Siirry sisältöön

Neuvottelut voivat alkaa – lopputulos on vielä arvoitus

– Jarkko Eloranta

JHL:n hallitus päätti torstaina yksimielisesti, että liitto lähtee neuvottelemaan liittokohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia, jos keskusjärjestömme SAK:n hallitus päättää maanantaina hyväksyä neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Se, että lähdemme neuvottelemaan, ei vielä satavarmasti tarkoita sitä, että saavutamme neuvottelutuloksen. Tai sitä, että liiton edustajisto toukokuun lopussa hyväksyy saavutetut neuvottelutulokset, tai että kesäkuussa on saavutettu riittävä kattavuus niin, että sopimus työajan pidennyksineen ja lomarahojen määräaikaisine leikkauksineen tulee voimaan.

JHL:n hallitukselle päätös oli raskas. Erityisesti julkisen alan työntekijöille sälytetty ylimääräinen taakka, määräaikainen lomarahaleikkaus, koettiin hyvin epäoikeudenmukaiseksi ja vaikeaksi hyväksyä. Leikkaus on taloudellisesti kova ja kohdistuu erityisesti matalapalkkaisiin, joiden taloudessa lomarahan merkitys on suurempi kuin parempipalkkaisilla. Lomarahan leikkaus on jo sinällään vaikea pala nieltäväksi ja hyväksyttäväksi. Sen lisäksi se antaa täysin väärän viestin siitä, että julkisen alan työntekijät ja julkisen alan työt olisivat vähempiarvoisia ja vähemmän tärkeitä kuin yksityisen alan työt. Tämä töitten ja työntekijöiden eri kastiin laittaminen aiheuttaa voimakkaita epäoikeudenmukaisuuden ja kaltoin kohtelemisen tunteita.

Näitä arvottomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita ei yhtään vähennä se, että hallituksen ministerikolmikko paukuttelee äijätervehdyksiä, kun työntekijöiden etuja leikataan ja taloudellinen hyvinvointi heikkenee. Minkälaisen viestin kansalaisille lähettää pääministeri joka toteaa parhaan päivänsä koittaneen, kun työntekijät köyhtyvät ja pienipalkkaisimmat saattavat joutua turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen esimerkiksi kesälomautuksesta?

Tämä neuvottelutulos tehtiin kiristyksen ja uhkailun alla. Vaihtoehtoina olivat joko pakkolait tai työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia ja parantaa julkista taloutta. Pakkolakipaketin perustuslaillisuutta on paljon epäilty ja ongelmia varmastikin olisi ollut, mutta selvää on, että ainakin osa pakkolaeista olisi mennyt läpi joko sellaisenaan tai määräaikaisena. Vaikkapa esitetty lomien leikkaus kahdeksalla päivällä olisi todennäköisesti läpäissyt perustuslakisyynin, jos ei muuten niin määräaikaisena.

Jos päätöksenteon kohteena olisivat olleet vain pakkolait ja niitä korvaavat sivukulujen siirto työnantajilta työntekijöille, työajan pidennys 24 tunnilla ja lomarahojen määräaikainen leikkaus, niin sopimus olisi ilman muuta hylätty. Kun  paketissa kuitenkin oli näiden lisäksi paikallisen sopimisen edistäminen työehtosopimuksilla, paikallisen sopimisen pitäminen liittojen ja luottamusmiesten käsissä, suunniteltujen mittavien leikkausten ja veronkorotusten poisvetäminen ja toivottavasti ostovoimaa tukevat veronkevennykset, niin vaaka kallistui sopimisen puolelle. Vaatimattomasti, mutta kallistui kuitenkin.

Liiton jäseniltä on tullut viime päivien aikana paljon palautetta liittoon, sen toimihenkilöille ja paikallisille aktiiveille. Se on jäsenten oikeus, ja teidän suuttumuksenne ja tyrmistyksenne on oikeutettua. Heikennyksiä ei mikään selitä pois.  On muistettava, että koko asia lähti liikkeelle Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta ja sitä seuranneista toimista. Pääministerin käsi on siis syvällä palkansaajan taskussa ja molemmat kädet julkisen alan työntekijän taskussa.

