Siirry sisältöön

Valtion työntekijät muutoksen pyörteissä

– Minna Salminen

Valtion virastoja lähivuosina koskevat uudistukset ovat suuria ja ne tapahtuvat liian nopeassa sykkeessä, toteaa JHL:n sopimustoimitsija Minna Salminen. Liiallinen kiire on riskialtista sekä henkilöstön jaksamisen että kansalaisten peruspalvelujen saatavuuden kannalta. Myös tietojärjestelmien kehittämiseen on varattava riittävästi aikaa.

Valtiolla pusketaan eteenpäin useita samanaikaisia muutoshankkeita. Suurin muutos tapahtuu – jos tapahtuu – kun sote-palvelut ja 21 muuta tehtävää siirretään kunnilta ja valtiolta maakuntien hoidettavaksi. Samaan aikaan valtion virastoja on tarkoitus yhdistää, perustaa ja yhtiöittää. Lupa- ja valvonta-asiat halutaan esimerkiksi koota yhteen virastoon, samoin työ- ja elinkeinopalvelujen valtiolle jäävät tehtävät kasvupalveluvirastoon. Osa tehtävistä on tarkoitus antaa yksityisten palvelutuottajien tekemäksi. Muitakin muutoksia on meneillään, kuten liikenne- ja viestintäviraston perustaminen, maistraattien yhdistäminen väestörekisterikeskuksen kanssa ja oikeushallinnonalan rakenneuudistukset.

On sanomattakin selvää, että näin monen muutoksen läpivieminen samaan aikaan on erittäin riskialtista, jos ei mahdotonta. Siirtymäaikojakin noudattaen riskinä on, että henkilöstö uupuu, motivaatio pettää ja tietojärjestelmät eivät tue muutosta tai uutta toimintatapaa. Kun kyse on kansalaisten kannalta perusoikeuksista, ei kompromisseihin jää varaa.

Ikään kuin tämä ei vielä riittäisi, puserretaan hallituskauden viime kuukausina kasaan vielä virastojen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työ ja neuvotellaan valtion yhdestä yhtenäisestä palkkausjärjestelmästä. Virasto 2020-luvulla työryhmä käsittelee virastojen kokoon, toimintakykyyn ja henkilöstön joustavaan käyttöön liittyviä asioita. Tavoitteena on, että asiat olisivat seuraavalla hallituskaudella päätettävissä ja jatkossa virastorakenne olisi toisenlainen. Työn tueksi selvitetään mm. budjetin ja rahoituksen kehittämistä, yhtiöittämisen hyötyjä ja yhtenäistä HR-järjestelmää. Yhtä palkkausjärjestelmää havitellaan vähän samasta syystä: henkilöstö halutaan liikkumaan virastojen ja ministeriöiden välillä hanakammin ja mahdollinen palkkakilpailu valtion eri työnantajien välillä halutaan kitkeä pois.

JHL ei ole työnantajan kanssa kaikesta eri mieltä, mutta muutosten volyymi, samanaikaisuus ja vaikutusten arvioinnin puutteet ovat monessa suhteessa sellaisia, ettei muutoksia pitäisi ainakaan kaikkia toimeenpanna. Henkilöstön sietokyvyn rajoja koetellaan mm. määräaikaisuuksilla ja sijoittumisilla erilaisiin kokeiluihin. Etenkin naisten määräaikaisuudet valtiolla ovat kasvaneet erilaisten siirtymäaikojen ja muutostilanteiden myötä. Naiset sijoittuvat vaativuusluokkien alapäähän ja miehet johtavat palkkatilastoissa kaikissa ikäluokissa. Kun aika ja energia kuluvat erilaisiin selvityksiin ja muutoksiin, ei esimerkiksi näihin epäkohtiin tunnuta ehtivän puuttua.

Henkilöstön näkökulmasta parasta turvaa on järjestäytyä, pitää omasta jaksamisesta huolta ja tukeutua tarvittaessa luottamusmieheen. Työnantajalla ei ole oikeutta painostaa ketään. Mahdollisia vapaaehtoisia työtekijöiden siirtoja esimerkiksi toisiin virastoihin tulee tukea tiedolla. Tarvitaan tietoa mm. muutoksen pysyvyydestä, mahdollisesta jatkosuojasta ja paluuoikeudesta, sekä palkkauksesta. Jos valtio työnantajana haluaa vain säästää, se saa narunpään vetävään käteen tyhjänä.

Asioita on tietenkin hyvä kehittää ja siinä meillä on hyvät yhteistoiminnan ja yhteisen neuvottelukulttuurin periaatteet olemassa. Näitä noudattamalla päästään jo pitkälle. Samaan aikaan ei kuitenkaan voi tehdä kaikkea. Nyt tarvitaan poliittista ohjausta ja kehittämistyötä tekevien virkamiesten rohkeaa tarttumista asioihin. Neuvotellaan yksi asia kerrallaan, arvioidaan vaikutukset ja mennään sitten eteenpäin. Valtiolla tuottavuus on lisääntynyt joissain toiminnoissa muutamassa vuodessa 40 %. Tämänkin voisi valtio työnantajana joskus todeta henkilöstölleen ja olla ylpeä omistaan.

Valtion muutoshankkeiden lisäksi järjestökentällä on tapahtumassa hajoamista. Parhaiten turvaat oman ja työkaverisi selustan järjestäytymällä JHL:n jäseneksi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*