Parin viime vuoden aikana yhtenä kiviriippana Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille on julkisessa keskustelussa ja poliittisessa retoriikassa nähty liiallinen sääntely ja sen ruokkima alati paisuvaksi väitetty julkinen sektori ja byrokratia.
Julkisuudessa eteemme on maalattu valtavia turhien virkamiesten laumoja, jotka yrittävät kampittaa kunniallisia kansalaisia ja haitata yritystoimintaa. Eräänlaisen täyttymyksensä tämä mantra sai, kun sääntelyn purku päätyi yhdeksi Juha Sipilän hallituksen ohjelman kärkihankkeista. Melkoisen määrän erilaisia vertailuja ja selvityksiä nähneenä on pakko hämmästellä mistä tässä oikein on kysymys?
Leimallista sääntelyn ja hallinnon (byrokratian) purkamisvaateille on, että esimerkit turhuuksista ovat kokonaiskuvan kannalta marginaalisia oikkuja tai peräti väärinymmärryksiä. Samaan kategoriaan menee lakien määrän kauhistelu. Mitä lakien tai pykälien lukumäärä lopulta kertoo sääntelyn raskaudesta tai keveydestä? Ei mitään.
Sen sijaan olisi syytä pohtia, miksi sääntelyä eri elämänalueilla on ja miksi siihen on määritelty valvojansa. Eurooppalaisissa yhteiskunnissa kansalaisten (ja yritystenkin) yhdenvertaisuuden, oikeuksien, velvollisuuksien ja vaikka suojelunkin lähtökohdista on luotu kieltämättä paljon sääntelyä. Ei kuitenkaan voitane sanoa, että olisi joku vähänkään suurempi säännöskokonaisuus, joka olisi tyystin turha ja Suomessa poikkeavan raskaasti säännelty. Tästä pitää huolen myös EU-jäsenyys. Samaan hengenvetoon voi toki todeta, että säännöllisesti on syytä tarkastella, onko jokin säännös ajan tasalla ja tarpeellinen. Väittäisin kuitenkin, ettei näiden arviointien perusteella ole keksittävissä Suomen kestävyysvajetta ratkaisevia viidakoita. Purkuinnon puuskassa on tärkeää huolehtia, että vaikutukset arvioidaan tarkasti ennakkoon. Johtopäätökset ovatkin sitten arvovalintoja. Mittava purkaminen voi aidosti heikentää vaikkapa työsuojelua, kuluttajansuojaa tai yritysten yhdenvertaista kilpailua.
Uskoisin, että teemaa julkisuudessa pitävät arvioivat nykytilanteen samoin. Olenkin omissa pohdinnoissani tullut johtopäätökseen, että vaatimusten takana on piilotavoitteita, jotka eivät ehkä julkisanottuna olisikaan niin kannatettavia. Ilmeisin tavoite liittyy yleensäkin viranomaisten, valtion ja kuntien, rooliin yhteiskunnassa. Eräs ideologinen päämäärä on julkisen vallan roolin voimakas supistaminen kohti yövartijavaltiota. Valtionhallinnon osalta tämä ei ole enää kaukana, työskenteleehän 40 prosenttia valtion väestä (77 000 htv) turvallisuustoimialoilla. Parhaillaan ollaan kuntien palvelujen ja tehtävien kimpussa. Vahvaa julkishallintoa ja palveluja on pidetty köyhän turvana, joten hallinnon koolla on yhtymäkohtansa myös hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon kannalta. Hyötyjinä ”vapauttamisessa” olisivat arvioni mukaan ne, jotka pystyvät oikeuksiaan muutenkin puolustamaan, eli varakkain kansanosa sekä suuryritykset.
Mikäli sääntely olisi jotenkin poikkeuksellisen raskasta, seurauksena pitäisi olla paisunut ja ylisuuri julkishallinto. Eipä olekaan, vaan EU:n tehokkain. Purkuintoisten harmiksi kansainvälisissä maiden kilpailukykyarvioinneissa Suomen hallinnon laatu ja tehokkuus on (koulutustason ohella) yksi keskeisistä valteista.
