Siirry sisältöön

Kuka saa ja kenelle annetaan? Kehysriihen valintoja

– Minna Salminen

”Ajamme uskottavaa, joskin tällä hetkellä tiukkaa talouspolitiikkaa”, totesi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) kehysriihen tiedotustilaisuudessa 5. huhtikuuta. Hallituksen ajama talouspolitiikka ei ole kaikilta osin uskottavaa – sillä tällä leikkauspolitiikalla on vaikea kasvattaa työllisyyttä – ja vielä vähemmän se on oikeudenmukaista. Eilen päätetyt leikkaukset koskevat aiempaan tapaan ensi sijassa köyhiä ja kipeitä Suomessa sekä maailmalla.

Pakko kysyä. Miten hallitus kehtaa leikata juustohöylällä kaikkia tukia ja kakkulapiolla kehitysyhteistyötä samaan aikaan, kun se ei sano sanaakaan esimerkiksi niin sanotuista Panama-papereista tai yleisesti veronkierrosta ja harmaasta taloudesta? Ruotsissa on Suomeen nähden moninkertainen määrä viranomaisia, jotka on kohdistettu kitkemään harmaata taloutta, eli talousrikoksia. Suomessakin on voitu osoittaa, että harmaan talouden torjuntaan osoitetut resurssit palautuvat moninkertaisina takaisin. Pelkästään peiteltyjä osinkoja paljastettiin tarkastusten yhteydessä viime vuonna 47 miljoonaa euroa.

Kuntien itsehallinto – mitä se on?

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) moitti suorin sanoin kuntia siitä, etteivät ne ole toteuttaneet hallituksen päättämiä leikkauksia. Näitä olivat mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen 30 %:n korotus ja varhaiskasvatuksen leikkaukset. Kyseisestä asiakasmaksupolitiikasta päätettiin asetuksella, eli vain hallituksen päätöksellä. Lisäksi päätös tehtiin hallituksen omaksumalla tavalla, eli kuulematta asiantuntijoita ja ilman vaikutusten arviointia. Kunnat ja sairaanhoitopiirit katsoivat, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta säästöä lähdetä repimään.

Myöskään varhaiskasvatuksen leikkausmahdollisuudet eivät saaneet kaikkia kuntapäättäjiä lämpeämään. Lukuisat järjestöt, ammattilaiset ja eri alan asiantuntijat yhdessä vanhempien kanssa esittivät huolensa leikkausten vaikutuksista lasten arkeen ja tulevaisuuteen. Lyhytjänteinen byrokratiaa lisäävä säästötavoite (yhteensä 154 miljoonaa euroa) jäi järkisyistä tekemättä monessa kunnassa.

Hallitus päätti eilen, että jos kunnat eivät esimerkiksi asiakasmaksuja ja kiinteistöveroa nostamalla toteuta jäljelle jäänyttä 130 miljoonan euron säästöä, se säästetään niiltä pakolla ensi kevään riihessä. Näin itsehallinnosta nauttivat kunnat saivat oman pakkolakinsa.

Kunnat ovat tehostaneet toimintaansa ja tulostaan viime vuosina. Jos kilpailukykysopimus toteutuu, henkilöstömenoista säästetään lähivuosina tuntuvasti. Lisäksi kuntien tehtävien karsinnalla tavoitellaan jo erittäin massiivisia säästöjä, jotka vaikuttavat laajasti niin henkilöstöön, kuin kansalaisiin. Hallituksen kannattaisi tämä kokonaisuus muistaa.

Mutta hallituksen ilo se vaan tästäkin jatkui. Ulkoministerinä toimiva perussuomalaisten Timo Soini totesi olevansa tyytyväinen päätöksiin ja pitää kohteita oikein valittuina. Hän totesi, että leikkausten ”iso linja on se, että aiheuttaja maksaa”. Tällä hän viittasi EU:hun, mutta kytkös eri tukien varassa eläviin henkilöihin on ilmeinen. Tämän päälle Soini kutsui ”sileäkätisiksi” eli hyväosaisiksi 30 000 euroa vuodessa tienaavia henkilöitä. Tuo summa kertyy, jos tienaa n. 2 300 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käytettävissä olevat tulot n. 1 700 euroa eivät nyt mahdollista kovin mässäilevää elämäntapaa.

Olisiko aika käynnistää kampanja, jossa palkkakuittien lisäksi ministereille lähetetään tiliotteita, joista näkee mihin käytettävissä olevat tulot hupenevat? Kun päätösten taustalla olisi parempaa tietoa, olisiko lopputulos erilainen? Ehkä ei, mutta aina kannattaa yrittää.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*