Siirry sisältöön

Sosiaalipalvelut ovat kaikkia varten – eivät vain erityisryhmille

– Marjo Katajisto

Sosiaalihuollon palvelujen mielletään usein kuuluvan vain rajoitetuille, marginaalisille ryhmille, vaikka tarkoituksena on kuitenkin vaikuttaa laajasti koko väestön hyvinvointiin, turvallisuuteen, osallisuuteen ja toimintakykyyn. Sosiaalihuollolla on tärkeä rooli myös suomalaisten yhdenvertaisuuden edistämisessä. Jokaiselle taataan mahdollisuus toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Yhdenvertaisuutta tuetaan esimerkiksi ohjauksen, neuvonnan ja taloudellisen tuen kautta.

Suomalaisessa sosiaalihuollossa olennaista on se, että asiakas itse osallistuu palvelutoimintansa suunnitteluun. Lähtökohtana on ihminen ja hänen tarpeensa – ei järjestelmä. Sosiaalihuollon palvelut eivät ole vain yksittäinen tukipalvelu vaan ne liittyvät myös laajasti kunnan muihin toimialoihin, kuten esimerkiksi työllisyyteen, kuljettamiseen, kouluun ja varhaiskasvatukseen.

Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan porrastetusti lapsiperheiden kotipalveluiden osalta tämän vuoden alussa, ja muu lainsäädäntö kevään aikana. Ison lakiuudistuksen tavoitteena on ollut vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden (esimerkiksi lastensuojelun) tarvetta.

Muiden peruspalvelujen yhteydessä halutaan tarjota jatkossa yhä laajemmin matalan kynnyksen palveluja, joilla vahvistetaan perheen omia voimavaroja sekä arjen taitoja. Lapsiperheille voidaan tarjota ensisijaisesti kotipalvelua ilman, että perheen tarvitsee olla lastensuojelun asiakas. Kotipalvelu on peruspalvelua, kun taas lastensuojelutoimet ovat korjaavia toimia. Parhaimmillaan perheiden kotipalvelu on myös ehkäisevää lastensuojelupalvelua. Esimerkiksi Imatralla uudenlainen perhepalvelumalli on vähentänyt huostaanottoja sekä kääntänyt lastensuojelumenot laskuun.

Sosiaalihuollon lakiuudistus valmisteltiin ja hyväksyttiin edellisen hallituskauden aikana. Vaikka silloinkin puhuttiin suurista kriittiseen sävyyn rakenneuudistuksista, normien purkamisesta ja kuntien tehtävien vähentämisestä, on lainsäädännössä onnistuttu parantamaan monella tavoin kuntalaisen asemaa.

Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on esimerkiksi oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä itselleen nimetty omatyöntekijä. Nuori puolestaan saa moniammatillista tukea yhden palvelupisteen kautta niin kauan, kun hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin. Nuoren takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus.

Lakimuutos voi tuoda uutta tarvetta kehittää kuntien henkilöstörakennetta. Kunnat tarvitsevat peruspalvelujen vahvistamista varten lisää henkilöstöä. Esimerkiksi perheiden kotipalveluun tarvitaan lähihoitajia ja kodinhoitajia. Kunnissa tarvitaan nyt harkintaa siitä, miten ne vastaavat kotipalvelun haasteisiin.

Uusi laki purkaa kunnallisten sosiaalipalvelujen laajan kokonaisuuden pienempiin osiin. Kiinteästi näihin palveluihin sisältyy myös tukipalveluja ja muita toimia, joiden tarkoitus on edistää arjessa selviytymistä, osallisuutta ja kanssakäymistä. Sosiaalihuollon tehtäväkenttä on laaja ja niin myös alalla toimivien henkilöstöryhmien kirjo. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön rinnalla toimivat mm. ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävissä palveluissa työskentelevät.

JHL:n Sote-festarit kokoaa 22.-23. lokakuuta yhteen suuren määrän liittomme sosiaali- ja terveysalan jäseniä. Silloin meillä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia lainsäädännön tuomista muutoksista ja haasteista. Yhdessä voimme myös pohtia, miten kohtaamme sosiaalihuoltolain tuomat suuret muutokset.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*