksista ja määrätietoisesta itsensä kehittämisestä sekä esimerkillistä sitoutumista korkeatasoiseen virkamiesetiikkaan”.

Virkamiespuheenvuorossakin mainittu ”Virasto 2020 -luvulla” -työryhmä työskentelee parhaillaan löytääkseen virastorakennetta parantavia ja hallinnon toimivuutta lisääviä keinoja. Pöydällä on asioita rahoituksesta virastomuotoon ja henkilöstön asemaan. Samaan aikaan selvitetään ainakin aluepolitiikkaa, muutosturvan periaatteita sekä valtion ja erikseen valtionhallinnon palkkausjärjestelmiä. Lisäksi virkasuhteen ja muiden palvelussuhteen muotojen selvittäminen päätynee työn alle.

Virkamiehiä tuntuu jokin hiertävän virkasuhteessa ja virkamiehen asemassa. Siitä huolimatta, että virkamiespuheenvuorossa johtajarekrytoinneissa nojataan korkeatasoiseen virkamiesetiikkaan. Myös esimerkiksi hallintovaliokunta on mietinnössään ottanut kantaa virkamiehen asemaan. Mietinnössä nostetaan selkeästi esille, että virkasuhde ei ole vain palvelussuhteen muoto, vaan se määrittelee virkamiehen koko asemaa julkisessa hallinnossa. Toimiva julkinen hallinto nojaa avoimuuteen, riippumattomuuteen ja rikosoikeudellisten seuraamusten kokonaisuuteen.

Henkilöstön aseman näkökulmasta ei ole yhdentekevää mitä noissa edellä mainituissa työryhmissä, neuvotteluissa ja selvitysmiesten raporteissa tulee lukemaan. Seuraavan hallituksen asialistalle nostetaan ainakin henkilöstön joustavan käytön lisääminen ja virastojen aukioloaikoja sääntelevän asetuksen purkaminen sekä valtioneuvoston yhtenäistäminen. Kummallakin on suoraa vaikutusta työn tekemisen tapoihin ja aikoihin.

Jo tällä hetkellä virkoja voidaan jakaa, virkamies voi mennä toiseen virastoon määräajaksi, virkamiesten työaikaa voidaan jakaa yhteisiin hankkeisiin jne. Meillä on käytössä joustavat ja yksilölliset työajat, mahdollisuudet mobiilityöhön ja etätyöskentelyyn, sekä mahdollisuus työskennellä paikkariippumattomasti. Henkilöstöjärjestöt eivät ole vastustaneet joustojen lisäämistä. Me pidämme kuitenkin vahvasti kiinni siitä, että virkamiehen asema säilyy nykyisellään, ja että virkasuhteen ehdot ovat kohtuulliset tai mielellään niin hyvät, että valtio saa parasta työvoimaa. Lisäksi on olennaista, että kaikki käytetty työaika korvataan. Muutosturvaperiaatteet valtiolla ovat hyvällä tasolla, mutta ongelma on se, että muutosturvaa ei missään tilanteissa käytetä. Tähän tarvitaan muutos, eli muutosturvasta on tehtävä velvoittavaa virastoille.

Virkamiesetiikka kantaa pitkälle, sillä valtiolla on poikkeuksellisen hyvin koulutettu, osaava ja sitoutunut henkilöstö. Se ei kuitenkaan anna oikeutusta niihin muutoksiin ja heikennyksiin, joita virastojen johto keinotekoisesti on luomassa. Meillä ei ole mitään tarvetta muuttaa hyvin toimivia järjestelmiä. Meillä voi olla, ja onkin tarve muuttaa joitain käytäntöjä, mutta ne voidaan hyvin tehdä yhdessä henkilöstön kanssa nykyisin pelisäännöin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*