Ammattiyhdistysliike, kaikesta huolimatta, on se liike joka voi muuttaa asioiden kulkua ja vaikuttaa palkansaajien asemaan. Vaikka juuri tänään ja huomenna ei siltä tunnu, niin ensi vuonna ja tulevina aikoina on se mahdollisuus, että taloudessa on palkankorotusvaraa. Silloin ainoa joka sen sieltä voi julkisen alan työntekijöille neuvotella, on ay-liike.

Paikallisen neuvottelutoiminnan lisääntyessä ay-aktiivien tekemä edunvalvontatyö tulee entistä tärkeämmäksi. Heidän toimintaedellytyksiään on parannettava ja heidän toimintaansa tuettava. Tuki ei tarkoita vain tietoja, taitoja ja toimintaedellytyksiä, vaan myös merkityksen tunnustamista ja arvostuksen antoa. Paikalliset toimijat, ay-aktiivit, ovat tämän liikkeen verisuonisto, elämän ehto. He pitävät liikkeen elävänä ja lähellä jäseniä. Sitä työtä ei voi millään korvata. Vaikeinakin aikoina ja varsinkin silloin on muistettava ja tunnustettava heidän tekemänsä arvokas työ jäsenten ja liikkeen hyväksi.

***

P.S. Havainnollistava vertailu kilpailukykysopimuksen ja pakkolakien vaikutuksista löytyy täältä.

Kommentit

  1. Varmaan koitatte tehdä parhaanne ja kaikki on vielä auki? Hallituskaan ei tiedä mitä tehdä kun osa liitoista ei hyväksy uutta sopimusta. Jos ja kun meinaatte leikauttaa kesälomarahoista niin siihen jokin katto joilta ei leikata? Esim 3500€? Itse tienaan bruttona alta 2000€/kk (kokoaika työ) ja jos tämä n. 4.5% vähennys vuosipalkastani lähtee, koen sen olevan jo liikaa kun muilta leikataa vain n. 3.3%. Itse toimin JHL:n pääluottamusmiehenä’ Rantasalmen kunnassa ja mitä olen saanut viestiä somessa ja kentältä, alkaa moni harkita eroamista liitosta. Koittakaa nyt somessa vaikka hieman rauhoitella kentää? Sipilän lupaamat verohelpotukset näyttää olevan ihan täyttä valhetta?

    Onne ja menestystä vaikeina aikoina ja oikeesti yrittäkää muistaa meitä pienituloisia 🙂

  2. Kerrohan Jarkko, miksi JHL:n hallitus pitää epäoikeudenmukaisena vain julkisten alojen lomarahaleikkausta? Ennen kaikkea epäoikeudenmukaistahan tässä sopimuksessa on se, että työnantajille ei tule mitään velvoitteita, he eivät joudu luopumaan mistään, ja saavat uusia etuja. Työntekijät eivät saa mitään muuta, kuin heikennyksiä osakseen. Erityisen epäoikeudenmukaista tästä tekee se, että samaan aikaan yritykset jakavat osinkoja lähes 20 miljardia euroa, ja yritysten johdon ja hallitusten 6-7 numeroisia palkkioita nostetaan runsailla prosenttiluvuilla, mikä tekee työntekijöihin kohdistuvat heikennykset ilmiselvästi perusteettomiksi. Miksi näistä vääryyksistä ei sanota mitään? Miksi näihin epäkohtiin ei puututtu?

    Miksi liiton hallitus näki vaihtoehtona vain joko kilpailukykysopimuksen tai pakkolakipaketin? Miksi vaihtoehtona ei pidetty ja pidetä sekä kilpailukykysopimuksen hylkäämistä, että pakkolakipaketin kaatamista jäsenistön joukkovoimalla? Se olisi täysin mahdollista. Sitä on moni odottanut ja toivonut. Miksi Sinä tai hallitus ette sano tästä mitään?

