Siirry sisältöön

TE-toimistot maakuntauudistuksen pyörteissä

– Jukka Sevon

Tulevan maakuntahallinnon valmistelu- ja suunnittelutyö näyttäisi olevan kovassa vauhdissa. Lukuisia valmisteluryhmiä on perustettu valtakunnan tasolla ja myös jokaisessa maakunnassa on suunnittelutyötä aloitettu; jokaisessa vähän omalla sapluunallaan. Välillä tuntuu, että onko tämä uudistus kenenkään hallinnassa ja tietysti voi myös miettiä, että ollaanko ylipäätään järkevällä tiellä koko uudistuksessa.

TE-hallinnon ja sen henkilöstön näkökulmasta katsottuna on uudistuksessa nähtävissä paljonkin haasteita ja kysymysmerkkejä. Maahan ollaan perustamassa 18 maakuntavirastoa, joihin tullaan yhdistämään nykyisten ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät ja henkilöstö uudeksi kokonaisuudeksi. Tulevat maakuntavirastot ovat järjestämisvastuussa nykyisestä TE-palvelujen tehtäväkokonaisuudesta ja jatkossa puhutaan kasvupalveluista nykyisten työllisyys- ja yrityspalveluiden sijaan.

Vaikka maakunnilla on palvelujen järjestämisvastuu, näyttää vahvasti siltä, että palvelujen tuottamisvastuuta halutaan siirtää mahdollisimman paljon muille toimijoille kuten kunnille, yrityksille, kolmannen sektorin toimijoille eli ollaan siirtymässä yhä enemmän ostopalveluiden maailmaan. Tavoitteena näyttää olevan myös, että maakunnat saavat hyvinkin itsenäisesti toteuttaa kasvupalveluita (TE-palveluita). Voimassa oleva lainsäädäntö antaa tietysti rajat, mutta muu ministeriöiden ohjaus saattaa jäädä pieneksi ja jäljelle jäisi vain budjettiohjaus.

Tässä herää pakostakin kysymys, miten varmistetaan palvelujen tasalaatuisuus koko maassa? Ovatko työnhakijat samanarvoisessa asemassa, jos palveluja järjestetään ja tuotetaan maakunnissa hyvinkin vaihtelevilla tavoilla ilman ylemmän tahon vahvaa ohjausta? On ymmärrettävää, että alueellisia eroja voi toimintaympäristössä olla, mutta tämä ei silti saisi vaikuttaa palvelujen tasalaatuisuuteen. Miten toimintaa jatkossa koordinoidaan, valvotaan ja kehitetään ilman vahvaa ohjausta? Vahvaa koordinaatiota tarvitaan edelleen TE-palveluissa uudistuksen jälkeenkin.

Jo nykyisten TE-palvelujen toteuttamisessakin on ja on ollut paljon haastetta, jotta palvelu olisi tehokasta, tasalaatuista ja yhdenmukaista koko maassa. Tähän on pyritty luomalla yhtenäisiä palvelumalleja- ja prosesseja koko maahan ja myös keskittämällä tiettyjä palveluita, mm. puhelin- ja verkkopalvelut. Nämä keskittämiset ovat edellyttäneet yhdenmukaisia valtakunnallisia asiakasprosesseja. Ilmeisesti asiakkaiden verkkopalvelut aiotaan jatkossakin pitää keskitettynä, joka kyllä monien toimijoiden maakunnassa tuo haastetta lisää.

Julkisuudessa on näkynyt isojen kuntien kannanottoja, joissa ne haluaisivat tuottaa palvelut itse. Työmarkkinat ja te-palvelut eivät kuitenkaan ole enää mitään yhden kunnan alueella tapahtuvaa toimintaa vaan työvoima liikkuu ja työmarkkinat ovat maanlaajuista toimintaa, eivätkä työnantajien, yritysten toimintaympäristö rajoitu vain yhden kunnan alueelle. Suomi on kuitenkin aika pieni maa eikä työllisyyden hoitoa voi pilkkoa kovin pieniksi kokonaisuuksiksi.

Henkilöstön asema tässä muutoksessa on suuri huolen aihe. Mikä tulee olemaan henkilöstön määränpää, maakunta, kunta vai yksityinen toimija? Liikkeenluovutuksella ilmeisesti maakuntiin siirrytään eli nykyisin ehdoin, mutta mitä sen jälkeen? Tässä vaiheessa ei vastauksia näytä olevan. Henkilöstö on luvattu ottaa mukaan maakuntauudistuksen suunnitteluun ja henkilöstöjärjestöt pyrkivät myös varmistamaan, että niiden ääni myös kuuluu eri valmisteluryhmissä. Henkilöstön asemaan olisikin saatava lisäselvyyttä mahdollisimman pian, koska kenenkään edun mukaista ei ole nykyinen epävarmuus. Tässä tarvitaan nyt vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.

Lisämausteensa antavat alueelliset työllisyyskokeilut, joita hallitus on päättänyt toteuttaa ympäri maata vuoden 2017 alusta. Kokeiluissa on joillekin kunnille annettu TE-palveluiden tuottamisvastuu oman kuntansa asiakkaille tavoitteena löytää nykyistä tehokkaampia keinoja palveluiden tuottamiseen.  Hieno tavoite sinänsä, mutta on pelättävissä, että kokeiluista ei saada sitä hyötyä mitä niillä tavoitellaan. TE-hallinnon henkilöstö on jo useamman vuoden ollut jatkuvassa muutoksessa ja oman jaksamisensa rajoilla henkilöresurssien koko ajan vähentyessä. Nyt olisi aika keskittyä tulevaan maakuntahallintoon ja ihan oman työn tekemiseen eikä sekoittaa pakkaa enää millään välikokeiluilla.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*