Siirry sisältöön

Kirkon työntekijät ovat korona-aikanakin olleet ihmisten tukena – Alan palkkatasoa ja ostovoimaa nostettava pikaisesti

– Keijo Hiltunen

Jo pitkään kirkon alan palkkakehitys on ollut koko julkisen sektorin vaisuinta. Ala onkin jäänyt esimerkiksi kunta-alasta selvästi jälkeen. Kirkon alan ansiokehitys tarvitsisi piristysruiskeen, jotta alalla työskentelevien ihmisten ostovoima säilyisi edes nykyisellä tasolla.

Evankelisluterilaisen kirkon työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät 19.1.2022. Neuvottelujen tunnelmat ovat olleet positiiviset ja odottavat; jokohan nyt päästäisiin neuvottelemaan tavallisempaan tapaan samassa neuvotteluhuoneessa. Blogin kirjoittamiseen asti tapaamiset ovat kuitenkin hoituneet etäyhteyksin.

Koronatilanne on leimannut kahta viime vuotta voimakkaasti. Läppäri ja syli on tarjonnut puutteellisen tuen työlle, jota on jouduttu tekemään etäällä muista ihmisistä ja tavanomaisista tilaisuuksista. Kirkolla tilanne on ollut toisin. Ihmistä lähellä ja ihmisen tukena olevaa työtä ei voi tehdä pelkästään etäältä, vaikka Kevan tutkimuksen mukaan joka toinen kirkon alan työntekijä on siirtynyt korona-aikana etätyöhön.

Kirkon työntekijät ovat olleet koko korona-ajan ihmisten tukena. Nuoriso- ja lapsityö, diakoniatyö ja monet muut elämän suruihin ja iloihin liittyvät toiminnot on pidetty koko ajan käynnissä. Kirkko on tarjonnut muun muassa ruoka-apua ja läsnäoloa. Kirkon työllä on tuettu yhteiskuntaa hädän hetkellä samalla, kun kunnissa koronakriisin vaikutukset ovat voimakkaasti kolhineet sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja.

Evankelisluterilaisessa kirkossa työskentelee tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa noin 15 800 henkilöä. Edellisen vuosikymmenen aikana kirkon alan palkkakehitys on ollut vaisuinta koko julkisella sektorilla, ja se on jäänyt esimerkiksi kunta-alasta selvästi jälkeen. Jotta kunta-alan palkkatasoa voitaisiin edes jotenkin saavuttaa, tulisi palkkojen nousta kirkon töissä tuplasti kuntapuoleen verrattuna. Kirkon alan ansiokehitys tarvitsisi piristysruiskeen, jotta alalla työskentelevien ihmisten ostovoima säilyisi edes nykyisellä tasolla. Alan veto- ja pitovoimaan vaikuttavat palkankorotukset on tes-neuvotteluissa ykköstavoite, joka nousee selkeästi esiin myös jäsenkyselyiden tuloksena.

Jotta kunta-alan palkkatasoa voitaisiin edes jotenkin saavuttaa, tulisi palkkojen nousta kirkon töissä tuplasti kuntapuoleen verrattuna.

Työelämän kehittämiseen tähtäävät toimet – kuten erilaiset verkostotapaamiset ja jaksamisen johtamista ja vuorovaikutustaitoja koskevat koulutukset – ovat olleet monien sopimuskausien ajan tavoitteina. Neuvotteluosapuolten yhteisin ponnistuksin niitä onkin pystytty edistämään. Työpaikkojen hyviksi koettuja käytäntöjä on esitelty vuosittain monissa verkostotilaisuuksissa kehittämisideoina ja esimerkkeinä seurakuntien henkilöstön sekä työnantajan edustajille. Tilaisuudet on koettu hyödyllisiksi foorumeiksi ja palaute on ollut myönteistä. Työelämän kehittämiselle voidaan otaksua olevan tarvetta tulevassakin työehtosopimuksessa.

Asenteet yhä perhe-elämän huomioimisen esteenä

Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ja mukauttaminen työehtosopimuksiin on yksi koko sopimuskentän tavoitteista. Uudistuksen merkitys ja vaikutukset näkyvät myös kirkon työehtosopimusneuvotteluissa. Arvokkain osa uudistuksesta tähtää tasa-arvoisempaan vanhempainvapaan jakautumiseen vanhempien kesken. Perhevapaiden vaikutus tasoittuu samalla eri alojen välillä. Uudistus tulee väistämättä näkymään käytännössä, eikä sen toteuttamiselle pitäisi olla esteitä. Kuitenkin perinteiset asenteet ja periaatteet tuntuvat olevan vahvasti edelleen esteinä perhe-elämän myönteisemmälle huomioon ottamiselle työelämässä.

Käynnissä olevissa neuvotteluissa keskustellaan myös luottamusmiehen suojaan ja asemaan liittyvistä kysymyksistä. Myös varaluottamusmiehen oikeus kouluttautua on ensiarvoisen tärkeää, ja hyödyttää myös työnantajaa etenkin henkilövaihdostilanteissa. Tietenkin liiton jäsenenä on aina oikeus käyttää apuna sopimukseen perehtynyttä asiantuntijaa. Kirkon alalla voimassa olevaan yhteistoimintasopimukseen ei ole valmisteilla laajoja muutoksia, sillä kirkkoa koskevaa yhteistoimintalakia on vihdoinkin ryhdytty valmistelemaan.

Yhteistoiminta on laajasti lailla säädeltyä ja eri aloilla on omat yt-lakinsa. Evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa säätelevää yhteistoimintalakia ei sen sijaan tällä hetkellä ole. Tämän johdosta pääsopijajärjestöt ovat usein ottaneet esiin yhteistoimintasopimukseen liittyviä kehittämistarpeita ja arvioineet yhteistoimintalain tarpeellisuutta. Koska yhteistoimintalain puuttumiselle ei ole kestäviä perusteita, kirkkohallitus on asettanut 16.8.2021 työryhmän pohtimaan lain valmistelua ja säätämistä. Työryhmässä on jäseniä kirkon työmarkkinalaitokselta sekä pääsopijajärjestöistä.

Mahdollinen kirkon alan yhteistoimintalaki voisi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2024.

Kirkkohallitus valmistelee säädösmuutokset, jotka käsitellään kirkkohallituksen täysistunnossa. Sieltä lakiesitys päätyy kirkolliskokouksen käsittelyyn ja aikanaan eduskuntaan hallituksen antamana esityksenä. Työryhmällä on esityksen valmisteluun aikaa 31.8.2022 asti. Prosessi on pitkä ja työläs, joten mahdollinen yhteistoimintalaki voisi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2024. Siihen asti noudatetaan voimassa olevaa yhteistoimintasopimusta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*