Siirry sisältöön

Vanhusten hoiva ja hoito on ammattilaisten työtä

– Jarkko Eloranta

Aikanaan sanottiin, että suomalaisen lähin omainen on viranomainen. Tulevaisuudessa voi olla niin, että vanhuksen lähin ja viimeinen omainen on postimies. Espoossa on nimittäin alkamassa kokeilu, jossa Postin työntekijät eivät vain kuljeta kotipalvelun asiakkaina olevilla vanhuksille ruokaa vaan myös lämmittävät sen ja laittavat esille. Myös seurustelua ja kevyttä kodinhoitoa on visioitu postilaisten tehtäväksi.

Vanhusten kotihoivaan tuntuu olevan tunkua muualtakin kuin vain Postin puolelta. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pohti mahdollisuutta tarjota pitkäaikaistyöttömille työtä vanhustenhoidossa täydellä palkalla. Tarjottu työ olisi myös pakko ottaa vastaan. Työ voisi olla ulkoilutusta, seurustelua ja kevyttä kodinhoitoa. Työtä, joka nyt usein jää tekemättä. Molemmat voittaisivat: sekä vanhus että merkityksellistä työtä saanut työtön. Todellinen win-win-tilanne, vai miten se nyt meni?

Vanhusten kotihoidossa eletään kiistämättä vaikeita aikoja. Työntekijöiden työpaine ja kiire pursuvat yli äyräiden ja tunnelmat ovat kuin uppoavassa laivassa – pelastukoon ken voi. Vanhusten kannalta tilanne on vielä heikompi, heillä kun ei ole mahdollisuutta vaikka työpaikan tai –uran vaihdokseen. Joskin se on aika teoreettinen mahdollisuus myös suurimmalle osalla työntekijöistä. Monet vanhuksista ovat käytännössä puolivankeina omassa kodissaan, jossa piipahtaa vaihtuva, väliin runsaslukuinenkin joukko työntekijöitä suorittamassa erinäisiä toimenpiteitä ilman, että vanhus olisi hetken huomion kohteena omana itsenään, ihmisenä eikä vain tekemisen kohteena.

Onko sitten vanhustenhoidon tulevaisuuden toivo Postin ja työttömien käsissä? Toivottavasti näin ei ole. Vanhusten hoito ja hoiva on ammattilaisten työtä. Toki sitä pitää uudelleen organisoida ja suunnitella ja ehkäpä ammattiryhmien välisiä raja-aitojankin olisi hyvä madaltaa, jotta palvelunsaajan tarpeet ohjaisivat toimintaa entistä enemmän.

Työttömillekin varmasti löytyy väylä hoivan ja hoidon töihin, mutta velvoittaminen ja tuleminen ammattilaisten sijaan ja rinnalle ei varmasti ihan heittämällä onnistu. En myöskään usko, että kukaan vanhus tai omainen haluaa, että ulkoiluttajana toimii henkilö, joka tekee sitä vastentahtoisesti työttömyysturvan karenssien pelossa.

Me JHL:ssä olemme suhtautuneet myönteisesti hoiva-avustajien koulutukseen ja heidän sijoittumiseensa erilaisiin hoivan ja hoidon tehtäviin. Tätä koulutusta on annettu jo nyt työvoimapoliittisena koulutuksena. Hoiva-avustajan koulutus ei ole tutkinto eikä heille oikein ole löytynyt paikkaa työmarkkinoilta. Se on sääli, varsinkin jos tämä väylä työelämään alkaa korvautua ilman koulutusta ja motivaatiota olevilla työttömillä.

Sosiaalipalveluissa tarvitaan lisää avustavaa henkilökuntaa ja henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä, se on selvä. Siksi sen sijaan että velvoitamme työttömiä vanhustenhuoltoon, tarvitsemme toimivaa ja houkuttelevaa alan eri tasoista koulutusta, jolla saamme osaavaa ja motivoitunutta väkeä alan töihin. Silloin säilytämme myös tällä hetkellä alalla työskentelevien motivaation ja työn ilon. Vanhusten hoitaminen on ammattilaisten tekemää vaativaa ja vastuullista työtä, jota ei voi kevyesti uudelleen jakaa.

Kommentit

  1. Hei! Olen itse työskennellyt palkkatuella kotihoidossa ”palveluavustajana ” ja Sairaalassa ”potilasavustajana ja kyllä työtä riitti molemmissa työpaikoissa,Palveluavustajan työ oli lähinnä kuljettaa asiakkaita lääkäreihin ym tutkimuksiin ja potilasavustajana kuljetin tutkimuksiin,autoin sellaisissa tilanteissa että ei se mitään ydinfysiikkaa ole,heille on kyllä paikat tässä yhteiskunnassa,annetaan lähihoitajien hoitaa lääkkeet ja muu sairaanhoitotyö,ja sairaanhoitajien keskittyä myöskin omiin hoitotöihin.Autettavia jotka eivät pärjää yksin on yhä enemmän kotona tarvitsevat sen ruuan lämmittäjän ja voileiväntekijän avuksi,pitäisikö siihen käydä 3 vuotta koulua?Hoiva-avustajille on kyllä töitä ja paljon.

