Siirry sisältöön

Nuorten puolesta

– Päivi Niemi-Laine

Varhaiskasvatuksen kriisi ja nuorten pahoinvointi ovat olleet tiivisti otsikoissa viime viikkoina. Kun ratkaisuja tilanteeseen haetaan, on hyvä tiedostaa, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan tukea lapsen kasvua nuoreksi. Samalla vähennämme nuoren riskiä ajautua myöhemmin elämässä sosiaalisiin haasteisiin.

Suomessa on lapsia ja nuoria –  eli 0-28 -vuotiaita – noin 1,7 miljoonaa, noin kolmannes kaikista suomalaisista. Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta hyvinvointi eriytyy. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena ja koulutuksellisena kysymyksenä.

Heikoimmassa tilanteessa ovat nuoret,  joille kostonkierre on elämän perusaate. Tällaisella aatteella ei pitkälle pötkitä.

Uusia haasteita ovat myös tuoneet pitkään jatkunut koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Maailma on muuttunut ennustamattomaksi ja arvaamattomaksi. Nyt jos koskaan tarvitaan vahvaa yhteiskunnan panostusta nuoriin, lapsiin ja perheisiin.

Nuorten elämä on alussa ja tunteiden käsittely ei ole yksinkertaista. Oireilevat nuoret tarvitsevat rinnalleen vastuullisia, turvallisia ja ohjaavia aikuisia.

Nuorten ongelmat linkittyvät psyykkiseen terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin. Yhteiskunnan on kyettävä luomaan selkeä ja vakaa tulevaisuuskuva lapsille, nuorille ja perheille, vaikka ympärillä on vaikeita asioita. Emme voi odottaa. Politiikka on olemassa siksi, että sillä luodaan vakautta ja uskoa tässä ja nyt.

Onnistuneessa varhaiskasvatuksessa lapsen kasvua voidaan tukea jo elämän ensimetreiltä lähtien. Tasa-arvoa perheille luo se, että voimme tarjota tukea lasten sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittymiseen kaikille perheille – sosiaalisesta ja taloudellisesta taustasta huolimatta.

Parhaimmillaan laadukas varhaiskasvatus tukee elämää myös myöhempinä vuosina.  Lapsesta kun tulee ennen pitkää nuori ja sitten aikuinen. Poliittisen vastuun siirto varhaiskasvatuksesta nuoruuteen tulee yhteiskunnalle monella tapaa kalliiksi.  Nuorten, lasten ja perheiden ongelmat rapauttavat luottamusta yhteiskuntaan sekä lisäävät myös eri väestöryhmien vastakkainasettelua.

Nuorisotyön keskeinen tehtävä on lisätä nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin ja itsensä kehittämiseen. Sitä on samalla ylläpidettävä ja lisättävä ovat yhtä lailla tärkeitä tavoitteita ja nuorisoalan toimijoiden keskeinen tehtävä.

Tähän työhön tarvitaan paljon enemmän nuorisotyöntekijöitä kuin nyt. Meille JHL:ssä nuorisotyöntekijät ovat tähtiammattilaisia ja tulevaisuudentekijöitä. He ovat koulutettuja kasvun ja nuoruuden asiantuntijoita, jotka työskentelevät kunnissa, seurakunnissa tai järjestöissä sekä nykyään myös kouluissa.

Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonaluokan potin. Tämä ei ole nuorten syytä, vaan poliitikkojen, jotka eivät ymmärrä, että tulevaisuuteen on panostettava. Tähän verrattuna kuntien nuorisotyöhön käyttämä noin 100 euroa per asukas on kohtuuttoman pieni summa. Nuoriin on aika panostaa reippaasti enemmän. Taloudellinen panostuksen lisääminen on vahva viesti siitä, että nuorten asioihin halutaan muutosta parempaan.

Korona on kasvattanut työttömien ja kouluttamattomien nuorten määrää joka puolella. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa meillä on omat haasteemme, mutta maailman mittakaavassa nuorilla on suuri riski joutua syvään köyhyyteen ja osattomuuteen.

Nyt on se aika, jolloin poliitikot lopettavat lasten, nuorten ja perheiden ongelmien lapioinnin maton alle. Rahaa yhteiskunnalla on, jos vain poliitikot sitä haluavat.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*