Siirry sisältöön

Ilmasto muuttuu – Onko ammattiliiton muututtava?

– Anna Malinen

Ilmastonmuutos ja ammattiliitot – millaisia mielikuvia tämä sanapari herättää? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ammattiliittoon – tai ammattiliitto ilmastonmuutokseen? Kuva alkaa hahmottua, kun ensin kysytään, että miten ilmastonmuutos vaikuttaa työhön.

Todettakoon heti alkuun, että ilmastonmuutos tulee todennäköisesti näkymään ja tuntumaan lähes kaikkien työssä jotenkin. Sen vaikutukset kulkeutuvat työpaikoille ja työelämään sekä suoraan että välillisesti.

Ulkoilmassa tehtävässä työssä tuntuvat esimerkiksi lisääntyvät sään ääriolosuhteet, kuten kuumuus. Sisäilmaongelmat voivat yleistyä monilla työpaikoilla Suomen rakennuskannan kohdatessa uudenlaiset olosuhteet. Muuttuvat sääolosuhteet tuovat mukanaan myös tauteja ja onnettomuuksia. Sen myötä työtaakka saattaa kasvaa esimerkiksi pelastus- ja sote-alalla.

Ruokapalveluissa raaka-aineet ja reseptit muuttuvat tuotanto-olosuhteiden ja tuotantoketjujen muuttuessa sekä kasvisruokavalion yleistyessä. Siivousalalla kuumuus voi lisätä kemikaalialtistusta, toisaalta uudenlaiset leviävät taudit saattavat edellyttää tehokasta desinfiointia.

Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset pääsevät omaksumaan uusia opetussisältöjä, kun ilmastotietoisuutta ja -osaamista tarvitaan nyt kaikissa ikäluokissa uudella tavalla. Tietotekniikka tarjoaa vähäpäästöisiä digiratkaisuja moneen tilanteeseen, mutta samainen tekniikka kuluttaa myös energiaa ja voi aiheuttaa päästöjä. Toisaalta energiantuotannossa hiilikasat vaihtuvat ei-fossiilisiin vaihtoehtoihin.

Tässä muutamia poimintoja siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa JHL:läiseen työelämään.  Esimerkit löytyvät JHL:n teettämästä tuoreesta selvityksestä. Selvityksessä kartoitetaan muun muassa ilmastonmuutoksen yleisempiä seurauksia ja riskejä sekä julkisen sektorin roolia. Siinä käydään läpi myös vaikutuksia liiton jäsenkenttää edustavilla keskeisillä aloilla.

Muuttuvat työolosuhteet vaativat toimia ammattiliitoilta

Ilmastonmuutos tuo mukanaan uudenlaisia ja haastavia sääilmiöitä seurauksineen. Tämä vaatii meiltä moninaisia, mullistaviakin, toimenpiteitä, joihin tarvitaan päättäjiä ja tekijöitä kansainvälisellä, kansallisella sekä paikallisella tasolla. Sääolojen muutosten ohella päästövähennystavoitteisiin pyrkiminen ja kestävämpiin tuotannon muotoihin siirtyminen tulee näkymään työelämässä.

JHL:n ilmastoselvitys ja -raportti muodostavat lähtöpisteen liiton monivuotiselle tulevaisuustyölle, jossa perehdytään suuriin, toimintaan ja jäsenkentän työelämään vaikuttaviin ilmiöihin, tulevaisuustrendeihin. Tartuimme heti alkuun valtavan suureen aiheeseen ja haasteeseen. Ilmastonmuutos etenee, halusimme tai emme (vastaus: emme). Sen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet ovat käynnissä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Ilmastonmuutos  ja ammattiliiton toiminta eivät kaikkien mielessä selkeästi kytkeydy toisiinsa. Selvityksestä kuitenkin ilmenee, että liittojen ei kannata jäädä sivustaseuraajiksi, kun ilmasto muuttuu ja sen aiheuttamat seuraukset sekä toimenpiteet kulkeutuvat paitsi ihmisten elinympäristöön myös työpaikoille.  Ammattiliiton näkökulmasta kyse on muuttuvista työolosuhteista: työn sisällöistä ja uudenlaisista osaamistarpeista eri aloilla. Tärkeää on myös muutosturva näihin liittyen.  Loppujen lopuksi ollaan liiton osaamisalueella – ihmisten työelämän ja -ehtojen tontilla.

Oikeudenmukainen siirtymä suojelee ja osallistaa työntekijää

Vaatiiko ilmastonmuutos sitten liitoilta suurta kurssinmuutosta? Riippuu siitä, miten asiaa katsotaan. Ammattiliiton ei tule luopua ydintehtävästään, työelämän oikeudenmukaisten ehtojen puolustamisesta. Sen sijaan liittojen – kuten meidän kaikkien – tulee pyrkiä selvittämään oma roolinsa siirtyessämme uudenlaisiin työn ja tuotannon muotoihin ilmaston asettamissa rajaehdoissa.

Liittojen toimintaa ilmastonmuutoksessa tulisi ohjata oikeudenmukaisen siirtymän periaate.  Se tarkoittaa, että kun päästöjä pyritään vähentämään ja ilmaston lämpenemistä hillitsemään toteuttamalla isoja ja pieniä muutoksia yhteiskunnassa ja työpaikoilla, tätä ei tehdä unohtamatta työntekijälle reiluja ehtoja. Tekemisenä oikeudenmukainen siirtymä pitää sisällään monia asioita. Liitossa on pohdittava, millaisia kysymyksiä voimme edistää esimerkiksi neuvotteluteitse, millaisia työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioita milläkin aloilla nousee ja miten edistämme työntekijöiden asemaa vanhojen tehtävien kadotessa sekä uusien syntyessä. Tulisiko työehtosopimuksiin ”vihreää” sisältöä, kuten joissain maissa on jo tehty?

Oikeudenmukaiseen siirtymään kuuluu myös ajatus työntekijäpuolen osallisuudesta. Se tarkoittaa paitsi aktiivisia ammattiliittoja myös sitä, että työntekijät tiedostavat oman työnsä kytköksen ilmastokysymyksiin ja pääsevät osaltaan vaikuttamaan heidän työtään koskeviin muutosprosesseihin. Tässä lienee vielä tekemistä: SAK:n vuoden 2019 kyselyssä ilmeni, että vain 15 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä sanoo henkilöstön tai luottamushenkilöiden osallistuvan päätöksentekoon työpaikkansa ympäristötoimista. Miten liitto voi tukea jäseniään olemaan aktiivisia, kun työpaikoilla tehdään ilmaston kannalta tarpeellisia muutoksia jotka samalla asettavat työntekijöille uudenlaisia vaatimuksia?

On osattava nähdä, että ilmastonmuutos on todellisuutta. Sekä säähän suoraan liittyvät muutokset että ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimenpiteet kulkeutuvat myös meidän työelämäämme. Tämän takia olemme JHL:ssä halunneet selvittää tarkemmin, mitä ilmastonmuutos tuo jäsentemme työhön. Haluamme osaltamme olla vaikuttamassa ilmastonmuutoksen hillintään ja oikeudenmukaisen siirtymän toteutumiseen.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*