Siirry sisältöön

Palkansaajat tarvitsevat omat ”osinkonsa”

– Päivi Niemi-Laine

Valtiontalouden valmistelu on alkanut Suomen talouden osalta hyvässä kasvutuulessa. Talouden kasvunennustetta on jatkuvasti veivattu ylöspäin. Pitkä talouden allokko on vaihtunut viennin kiihtymiseen ja sen pohjan laajentumiseen.

Suotuisat talouden kasvun tuulet laittavat maan hallituksen kyvyt ja taidot Suomen talouden hoidossa koetukselle. Nyt ei ole leikkausten aika, vaan on aika panostaa tutkimukseen, osaamisen kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan erityisesti tuotekehityksessä. On löydettävä uusia vientituotteita ja kansainvälistettävä suomalaisia yrityksiä. Yrityksiä on kannustettava palvelumuotoiluun eli haistamaan markkinoiden ja kuluttajien tarpeet. Suomalaisia hyödykkeitä ja tuotteitta on tehtävä sellaisiksi, että niitä halutaan. Suomella on osaamista esimerkiksi julkisissa palveluissa, mutta missä on kykymme tuotteistaa ne? Hyvinvointia kun tarvitaan monissa kehittyvissä jos kehittyneissäkin kansakunnissa.

Entä panostukset kotimarkkinoihin? Valtiovarainministerin budjettiesitys lähtee jälleen kerran hyvässä suhdannetilanteessa heikentämään valtiontalouden veropohjaa. Hyvätuloisten solidaarisuusveron alarajan nosto tuo käpin valtion verotuloihin ja se tulee kiristämään pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Julkisen sektorin työntekijöiden ansiokehitys on jo nyt reippaasti miinuksen puolella lomarahaleikkauksen vuoksi. Suomen kotimarkkinoiden suurin kuluttaja- ja ylläpitäjäporukka kun on pieni- ja keskipalkkaiset. Syksyn liittokohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa pieni- ja keskituloisille on kompensoitava ostovoiman heikennys palkankorotuksella.

Työsopimusneuvotteluissa ja hallituksen budjettiriihessä on panostettava työn tuottavuuden parantamiseen. On kuitenkin muistettava, että julkinen sektori mahdollistaa hyvinvointipalveluillaan tuottavuuden kasvun yksityisellä sektorilla. Tuottavuuden kasvu ei  ole siis yhteismitallinen julkisen ja yksityisen kesken, eikä pidäkään olla. Vahva julkinen tuotanto ja palvelu antaa yksityiselle hyvän pohjan ottaa riskiä. Myös yksityinen sektori on vahvasti julkisella rahalla tuettua toimintaa. Kyse on noin 5 miljardin yritystukipotista.

Maan hallituksen iso tehtävä on mahdollistaa työelämän laadun parantaminen. Suomen talouden menestystekijät ja tuotteet syntyvät työpaikoilla, joissa voidaan hyvin ja panostetaan työntekijöiden hyvinvointiin. Työntekijöillä on mahdollisuus innovoida ja kehittää ja tuottaa yrityksille ja Suomelle hyvinvointia. Jatkuvat irtisanomiset ja työehtojen heikentämiset eivät yritysten voittoja paranna.

Työntekijät ovat pitkään kantaneet vastuuta Suomen kilpailukyvystä ja Suomen menestymisestä omasta kukkarostaan. Nyt olisikin maan hallituksen ja omistajien tehtävä yhdenvertaistaa kaikkien menestyminen ja ostovoimakehitys. Se, että pörssiyritysten johtajat voivat nostaa palkkojaan ja palkkioitaan ilman kritiikkiä, on mahdollistettava myös palkansaajille. Nyt on palkansaajien ja palkankorotusten aika, sillä palkansaajat ovat kilpailukykysopimuksella ja sen aiheuttamalla Suomen nousulla ansainneet omat osinkonsa palkkoihin.

**
Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*