Siirry sisältöön

Vauhtisokeus syö tulevaisuuden kilpailukyvyn!

– Hannu Moilanen

Suomessa on viime vuosina siirretty keskeisiä toimintoja yhteiskunnan hoidosta muille toimijoille. Jotkut ehkä muistavat vielä AS Tehon tapauksen, jossa tienpito avattiin kilpailulle. Tarkoitus oli tukea maaseutuelinkeinoja, suomeksi sanottuna maanviljelijöitä ja luoda heille markkinat traktoriyrittäjinä. Tämä ulkoistus johti kuitenkin virolaisten yritysten tuloon Suomen markkinoille ja jätti veronmaksajille miljoonien jälkilaskut ja monta huonosti hoidettua tietä. Koiratarhan pidolla Virossa ei siis hankittu riittävää osaamista Etelä-Suomen teiden ylläpitoon. Nykyään teiden ylläpito hoituu miten hoituu, yleensä huonon tien hoitaa kuntoon lopuksi Destian miehet eli ne, joilta työtä ulkoistettiin.

Autokatsastus on toinen esimerkki siitä, missä jälki on ollut samanlaista. Kun tilanteeseen havahduttiin ja todettiin, etteivät markkinavoimat toimineet, avattiin katsastustoimintaa myös korjaamoille. Tässäkin rahavirrat ovat valuneet muualle kuin Suomeen ja maksut nousivat hallitsemattomasti. Nyt suunta näyttää kuluttajan kannalta paremmalta, mutta turhia oppirahoja maksettiin.

Nyt on meneillään ammatillisen koulutuksen toimintojen yhtiöittäminen. Tässä hankkeessa on tarkoitus siirtää riski osakeyhtiömuotoiseen toimintaan. Ongelma on kuitenkin siinä, että usein kunnat takaavat tämän toiminnon omaehtoisilla takauksilla.

Kunnat ottavat todella isoja riskejä. Takaus on toki kunnan oma asia. Jatkossa kunnalla ei kuitenkaan ole päätösvalta vaan velkavastuut, joihin se ei voi vaikuttaa. Tulevista tulorahoituksen leikkauksista takauksia haettaessa nämä osakeyhtiöt eivät yleensä mainitse kuntapäättäjille mitään. Yleensä näissä yhtiöissä rakennushankkeet on suunniteltu tehtäviksi leasing-sopimuksin, sopimusaika on yleensä 20 vuotta tai yli minkä jälkeen tehdään jatkosopimus, lunastus tai siirto muulle omistajalle. Käytännössä rakennus maksatetaan tuossa vaiheessa toiseen kertaan.

Leasing-rahoituksessa tarvitaan usein omavelkainen takaus osakeyhtiölle, koska se pienentää riskivarausta ja hintaa. Se on yleensä myös ehto sille, että kiinteistöyhtiö suostuu rakennushankkeen toteuttamaan. Eli ilman kunnan tukea yrityksille ei yritystoiminnalla olisi tässä tapauksessa toimintamahdollisuuksia. Omavelkainen takaus ei näy kunnan tunnusluvuissa vaan sitoumuksena tilinpäätöksen liitetiedoissa. Miten käy, kun riskit realisoituvat?

Samaan sarjaan kuuluvat elinkaarimallit, joilla siirretään kustannuksia tulevaisuuteen. Näitä rahoitusmalleja käyttäen jätämme tuleville sukupolville satojen miljoonien velkaperinnön. Samalla maksamme markkinaehtoista vuokraa, joka sisältää kiinteistöyrittäjän voittomarginaalin, mikä on yleensä 8-12 %. Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilastojen mukaan kuntien tavara- ja palveluostot käyttötalouteen olivat Suomessa 18,74 miljardia euroa vuonna 2012.

Kauppakamarin vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että julkisen alan organisaatiot, kuten kunnat ja kuntayhtymät liikelaitoksineen voivat omilla toimillaan ja kysynnällään vaikuttaa yksityisen yritystoiminnan kehittymiseen. Julkisissa hankinnoissa kunnostautuneet yritykset saavat uusia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia ja referenssejä tuotteilleen ja voivat lisätä investointejaan, mikä pienentää riskipääoman tarvetta. Riskipääoman puute on nähty yhdeksi yritystoiminnan kasvun esteeksi. Riskejä yritystoiminnassa on aina, kuka sen kantaa tässä tapauksessa? Erikoista tässä ajattelussa on, että näin voidaan tehdä ilman, että tarvitaan suoria yritystukia taikka verotukseen liittyviä kannusteita. Yritysten markkinat perustuvat kuitenkin verovaroihin ja yritysten liikevoitto syntyy verovaroista.

Toisen asteen ammatillinen koulutus on yhteiskunnan perustehtävä, jolla voidaan vaikuttaa huomattavasti alueen elinvoimaan ja kilpailukykyyn. Kilpailukykyä maan hallitus on peräänkuuluttanut kaiken aikaa. Kilpailukyvyn parantamiseksi parhaaksi keinoksi on huomattu palkansaajan kukkarolla käynti. Tämä kukkaro alkaa kuitenkin olla tyhjä. Monen lakisääteisen palvelun ostamisen ja monopoliyksityisyrittämisen tukeminen on käynyt kalliiksi palkansaajille. Toinen hallituksen tärkeäksi havaitsema keino kilpailukyvyn parantamisessa on systemaattinen osaamisen ja koulutuksen alasajo.

EK ja maan hallitus huutavat aina sen perään, että yrittäjiä potkitaan päähän. Tärkeää olisi huomata, että jos yritysten voitto-osuus jäisi suomalaiselle yritykselle, yritykset voisivat käyttää liikevoittoa investointeihin, tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tämä hyödyttäisi suuresti Suomi Oy:tä. Osaamisen ylläpitäminen taatusti myös parantaa kilpailukykyä.
Yhteiskunnan tuottamat palvelut tehtäisiin myös laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Ulkoistetut palvelut, joissa on monopolileima, ovat osoittaneet sen, että yhteiskunnan tuottamat palvelut pärjäävät taatusti hintakilpailussa. Tieverkon kunto rapistuu ja korjausvelka kasvaa jatkuvasti Aikaisemmin näin ei käynyt, vaan tieverkkoa hoidettiin ja ylläpidettiin laadukkaasti. Laadulla kilpailussa on siis pärjätty yhteiskunnan tuottamilla palveluilla hyvin. Kannattaa harkita siis kahteen kertaan, ennen kuin julkisesti hankittua osaamista ja omaisuutta annetaan yksityisille omistajille, erityisesti silloin kun se annetaan maan rajojen ulkopuolelle.

Kommentit

  1. Erinomainen kirjoitus. Esimerkiksi ammatillinen korkea-asteen koulutus kannattaisi siirtää jatkossa maakuntien tehtäväksi. Ammatillinen peruskoulutus ja lukio taas yhdistää nuorisokouluiksi, jotka voisivat olla isommissa kunnissa kunnallisia ja pienemmissä maakuntien vastuulla. Sosiaali- ja terveyspalvelut on myös hoidettava suoraan yhteiskunnan tehtävinä eikä pidettävä yllä ja rakennettava lisää nykyisiä lisäkustannuksia ja epätasa-arvoa synnyttäviä häkkyröitä.

  2. Hyvä että löysin tämän blogin. Kertoisiko ja perustelisiko jhl miksi eläkeläisen jäsenmaksu on nostettu 60 euroa 96 euroon, ja vielä salakavalasti. Motiiveista en ole nähnyt mitään asiasta. Tämä on kuin hallituksen leikkaukset otetaan sieltä missä on hiljaista porukkaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*