Siirry sisältöön

Tarkkuutta kunta-alan ja yksityisen sektorin työvoimakustannusten vertailuun

– Päivi Niemi-Laine

Kuntatyöntekijöiden lomarahaleikkauksella alennettiin julkisen sektorin työvoimakustannuksia. Olenkin siis ihmetellyt, miksi KT Kuntatyönantajat on yhä sitä mieltä, että kunta-alan työvoimakustannusten kilpailukykyisyyttä on edelleen parannettava?

Juurihan syksyllä allekirjoitimme kunta-alan kilpailukykysopimuksen, jossa sovittiin, että kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019. Neuvotteluissa vielä viime keväänä tällä leikkauksella tarkoitettiin molempien osapuolien mukaan sitä, että kun leikkaus tehdään, tehdään se siksi, etteivät kuntatyön työvoimakustannukset ja siten kuntapalvelun hinta kasva suhteessa yksityiseen sektoriin.

Nyt kuitenkin KT myötäilee Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuoretta analyysia, jonka mukaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten piirissä tehty työ olisi 7-8 prosenttia kalliimpaa kuin yksityisellä sektorilla tehty työ. Herääkin kysymys, mihin laskelmiin KT nojaa väitteensä? Onko kikyn lomarahaleikkauksia ja ilmaista työajan pidennystä edes huomioitu laskelmissa?

KT väittää lisäksi, ettei se hyötyisi kiky-sopimuksen mukaisesta kustannusten alenemisesta, koska valtio leikkaa vastaavasti kunnille maksettavia valtionosuuksia. Tilanteessa tulisi huomioida kuitenkin myös se, että Kuntatyönantaja on lähtenyt vähentämään kunnista väkeä suhteessa valtionosuusleikkauksiin. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että sopimusneuvotteluissa sovittiin, että palkaton lisätyöaika käytetään oman työn tuottavuuden kasvattamiseen, jolloin jokainen työntekijä saisi lisää aikaa oman työn tekemiseen rauhassa ilman kiirettä.

Kuntatalouden osalta Sipilän hallitus on antanut kiky-neuvotteluissa lupauksen, että kikyn negatiiviset heijastukset kuntien verokertymiin korvataan kustannusneutraalisti eli täysimääräisesti. Tätä kuntapääsopijat ja KT ovat yhdessä neuvotteluissa vaatineet ja kirjallisen vahvistuksen siitä saimme hallitukselta syyskuun 4. päivänä.

KT vetoaa kunta-alan työn kalleudessa edelleen siihen, että kunta-alalla on pidemmät lomat. Pidemmät lomat ovat todellisuudessa hyvitys siitä, että palkankorotuksiin ei ole ollut varaa.

EVA:n ja KT:n mielestä syy kunta-alan työn kalleuteen löytyy siitä, että kunta-alalla on yksityistä sektoria korkeammat työnantajan eläkemaksut. KT:n mukaan kuntatyönantajien eläkemaksuja on edelleen alennettava. KT väittää, että siltä on viime vuosina peritty satoja miljoonia euroja yli todellisen eläkemenon. KT kuitenkin unohtaa, että sen eläkevastuut ovat kasvavassa nousussa ja juuri siksi rahastoissa olevat rahat eläkkeisiin ovat riittämättömät. Kunnat eivät toimi, eikä niiden pidäkään toimia, samoin kuin yritykset, sillä kunnilla on yhteiskunnallinen vastuu, jonka perusteella kansalaiset maksavat veroja. KT ja EVA kuitenkin rinnastavat kunnat yrityksiin. Eläkkeiden osalta on sovittu sukupolvien välinen sopimus eläkelupauksesta, ja tästä on pidettävä kiinni edelleen.

On hyvä, kun työnhinnan kustannusvertailua tehdään yksityisen ja julkisen välillä, että vertailussa on mukana kaikki olennainen tieto. Tiedossa kun on, että yksityisen sektorin yhteiskunnalliset velvoitteet eivät ole samanlaiset kuin kunnilla. On myös tärkeää, että tehdyt analyysit eivät aiheuta ristiriitaa oikean tiedon osalta. Esimerkiksi EVA:n laskelmat eroavat KT:n tiedoista siinä, että kiinteistöhuollossa todellinen tehty työaika on julkisella ja yksityisellä puolella samankaltainen sopimuseroista huolimatta. Kuntatyö ei olekaan kalleinta.

Onkin tärkeää, että jatkossa näinkin vakavissa analyyseissä pitäydytään yhdenvertaisuudessa ja tutkitussa faktassa.

***
Kuva: Lehtikuva / Ismo Pekkarinen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*