Siirry sisältöön

Sote-uudistus – kesän bestseller vai uuden sopan ainekset?

– Sari Bäcklund

Valtaosa suomalaisista odotti juhannusta ja sen jälkeen koittavaa kesälomaa kuin kuuta nousevaa. Oma jännitykseni on sen sijaan kohdistunut – koronaviruksen lisäksi – jo keväästä lähtien siihen, ehtivätkö sotelait lausunnoille ennen kesää. Ja ehtiväthän ne!

Täytyy myöntää, että olen kevään mittaan ollut hieman skeptinen tämänkin sote-uudistuskierroksen suhteen. Enkä pelkästään siksi, että uudistukseen kasaantuu joka tapauksessa valtaisat (epä?)onnistumisen paineet. Vaan myös siksi, että tämä kevät on kerännyt ennen näkemättömän työmäärän sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehille käsillä olevan pandemian vuoksi.  Enkäusko olevani ainoa, joka on epäillyt sitä, riittääkö ministeriössä aika sekä sote-lakien että pandemian hoitoon.

Mutta se sote-uudistus. Vihdoinkin maanantaina 15. kesäkuuta pääsimme kaikki piinasta ja hallituksen esitykset sote-laeiksi julkistettiin.

Ministeriön pitämän tiedotustilaisuuden perusteella uskaltaisin tällä kertaa olla hieman aiempia kertoja toiveikkaampi. Kyllä, tässäkin näkyy tekijöiden poliittinen suuntaus, mutta sanoisin silti, että tässä näkyy selvemmin myös palvelujen käyttäjien – eli tavallisten suomalaisten – etu paremmin kuin edellisessä yrityksessä.

Uudistuksesta on noussut julkisuudessa eniten esille kaksi kohtaa: mahdollinen ulkoistamissopimusten mitätöiminen sekä Helsingin ja Uudenmaan erillisratkaisu. Näihin varmasti tullaankin lausunnoissa ja keskusteluissa kiinnittämään huomiota.

Marinin hallituksen sote-uudistusta kuvailtiin uudistuksen info-tilaisuudessa luurangoksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että nyt ollaan tekemässä vain pelkistettyä sote-uudistusta sotkematta siihen pelastustointa lukuun ottamatta muita palveluja mukaan. Jo pelkästään tämä asia saattaa helpottaa uudistuksen läpimenoa, kun muistetaan, miten vaikeaksi kokonaisuus muodostui viime kierroksella. Tällöin keskusteltiin monialaisesta maakunnasta lukemattomine eri tehtävineen, valinnanvapauksineen, pakkoyhtiöittämisineen ja niin edelleen.

Riisuttu uudistus pitää sisällään keskeisen – ja JHL:n näkökulmasta toivottavan – eron edelliseen yritykseen. Päävastuu sote-palveluista tulee olemaan julkisella järjestäjällä, jota muut sektorit täydentävät tiettyjen tarkkojen kriteerien mukaan. Uudistuksen keskeisimmät kohdat olen summannut yhteenvedossa, joka voit lukea tästä (avautuu pdf-tiedostona).

JHL:n jäsenten kannalta kiinnostavinta on luonnollisesti se, miten uudistus vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön asemaan. Kyseessä on ministeriönkin mukaan Suomen historian suurin liikkeenluovutus, jossa 170 000 sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevää ihmistä siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä uudelle perustettavalle työnantajalle. Tämä on silti mahdollisesti yhtälön helpoin osa.

Haasteellisempi tilanne liittyy tukipalveluihin, joita me JHL:ssä kutsumme myös runkopalvelujen nimellä.

Otetaanpa esimerkiksi kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka työskentelee ravitsemuspalveluissa. Mikäli hänen työstään vähintään puolet kohdistuu sote-palveluihin, kuten työhön sairaalassa, hänen työnsä siirtyy maakuntaan. Tilanne on toinen, mikäli työstä vaikkapa vain 40 % kohdistuu sairaalaan ja loput kouluihin. Tällöin hänen työnsä ei automaattisesti siirry maakunnalle.

Selvästi suurempi haaste kohdistuu esimerkiksi kuntien yhteisesti omistamiin yhtiöihin, joissa tuotetaan tukipalveluita monille kunnille yhteisesti. JHL:n tehtävänä on huolehtia näiden työntekijöiden oikeuksista sote-uudistuksen kokonaisuudessa.

Tasan vuosi sitten Antti Rinteen vasta valittu hallitus oli juuri aloittanut työnsä ja sote-uudistus oli agendalla korkealla. Tuon jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, jota ei olisi osannut tuolloin kuvitellakaan. Pääministeri on vaihtunut, Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, Uusimaa eristettiin muusta Suomesta ja koko maassa on otettu keittiönpöytiä etätyökäyttöön.

Vaikka mutkia on matkan varrella riittänyt, kaiken kaikkiaan olen vihdoinkin varovaisen positiivinen uudistuksen etenemisen suhteen. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että uudistusta ollaan ainakin viemässä eteenpäin demokraattisesti. Lausuntokierros on poikkeuksellisen pitkä, lähes syyskuun loppuun asti. Tämä välittää sen viestin, että meille lausunnonantajille halutaan aidosti antaa aikaa kommentoida esitystä.

Olisikohan aika viimeinkinkypsä soten loppuunsaattamiseksi?

***

P.S. JHL:n verkkosivuille on koottu kattava teemasivusto sote- ja maakuntauudistukseen liittyen. Lue lisää täältä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*