Siirry sisältöön

Ruotsin palkkamalli ei ole valmis ratkaisu Suomelle

– Jarkko Eloranta

Kuluneella viikolla on kohistu Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen talousraportista. Pääministeri Stubb tilasi ruotsalaista vetoapua kertomaan, miten Suomi nousee suosta. Arviot raportista ovat olleet sen suuntaisia, että uusia avauksia ei siitä paljoakaan löydy. Keinot ovat jo monen kertaan kuultuja ja toistettuja.

Yhteen asiaan on pakko kuitenkin vähän tarttua. Se on raportin suositus Ruotsin palkkamallin tuomisesta Suomeen. Yksinkertaistaen Borg ja Vartiainen vaativat, että suljetun sektorin palkat ts. julkinen ja palvelusektori ja kotimainen teollisuus ja kuljetukset, eivät saisi nousta nopeammin kuin vientiteollisuudessa. Oletuksena kirjoittajilla jotenkin on, että julkinen sektori olisi jotenkin keulinut palkankorotuksissa ja olisi palkkajohtaja tässä maassa. Ja tuon palkkakeulimisen kovana todisteena tuodaan aina esiin vuoden 2007 sopimuskierros ja sen dramaattiset vaikutukset Suomen talouteen.

Mutta pari huomiota on kuitenkin tässä yhteydessä pakko tehdä. Ensinnäkin lienee niin, että olisi vuonna 2007 tehty millainen palkkasopimus Suomessa tahansa, se ei olisi estänyt amerikkalaisen investointipankki Lehman Brothersin kaatumista vuonna 2008 ja maailmanlaajuisen finanssikriisin alkamista. Kaiketi sitten kuitenkin on niin, että Suomen viennin romahdus johtui ensi- ja toissijaisestikin finanssikriisistä, eikä suomalaisen julkisen alan duunarin palkankorotuksista.

Toinen huomioni on se, että kunta-alan palkat ovat pienemmät kuin yksityisen sektorin palkat. Ne ovat myös kehittyneet heikommin kuin yksityisen sektorin palkat viimeisen 20 vuoden aikana. Kun yksityisen sektorin palkat ovat nousseet tuossa ajassa noin 90 %, niin kunta-alan palkat ovat nousseet noin 80 %. Ja kun kunta-alan palkkojen lähtötaso on euromääräisenä ollut yksityistä alempi, niin absoluuttinen palkkaero euroissa on itse asiassa vain kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana.

Näiden tosiasioiden valossa näyttää olevan niin, että yksityinen ja avoin sektori on ja on ollut sekä palkankorotusjohtaja että palkkajohtaja koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Siksi Borgin ja Vartiaisen ponteva vaatimus Ruotsin palkkamallin käyttöönotosta tuntuu vähän kaukaa haetulta. Ja täytyy muistaa, että Ruotsinkin malli on huomattavasti hienovaraisempi ja monimutkaisempi kuin raportissa annetaan ymmärtää.

Taustatietoa talousraportista: Yle uutiset

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*