    Miksi arvioit, että palkankorotusvaraa ei nyt ole? Tämä on täyttä palturia. Osinkoja jaetaan, ja yritysjohdon palkkioita kuitenkin nostetaan valtavilla summilla, joten rahaa on. Miksi liiton hallitus silti hyväksyy, ettei palkkoja nosteta?

    JHL on nyt silmissäni menettänyt uskottavuutensa jäsenten etujen ajajana. Valitettavasti, koska viime syksynä siirryin JHL:n jäseneksi STTK:laisesta liitosta toivoen, että SAK:n liitoissa asiat hoidetaan suoraselkäisemmin. Turha toive, voin todeta nyt.

    Miksi te teette tämän jäsenistöllemme? Miksi, miksi, miksi?

    • Ollaankohan perustuslain harmaalla alueella kun teetetään 24 tuntia palkkatta, työntekijällä vuositasolla (3tpv) 0,5 tuntia viikossa? 38.25-38.75-40.00-40.50. viikkotyötuntia. Kyllä mäkin ymmärrän kökkätyön mutta kyllä tunti pitäis olla tunti ja euro olla euro palkkatyössä. Muutenhan tämäkin menee aivan kiristyksen ja uhkailun puolelle eli paikalliselle sopimiselle.

  3. Ei ole tästä liitosta ollut mitään iloa. Olisin eronnut jo, mutta työura loppuu, onneksi ensi vuonna. Herroja te olette ja herrojen kanssa leikitte ja niiden sääntöjä noudatatte. Meitä, jotka maksavat palkkanne (isot) ette välitä puolustaa, koska eihän teillä ole mitään hätää. Juuri kävin apteekissa, omavastuuosuus lisää kuluja, vuokra nousee (kaupungin asunto).

  4. Kun Sipilältä kysyttiin eilisessa Eduskunnan kyselytunnilla, miksi pienipalkkaisilta kuntatyöntekijöiltä vähennetään kesälomarahoja, Sipilä vastasi, että se on työntekijäpuolen liittojen päätös. Kysymykseen, miksei kaikilta vähennetä tasapuolisesti Sipilä vastasi itsekkin tätä ihmetelleensä. Eli hallitus pesee kätensä tästä.

  5. palkkani on 1850 euroa/kk brutto. Eli en yllä lähellekään palkkaa mitä suomalainen palkansaaja saa keskimäärin. Tästä ollaan vielä supistamassa lomarahojen muodossa. Se 300 euroa on minulle isoraha. Huomasin vain ettei liitto seiso pienen ihmisen rinnalla. Olen miettinyt liitosta eroamista. Mistä oikein maksan jäsenmaksua. Kesäisin olen ottanut talkoovapaata ja kunta on säästänyt. Pienentyneet palkan olen ajatellut tulevan lomarahoista. Enää en talkoovapaata ota enkä muutenkaan palkatonta. Jos kaikki kunta-alan työntekijät näin tekisivät niin kunnalle tulisi lisää palkka menoja. Ainakin päivähoito alalla olemme paljon ottaneet talkoovapaata ja säästäneet kunnalle.

  6. Suunnilleen sama palkka kuin liittoon pettyneellä, mutta lomautetaan joka kesä, eli lomaraha on ainoa tulo, kunnes liiton rahat joskus elokuussa saapuvat, vuoden 2017 heinäkuussa varmaan joudun menemään sosiaalitoimistosta hakemaan apua, tänä vuonna korotettu työvakuutusmaksu vei 50% edellisten vuosien runsaasta alle 20 euron palkankorotuksesta, oikeastaan palkat eivät ole paljoa nousseet tällä vuosikymmenellä. En tiedä mihin liitto on vomimavaroja kuluttanut?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*