Siirry sisältöön

Sote ei ole pelkkää sairaanhoitoa

– Marjo Katajisto

Sote-uudistuksessa henkilöstövaikutusten arviointi ei ollut tarpeeksi kattavaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshuoltajien sekä ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstön asema olisi pitänyt olla paremmin esillä.

Sote-valmistelun yhteydessä tapasin useita kansanedustajia, kävin kuultavana neljässä eduskunnan valiokunnassa ja viime metreillä mukaani sain myös kansanedustajaehdokkaita. Henkilöstön asemasta puhuessani törmäsin melkeinpä aina toteamukseen, että ”hallinnon päällekkäisyyttä voidaan purkaa”. Lisäksi sosiaali- ja terveysuudistuksen henkilöstövaikutuksia arvioitiin kapeasti alan koulutettujen ammattiryhmien näkökulmasta. Nyt jo hylätyssä lakiesityksessä puhuttiin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimeenpanoon osallistuvasta henkilöstöstä, mutta kuitenkaan vaikutusarvioinnin numeroissa heitä ei näkynyt.

Hallintovaliokunta huomautti, ettei tukipalveluiden asemaa ole uudistuksessa arvioitu kattavasti. Näinhän se oli. Haluaisin nähdä sen valtavan hallinnon, josta voidaan purkaa päällekkäisyyttä. Valitettavan monta vuotta ns. päällekkäisyyttä on purettu, tehtävät ovat säilyneet ennallaan. Tai ”päälliköiden määrää voidaan rutkasti vähentää”. Jos päälliköillä tarkoitetaan esimiehiä, tätäkin joukkoa on jo valitettavan paljon karsittu. Henkilöstö kärsii lähiesimiestyön puutteesta.

Kuvittele itse matkaasi vaikka paikalliselle terveysasemalle. Sinulla on aika hammaslääkäriin. Terveysaseman piha on hiekoitettu ja turvallinen kävellä, asema itse on lämmin – WC:ssä juoksee vesi, odotustilassa ei tarvitse istua talvitakki niskassa. Hammaslääkärisi tekee toimenpiteet puhtailla instrumenteilla. Työtila on hygieeninen. Vaaraa saada pöpöjä ei ole. Tai jos olet pidempään asiakkaana tai potilaana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, saat myös puhtaat liinavaatteet, potilasvaatteet, päivittäiset ateriat kaiken hoivan ja hoidon lisäksi. Tässä on jo aikamoinen joukko ammattilaisia, jotka osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon. Vaikea sitä oli monen päättäjän ymmärtää. Valitettavan usein ratkaisu on ollut tukipalveluiden ulkoistaminen, mutta syntyykö siitä todellista säästöä tai onko ulkoistettu palvelu kiinteä osa palvelukokonaisuutta, joka ”loppukäyttäjän” eli kuntalaisen parhaaksi voisi syntyä?

Vaikka pian työnsä päättävä hallitus ja uudistusta sorvannut parlamentaarinen ohjausryhmä pian päättävät tämän kauden työn, sote-uudistus on edelleen elävää elämää monessa maakunnassa ja sairaanhoitopiirissä. Ja hyvä näin. Kuntalaisten hyvinvointierot ovat todellisuutta, johon pitää hakea ratkaisu. Talous luo omat paineensa uudistusten välttämättömyydelle.

Uudistuksen läpiviennissä, olipa se sitten vapaaehtoisuuteen perustuvaa tai uuden lain pohjalta syntyvää, on kaikkien henkilöstöryhmien työ ja panos huomioitava. Tarvitaan selkeä tiekartta siihen, mitä kunkin työssä tapahtuu. Huoli omasta työstä syö työhyvinvointia ja vaikeuttaa uudistusten läpivientiä. Tarvitaan hyvinvoivia esimiehiä, joilla on kykyä viedä muutosta läpi ja hyödyntää monen eri ammattilaisen kokemus, näkemys ja ammattitaito. Muutosmyöntärintoja syntyy yhdessä tekemisestä. Tekijät varmistavat uudistuksen.

Kommentit

  1. Hyvä Marjo ja kiitos, palveluketjun kokonaisuutta tarkastellaan harvoin. Puhtaus tuo turvallisuutta ja terveellisyyttä koko palvelukokonaisuuteen.

Comments are closed.