Korostan vielä lopuksi, että en vastusta sääntelyn kriittistäkään arviointia, suorastaan kannustan siihen, mutta johtopäätöksiin toivoisin harkintaa ja viisautta sekä avointa arvokeskustelua.
Miten pienipalkkaista kolmivuorotyössä olevaa auttaa, jos säädellään kauppojen aukioloajat vaikkapa virka-ajaksi klo 8-16?
Perustimme 3 paikan kampaamon. Jouduimme hakemaan sille lupaa jonka 2 kk vatvomisen jälkeen saimmekin. 2kk liiketila oli tyhjillään, rahaa paloi. Terveystarkastaja oli erittäin kiinnostunut työntekijöille varatuista vaatekaapeista, jääkaapista ym järjettömistä asioista. Liiketila oli vanhassa 70 luvulla valmistuneessa liikehuoneistossa jossa oli hieman liian pieni poistoilma. Tätä korjattiin vuokranantajan toimesta yli tonnin edestä. Tässä paloi yrittäjän rahaa sekä vuokranantajan rahaa. Kun ilmastointia ei saatu hyväksytylle tasolle, päätimme että kampaamosta tulee 2 paikkainen. Tällöin ei ollutkaan enää mitään ongelmaa vaan toiminta sai alkaa.
Toinen ongelma oli ilmottautua sosiaalihoitopalvelun tuottajaksi. Hyvinkään kaupunki vaati kaiken näköistä lippua ja lappua täytettäväkseen, vaikka kyse oli loppujenlopuksi ilmoitusmenettelystä. Hyvinkään kaupunki ei antanut lupaa ennen kuin liput ja laput oli täytetty (omavalvonta suunnitelma jne). Kyse oli kotisiivouksesta eikä se tarvitse omavalvonta suunnitelmaa vaan tähän riittää pelkkä ilmoitus. Tässä meni 4kk tapellessa asian kanssa. Vihdoin viimein älysimme soittaa Valviraan joka kertoi miten asia oikeasti menee. Hyvinkään kaupungin virkamies keskusteli Valviran kanssa asiasta jonka jälkeen ilmoittivat että ”LUPA” on kunnossa. Lausunnossa sanottiin että Hyvinkään kaupunki sai pyydetyt puuttuvat tiedot vasta toukokuussa vaikka helmikuussa kaikki oleellinen tieto oli annettu. Eli virkamies valehteli lausunnossaan jonka me saimme. Me menetimme tämän vuoksi 3 vakiasiakasta koska he eivät haluneet maksaa 24% ALV palvelusta jota heidän ei pitäisi maksaa. Ottivat sitten kilpailijalta kotisiivouksen ja irtisanoivat sopimuksen meidän kanssa.
Kuullostaako tämä sinun mielestä järkevältä toiminnalta?
Tälläisiä tapauksia on Suomi pullollaan täynnä.
Jani, Ei kai tuollainen rajoitus olisi kenenkään mielestä hyvä. Sen sijaan hallituksen esittämällä aukiolon kokonaan vapauttamisella olisi aikamoisia vaikutuksia työntekijöille ja pienille kaupoille.
”Yllättävää”, että virkamies on sitä mieltä, että suuri julkinen sektori ja runsas sääntely on vain hyvä juttu. Onneksi hallitus on edes vähän järjissään. Toivottavasti toteuttavat reilut julkisen sektorin, sääntelyn ja byrokratian leikkaukset. Tärkeintä on purkaa kaikki yksityisen sektorin työllistämisen sekä kasvun esteet. Säästöt ja leikkaukset tulee kohdistaa paisuneeseen julkiseen sektoriin.
Sitäpä yritin juuri oikaista, että Suomen julkinen sektori ja sääntely ole mitenkään poikkeuksellista eurooppalaisessa mittakaavassa, mutta hyvin on mennyt julkisuudessa hoettu mantra perille.
