Siirry sisältöön

Kuntien yt-buumille stoppi – nyt on palvelujen kehittämisen aika!

– Päivi Niemi-Laine

Laadukkaampia palveluja kuntalaisille vai yt-neuvotteluja? Lisää hoitajia vai sama työ pienemmällä porukalla? Työtä omana tuotantona vai ulkoistettuna? Vaikka kuntien valtionosuudet ovat kasvamassa, ei kuntien yt-neuvottelubuumi ole kuitenkaan hidastunut.

Vaikka elämmekin tällä hetkellä kuntatalouden historian heikointa vuotta koskaan, on vihdoin näkyvissä valoa tunnelin päässä. Valtion budjettiriihessä päätettiin, että ensi vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat 1,1 miljardia euroa. Tämä on kunnille suuri palautus.

Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että vain harvassa kunnassa valtionosuuksien kasvua voidaan käyttää kuntapalvelujen parantamiseen. Kunnat ovat  innokkaasti ilmoittaneet yt-neuvotteluista sekä henkilöstön irtisanomisista ja palvelujen ulkoistamisista. Asia tuli selkeästi esille myös JHL:n tuoreesta luottamusmieskyselystä.

Ihmetystä tässä tilanteessa herättää se, että ensi vuoden kuntatalous näyttää hyvin positiiviselta. Nyt kuntien olisi siis aika laittaa yt-toimenpiteet jäihin, pitää työntekijöistään kiinni sekä huolehtia henkilöstönsä työssä jaksamisesta. Onko kunnilla aidosti varaa nykyisessä työvoimapulassa laittaa työntekijöitä ulos satamäärin?

Jättiulkoistuksia suunnittelevan Rauman sekä monen muun kunnan yt-toiminta näyttää menevän samaa latua. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämästä puolet katetaan yksityistämisillä ja puolet muulla rahoituksella. On todella lyhytnäköistä kuvitella, että tällä yhtälöllä luodaan kuntiin säästöjä. Yksityistämisien seurauksena kunnat ovat joutuneet rahoituksen noidankehään. Olisikin tärkeää, että kunnan omaa toimintaa kehitetään ennen kuin palveluja heitetään paniikinomaisesti yksityisen tuotettavaksi.

Viime hallituskaudella oikeistohallitus halusi kupata kuntalaisten palveluihin käytettävät rahat vahvaa yksityistämistä edistävään sote-uudistukseen, joka kuitenkin epäonnistui. Toisaalta oikeistohallitus ojensi myös innolla rahaa yksityiselle sektorille ja unohti, että peruspalvelut pääosin Suomessa tuottaa julkinen. Julkisen rahan ulkoistus heikensi palveluja ja lisäsi kuntien taloudellista ahdinkoa.

Vanhuspalveluiden osalta tämän vuoden alussa saimme tuta, miten yksityistäminen syö kuntien rahoitusta pala palalta. Kun yksityistäminen on tehty, yksityinen tuottaja usein vaatii lisää rahaa kunnilta, koska sovitulla summalla ei voitukaan tuottaa palveluja. Näin on käynyt esimerkiksi Tervossa.

Yksityiset jättävät usein tarjouksensa sisään matalalla tarjouksella ja tietävät jo tuolloin varsin hyvin, että tarjousta joudutaan vielä rukkaamaan. Useimmiten kunnat tarttuvat helppoon syöttiin etenkin, kun yksityisen puolen talousnerot ovat laittaneet kuntapäättäjille viivan alle plussaa. Todellisuudessa tuo plussa pumpataan vuosittain yksityisen palveluottajan taseeseen parantamaan voitontavoittelua.

Kuntien päättäjien ja virkamiesten on nyt aika tarttua oman kunnan toiminnan kehittämiseen, jotta voisimme saada parhaat ja pysyvät ratkaisut kuntatalouteen. Yksityistämisen suhteen on taas hyvä simuloida mahdolliset seuraukset ja jättää myös rahaa säästöön sitä varten, mikäli omaan toimintaan päätetään vielä palata takaisin. Vanhuspalveluissa näin onkin jo tapahtunut, muun muassa Kristiinankaupungissa kunta on joutunut ottamaan ongelmallisen toimintayksikön haltuunsa.

Pidetään kuntatalous omissa käsissä

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*