  2. Kuinka monta päivää olet Jarkko Eloranta itse työskennelyt kotihoidossa?Ehkä jos menisit kentälle töihin niin tiedostaisit että Antti Rintee ehdotus on loistava,asiakkaat pääsisivät avustajan kanssa myöskin ulkoileen ja saisivat seuraa ainakin 1-2h päivässä ja vaikka se olisi 1 kerran viikossa niin tiedän kokemuksen kautta että käyntiäni aina odotettiin.Ehkä alat ymmärtää Antti Rinteen ehdotusta.

    • Tarkoitukseni ei ollut vähätellä sitä työtä ja työvoiman tarvetta joka hoiva- ja hoitopalveluissa on. Ajatukseni oli se, ettei työttömiä vastentahtoisesti velvoiteta näihin töihin ja että halukkaita ja innokkaita työttömiä ohjattaisiin vaikkapa jo nyt olemassa olevaan lyhyeen hoiva-avustajakoulutukseen ja sitä kautta työelämään. Sekään ei ole oikein, että koulutuksen saaneet hoiva-avustajat ohitetaan ilman koulutusta olevilla työttömillä.

  3. ”Me JHL:ssä olemme suhtautuneet myönteisesti hoiva-avustajien koulutukseen ja heidän sijoittumiseensa erilaisiin hoivan ja hoidon tehtäviin. Tätä koulutusta on annettu jo nyt työvoimapoliittisena koulutuksena. Hoiva-avustajan koulutus ei ole tutkinto eikä heille oikein ole löytynyt paikkaa työmarkkinoilta. Se on sääli, varsinkin jos tämä väylä työelämään alkaa korvautua ilman koulutusta ja motivaatiota olevilla työttömillä.”

    Rinteen esitys perustuu stereotyyppiseen käsitykseen vanhuksista ja vanhustyöstä sekä työttömistä. Ei mikään ihme, jos hänen mallissaan jokaisen työttömän on pakko ottaa vastaan myös hoivatyötä jos sitä tarjotaan. Kaikista vanhuksista ei ole kenen tahansa hoidettaviksi, eikä kaikista työttömistä ole kaikkien hoitajiksi. Joku roti tässäkin pitää säilyttää eikä lähteä työttömyyden varjolla luomaan halpistyömarkkinoita.
    Toisekseen, kaikki työttömän työllistymisen esteeksi rakennettu byrokratia on syytä purkaa. Nythän työtön ei voi oma-aloitteisesti tehdä mitään muuta kuin pelätä viranomaisia. Esimerkiksi ansiosidonkainen työttömyyspäiväraha pitäisi voida muuttaa yritystoimintaa aloittavalle starttikauden palkaksi. Näin alkavalla yrittäjällä olisi sosiaaliturva sille ajalle jolloin yritys ei vielä tuota. Moni työtön voisi hyödyntää omaa ammattiosaamistaan pienyrityksessään ja olisi näin pois Rinteen pakkotyölistoilta.

  4. Tämä oli hyvä kirjoitus! Työttömiä ollaan nykyään työllistämässä milloin mihinkin työhön, johon ei muka tarvita osaamista ja omaa innostusta. Kannatan ehdottomasti töiden pitämistä ammattilaisten käsissä. Halukkaat työttömät voivat kouluttautua alalle. Ja eiköhän ammatti-ihmisiäkin ole työttöminä, kun kunnat säästävät rahojaan.

  5. Miksi ihmeessä on pakko vain ajatella työttömiä,ja tietysti orjapalkalla kun perustuslaissa on työ § joka velvoittaa valtionjohdon toimimaan siten, että palkkatyötä olisi kaikille työkykyisille.
    Yksi hyvä keino olisi vanhuksen kannalta erittäin huomioitava. Yhteiskunnassa tulee olemaan paljon nuoria jotka eivät nykyisen perintöveron vuoksi voi edes omistaa omaisiltaan saatua asuntoa ei ole työtä jolla maksaa perintöveroa. Kuitenkin Nuori voi asua vanhuksen kanssa ja mikäli on työtä ja vanhuksen hoidostakin olisi hyvä maksaa jotain. Kaiken edellytyksenä on,että vanhus hyväksyy nuoren ja ettei kumpikaan osapuoli joudu tilanteeseen vasten tahtoaan. Yksi keino helpottaa vanhushoitoa olisi, että omaisten asumista tuettaisiin vaikka yhdellä huoneella tai sitten jos on kyseessä äiti sekä isä molemmat.Elämän loppupäässä kuitenki eläke siirtyy entistä enemmän hoidon maksuun. Kumpikin vanhus maksaa eläkkeestään lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Itselleni rakennan vanhusmökin lammen rannalle ainakin kesäkaudelle.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*