Siirry sisältöön

Suomen talous voi paremmin kuin annetaan ymmärtää

– Hannu Moilanen

Suomen tilanne ei ole niin paha kuin hallituskolmikko Sipilä, Stubb ja Soini antavat ymmärtää. Akateemisessa talousblogissa 13.11.2015 Roope Uusitalo saa rankattua meidät maailman seitsemänneksi rikkaimmaksi maaksi. Kun ne maailman maat, joista IMF:n tietokannassa on dataa, pistetään järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, velkaisin on Kreikka. Vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:een – tai pikemminkin siis eniten nettovarallisuutta – on Norjalla, me olemme kakkosina Euroopassa. Hallituskolmikon mukaan olemme kuitenkin jo syöneet siemenperunatkin ja nyt on pakko toteuttaa sisäinen inflaatio palkkoja alentamalla. Onko hallitus ajanut meidät omalla toiminnallaan sellaiseen tilanteeseen, ettei kukaan uskalla kuluttaa, väitän että on. Tuo jatkuva narina talouden tilanteesta vain pahentaa tilannetta. Hallituskolmikon levy taitaa olla narina recordsin kovinta tuotantoa.

Jaakko Kiander esitti Uudenmaan maakuntaparlamentissa 12.11.2015 pitämässään puheenvuorossa yhtenä huomiotta jääneenä asiana kotimarkkinat. Hänen mukaansa palkanalennuksien vaikutuksia kotimarkkinoihin ei ole arvioitu. Toki hän toitotti myös palkkojen alennusta. Vientisektori on se, mistä saamme tuloja kansantalouteen. Se on unohdettu keskustelussa, että myös palvelusektorilla on merkitystä tässä asiassa, Venäjän matkailun tyrehtyminen näkyy kaupassa ja majoituksessa voimakkaasti. Kotimarkkinoiden unohtaminen ja sisäinen inflaatio johtaa massatyöttömyyteen, julkinen sektori on tärkeä osa kotimarkkinoita.

13.11. kun julkaistiin euroalueen kasvuluvut, Suomi oli heikoin. MTV 3:n uutisessa syyksi paljastui kuitenkin kotimarkkinat, muualla on uskoa ja kulutetaan, Suomessa on kansa peloteltu ja lamaannutettu.  Uusia investointeja ei uskalleta tehdä, ihmiset ostavat vain sen, mitä on pakko. Tämäkin oli viesti siitä, että valittu toimintamalli ei ole oikea. Jos nyt toteutetaan pakkolait ja tehdään sisäinen inflaatio, väitän, että olemme todella syvässä lamassa ja pitkään. Ei vientiteollisuus ja sen työpaikat voi korvata sisämarkkinoita.

”Meidän on uudesta luotava maa, raukat vaan menköhöt merten taa!” Tuo on osuvasti sanottu Ilmari Kiannon kynästä. Verotuloja vuotaa pois Suomesta sekä yksityisten että yritysten toimesta. Tähän hallituskolmikko ei ole kiinnittänyt huomiota, jos valehdellaan. Totta puhuen Sipilä, Stubb ja Soini ovat kannustaneet juuri tähän toimintamalliin. Ministeri Lenita Anneli Toivakka näyttää tästä epäisänmaallista esimerkkiä. Hänen mukaansa näin kaikkien pitäisikin toimia. Hänen viestinsä on, ettei Suomi verotuloja tarvitse. Odottaisin kyllä enemmän valtioneuvoston jäseneltä.

Ei investoinnitkaan ole olleet tyystin jäissä. Metsä Group toteuttaa historian suurimman metsäteollisuuden investoinnin Suomeen, Äänekoskelle. Maailmanlopun ala näkee siis valoa omassa toimintaympäristössään ja Suomessa. Oppirahoja on tämäkin teollisuuden ala maksanut sijoittamalla ulkomaille.

Meidän on tehtävä yhdessä ratkaisuja, jotka turvaavat julkiset palvelut kaikille, sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Tulevaisuudessa on kuitenkin huolehdittava kaikista ja julkista sektoria ei voi korvata markkinakapitalismilla. Maan hallituksen viesti pitäisi olla narinan sijasta taas Kiantoa lainaten Nosta jo rintaasi maausko uus”.

Kommentit

  1. Tuossa Roope Uusitalon kirjoituksessa on erittäin paha virhe. Siinä julkisen sektorin varoiksi lasketaan eläkerahastot, mikä nostaa Suomen vähänettovelkaiseksi maaksi. Jostain käsittämättömästä syytä Uusitalo ei kuitenkaaa laske mukaan mukaan eläkevastuita, jotka tiputtavat Suomen sijoitusta merkittävästi.

  2. Eläkeyhtiöt käyttävät koko ajan rahaa eläkkeiden maksuun ja varautuvat myös tulevaisuudessa maksettaviin eläkkeisiin. Tämä velvollisuus eläkeyhtiöillä ilman muuta on. Eläkekassoissa oleva sijoitustuottoja poikiva omaisuus pitää kuitenkin nähdä varallisuutena, jonka käytöstä Suomi päättää itse unohtamatta eläkevastuista huolehtimista. Lopuksi vielä sitaatti Uusitalolta: ”Suomen julkinen bruttovelka tipahtaisi alle velkarajojen jo, jos suomalaiset eläkeyhtiöt vaihtaisivat salkustaan Italian ja muutaman muun valtion obligaatiot Suomen valtion vastaaviin papereihin. Nettovelkaa tällaiset allokaatiomuutokset eivät heilauttaisi.”

  3. Minna: Kiitokset tarkkaavaisuudesta. Nimi on nyt tarkennettu tekstiin.
    Ystävällisin terveisin JHL viestintä

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*