Siirry sisältöön

Sote-uudistuksen ja tulevaisuuden kuntien rahoitus – pitääkö olla huolissaan?

– Johanna Värmälä

Sote-uudistus on loppumetreillä, mutta uudistuksen aikana puhuttaneet rahoitushuolet eivät ota laantuakseen. Onko rahoitukseen liittyvä keskustelu edelleen aiheellista? Tilannetta on hyvä arvioida, koska rahoituksella on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä. Sama pätee tulevaisuuden kuntiin.

Tulevaisuuden sote-palvelujen rahoituksen riittävyydestä keskusteltiin etenkin viime vuonna monessa kunnassa, kun ministerit kiersivät maakuntia ja kunnat antoivat sote-uudistukseen liittyvät lausuntonsa. Rahoituksesta oli huolissaan myös muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. HUSin mukaan esitetty rahoitusmalli leikkaisi palveluja, eikä esitetyllä rahoituksella pystyttäisi huomioimaan palvelutarpeen lisääntymistä saati varmistamaan Suomessa kaikkein vaativinta hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitamista.

Kuntien ja hyvinvointialuiden rahoituslaskelmia on tehty valtiovallan toimesta viimeksi keväällä 2021. Lisäksi soteuudistus.fi -sivuilta löytyy vuosia 2023-2030 koskeva hyvinvointialueiden rahoitusarvio, jossa hyvinvointialueiden rahoitus vaikuttaa positiiviselta. Lopulliset laskelmat tehdään sote-uudistuksen voimaantuloa edeltävän vuoden tietojen perusteella. Soten rahoitusta on ruodittu myös Twitterissä, jossa asiasta kirjoitti muun muassa kuntaministerin erityisavustajana toimiva Valtteri Aaltonen. Hänen twiittauksensa koski Helsingin ja Länsi-Uudenmaan sote-rahoitukseen liittyviä väitteitä. Aaltosen kirjoituksen tavoitteena vaikutti olevan käsitysten oikaiseminen. Hän kirjoitti twiitissään sote-rahoituksesta todeten, että uudistuksessa Helsinki ja Länsi-Uusimaa saavat jokaisena vuonna enemmän sote-rahaa kuin edellisenä. Twitter-keskustelussa todetaan myös, että HUSilta on annettu arvioita, jotka ovat merkittävässä ristiriidassa valtiovarainministeriön laskelmien kanssa.

Jos sote-rahoitukseen liittyvät huolet ovat turhia, mikä on sitten tilanne tulevaisuuden kuntien rahoituksessa? Kyseisestä rahoituksesta ovat olleet huolissaan muun muassa kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat. He ovat ilmaisseet, että sote-uudistus vie kunnilta elinvoimaa sekä mahdollisuuden investoida ja auttaa ihmisiä arjessa. Kaupunginjohtajien kannanottoa lukiessa herää kysymys: eikö sosiaali- ja terveyspalveluihin ole käytetty kaupungeissa niin paljon rahaa kuin olisi pitänyt? Kysymys tulee väistämättä mieleen, jos kuntien veroprosentin leikkaamisen vuoksi kunnissa ollaan jopa hädässä muiden kuin sote-palvelujen rahoittamiseksi. Sote-uudistukseen liittyy siis kuntien veroprosentin leikkaus, koska kunnat Helsinkiä lukuun ottamatta eivät ole jatkossa sote-palvelujen järjestäjiä. Kaupunginjohtajat toteavat, että esitetyn rahoitusratkaisun myötä kunnilla tulee olemaan suuria haasteita selviytyä tehtävistään, velvoitteistaan ja veloistaan.

Tilanne on nyt siis se, että sote-rahoituksen lisäksi huolissaan ollaan myös tulevaisuuden kuntien rahoituksesta. Kuntiin liittyvät rahoitushuolet ovat ymmärrettäviä, koska tulevaisuuden kuntien rakentaminen on vasta alkumetreillä. Kunnilla tulee olemaan sote-uudistuksenkin jälkeen velvoitteita järjestää muun muassa opetusta, varhaiskasvatusta, nuorisotoimen palveluja, katujen kunnossapitoa sekä palveluissa tarvittavia tukipalveluja. Tulevaisuuden kunnista tulisi siis keskustella kattavasti ja aktiivisesti eri kuntien päätöksenteossa. JHL on muistutellut asiasta muun muassa kuntavaalien yhteydessä.

Kuntavaalien jälkeen uudet kunnanvaltuustot aloittavat ja on aika laatia tulevien vuosien strategiat. Tämä antaa loistavan mahdollisuuden keskustella tulevaisuuden kuntien rakentamisesta. On muistettava, että henkilöstö on otettava mukaan keskusteluihin – onhan kyse palvelujen lisäksi erityisesti työntekijöiden töiden tulevaisuudesta. Tavoitteena tulee olla, että työntekijöillä on jatkossakin töitä ja asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut.

Tulevaisuuden kuntatyö on käynnistynyt jo viime vuonna myös valtion toimesta. Valtiovarainministeriön mukaan siinä on tarkoitus hakea ratkaisuja kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainottamiseksi. Toivottavasti valtio tulee käymään tähän liittyen keskusteluja kuntien kanssa vähintään yhtä aktiivisesti kuin se on tehnyt sote-uudistukseen liittyen. Keskusteluilla voisi olla mahdollista lieventää tulevaisuuden kuntiin sekä niiden rahoitukseen ja toimintoihin liittyviä huolia.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*