Siirry sisältöön

Soten runkopalvelut varmistavat laadukkaan terveydenhuollon

– Johanna Värmälä

JHL ottaa käyttöön uuden sanan: runkopalvelut. Tällä termillä aiomme jatkossa korvata sanan tukipalvelut. Syynä on se, että haluamme tuoda entistä vahvemmin esille, mitkä elintärkeät toiminnot takaavat laadukkaiden sote-palvelujen tuottamisen.

Ei ole varmaan yllätys, että JHL toimii jälleen kerran sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalveluissa työskentelevien äänitorvena. Äänen pitäminen sote-uudistukseen liittyvissä keskusteluissa on tarpeen, jotta tukipalvelujen, kuten välinehuollon ja puhtausalan, tärkeys ymmärretään. Näiden merkitystä edistämme uudella sanalla, jota JHL tulee käyttämään jatkossa tukipalveluista. Sana on runkopalvelut.

Runko on kantava osa puuta. Samalla tavoin runkopalvelut ovat keskeinen osa kokonaisuutta sotessa. Runkopalvelut muodostavat soten tukirangan. Ne ovat elintärkeitä palveluita, joita tarvitaan ydintoiminnan toteutumiseksi. Käsite ”runko” kuvaa hyvin, millaisista palveluista on kyse. Ilman niitä esimerkiksi kirurgi ei tee leikkausta turvallisesti.

Nyt kun Sanna Marinin hallituksen sote-uudistus on etenemässä, tarvitsemme aktiivista keskustelua runkopalveluista. Siten pienennämme riskiä, että runkopalveluille tapahtuisi niin kuin kävi Juha Sipilän hallituksen aikana: Palvelujen merkitys ymmärrettiin suunnitelmissa vasta viime metreillä.

Marinin hallitus suunnittelee, että Suomeen perustettaisiin itsehallintoalueita, jotka vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen tehtävistä. Valmistelussa on huomioitava, että kunnilla ja itsehallintoalueilla tulee olemaan yhteisiä palvelutarpeita. Niitä ovat muun muassa puhtauspalvelut, ravitsemispalvelut, aula- ja vahtimestaripalvelut, talous- ja henkilöstöhallinto, arkistopalvelut, yleishallinto, asiakasmaksupalvelut ja kiinteistöhuoltopalvelut. Onkin tärkeää pitää sote-keskusteluissa esillä myös kuntien näkemys.

”Sote-kriitikko” Lamminmäen mukaan sote-keskusteluissa voi unohtua välillä kokonaiskuva. Liian laajan kokonaiskuvan tekeminen voi kuitenkin johtaa harmittaviin lopputuloksiin, jos ei ymmärretä julkisten palvelujen merkitystä. Tästä on valitettavia esimerkkejä Sipilän hallituksen sote-uudistuksesta, jossa markkinaehtoisuuden vaikutukset saattoivat tulla monelle yllätyksenä. Monella on tuoreessa muistissa ainakin pakkoyhtiöittämiskeskustelut.

Valitettavasti markkinat vilahtavat edelleen vireillä olevissa sote-uudistuskeskusteluissa muun muassa siten, että markkinat olisi huomioitava tiettyjen runkopalvelujen organisoinnissa. Mielestäni on kummallista, että sote-palveluissa tarvittavia julkisia palveluja, kuten laboratorio- ja ravitsemispalveluja, pidettäisiin yksityisten yritysten vuoksi markkinahäirikköinä.

Julkisen sektorin runkopalvelut pitävät sote-palvelujen palveluketjun ehjänä. Tämä vaikuttaa potilasturvallisuuteen, palvelutuotannon joustavuuteen ja toimintavarmuuteen, millä on merkitystä esimerkiksi kriisitilanteissa.

Yksityistä sektoria tarvitaan huoltovarmuustoimenpiteiden toteuttamisessa, mutta markkinat yksinään eivät kykene kokonaisvaltaisesti huolehtimaan poikkeustilanteista.

Kilpailutuksella valitut markkinaehtoiset toimijat eivät myöskään pysty toiminnoissa tarvittavaan joustavuuteen. Esimerkkinä on ravitsemispalveluissa käytetty moniosaajamalli, josta hyötyy koko julkisen sektorin organisaatio. Käytännössä moniosaaja voi siis toimia ravitsemispalveluissa, kuten myös siivoustyössä. Lisäksi ravitsemispalveluissa tarvitaan koulutukseen perustuvaa ammattitaitoa, ja jopa erityisosaamista esimerkiksi erityisruokavalioihin, millä on merkitystä potilasturvallisuudelle.

Äänitorvemme ei ole kuitenkaan kuulunut kaikkialle.  Vaikuttaa siltä, että runkopalvelujen merkitys on unohdettu muun muassa Päijät-Hämeessä, jossa on suunnitelmissa terveysasemapalvelujen ulkoistaminen. Yksityisen oleminen mukana yhteisessä yhtiössä tulee hankaloittamaan muun muassa välinehuollon järjestämistä, jossa olisi hyvä tehdä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisiin runkopalveluihin on päädytty esimerkiksi Helsingissä. Toivottavasti Päijät-Hämeestä ei tule huono esimerkki siitä, kuinka liian ison kuvan luominen johtaa harmittaviin lopputuloksiin.

***
Julkaisimme esitteen runkopalveluista verkkosivuillamme. Voit ladata sen täältä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*