Moi.
Olen itse keskipalkkaisen alapuolella ja kirjoituksesi särähti tosi pahasti korvaan. Mm. Älyttömän sääntelyn vuoksi meillä ei ole varaa ostaa riittävän kokoista asuntoa Pk-seudulta missä olemme töissä. Esim. esteettömyysvaatimus, parkkipaikka ja väestönsuojat kaikille rakentamisessa sekä kaavoituksen hitaus pitävät huolen, että näin on jatkossakin. Vapaasti ei saa rakentaa mm. siksi, että rullatuolihenkilö voi valita jokaisesta asunnosta markkinoilla, mihin muuttaa! Vaikka asunto sijaitsisi 4. Krs ilman hissiä…
Puolustelet ja pelkäät ehkä oman työyhteisösi ja työsi puolesta. Erityisesti käyttämäsi termi yövartijavaltio on uskomaton! Oletko lainkaan tietoinen siitä pienestä faktasta, että Suomessa julkisen sektorin koko on yksi suurimmista, ja vastaavasti veroaste on yksi korkeimmista! Tästä tilanteesta on hyvin hyvin hyvin pitkä matka tuohon mihin viittaat. Jos julk. sektoria pienennetään jonkin verran, ei tapahdu mitään pahaa, vaan valtio sen sijaan lakkaa velkaantumista ja ihmiset kyllä löytävät muita töitä pitemmällä aikavälillä. Eihän työttömyys ole niissä maissa korkeampi, joissa on pienempi julk. sektori, vai kuinka? Ei niin, vaan asia taitaa olla täysin päinvastoin.
Tuntuu aivan uskomattomalta kun luulet, että julkinen sektori tulee olla juuri tämän kokoinen tai muuten tingitään välittömästi jostain huipputärkeästä asiasta.
Oletko ajatellut, että julkinen sektori rahoitetaan yksityiseltä puolelta? Jos tulot eivät riitä menoihin, pitää menoja supistaa, eikö vain? Vai onko loputon lainanotto hyvä ratkaisu mielestäsi jos julkista puolta ei voi pienentää?
Lisää lakeja on aina helppo ideoida ja toteuttaa. Minäkin keksisit varmasti monia. Esim. aktuelli asia voisi olla säätää laki, että liikennevalot eivät saisi olla samaan aikaan jalankulkijoille vihreällä kuin sinne risteykseen kääntyville autoille. Näinhän vältyttäisiin yliajoilta! Lainsäätäjän ja virkamiehen ei tarvitse kuitenkaan ottaa huomioon yhtään liikenteen sujuvuutta ja tällainen laki voisi aiheuttaa ruuhkia tietyissä risteyksissä. Mutta mitäpä tuosta, olisihan idea niin hyvä! Sitten koko maahan palkattaisiin muutama kymmenen virkamiestä valvomaan ja tarkastamaan kuntia ja kaikkia risteyksiä. Mitä oltaisiin saatu aikaan? Ainakin paljon kustannuksia, nollatuottavuustöitä ja harmia liikenteelle. Eikä ehkä pelastettu ketään koska jotkut ajavat silti punaisia päin.
Tällainen touhu muissa asioissa esim. Yritystoiminnan säätelyssä on juuri sitä yhteiskunnan hukkaa jolla hankaloitetaan kovasti yrittäjiä, pienennetään halukkuutta ryhtyä yrittämään ja tarvitaan kovasti ns. byrokraatteja lisää julkiselle puolelle eli lisätään julkisen sektorin kokoa ja valtion ja kuntien menoja. Juuri kuten kampaamoyrittäjän kommentissakin kuultiin.
Aika lailla kirvoitti tosiaan kirjoituksesi kielenkantoja mutta tässä vähän alkua mitä mielessä oli tämän jälkeen.
Toivottavasti osaisit ajatella asioita joskus yksityisen sektorin kannalta!
Kommentit taitavat odottaa ikuisesti hyväksyntää?