Siirry sisältöön

Hyvinvointialueiden ICT-palvelujen oltava kunnossa ensi vuoden alussa – sekalaisen järjestelmäviidakon perkaaminen vaatii valtion lisärahoitusta

– Sami Haapakoski

Ensi vuoden alusta käyntiin polkaistavien hyvinvointialueiden ICT-palvelujen yhteensovittaminen tulee olemaan iso, kallis ja ennen muuta tärkeä urakka. Se on hoidettava alusta alkaen kunnolla. Harmonisoinnissa on otettava pilkuntarkasti huomioon niin järjestelmät kuin laitteistot, unohtamatta riittävää henkilöstöä.

Yhteiskuntamme on digitalisoitunut vahvasti viimeisen muutaman vuoden aikana. Pandemian myötä vauhti vain kiihtyi. Kunnissa se on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen ICT-menojen kasvua.

Kunnilla on nykyisin laaja skaala erilaisia käytäntöjä ICT-palveluiden toteuttamiseen. Osa järjestää ne itse, osa kunnista on ulkoistanut kaiken, löytyy in-house ja out-house-yhtiöitä. Ja eri toimijoilla on tietenkin käytössään erilaisia järjestelmiä, esimerkiksi potilastietoihin liittyen.

Tasapuolisuus ja resurssit varmistettava

Kun siirrymme hyvinvointialueille, on laite- ja järjestelmäharmonisointi ehdottoman tärkeää. Näin varmistetaan mahdollisimman yhteneväiset palvelut kaikkialla. Tämä vaatii tarpeeksi työvoimaa ja resursseja varsinkin alussa. Kun toiminta vakiintuu, myös kustannussäästöjä on odotettavissa.

Nyt kuitenkin moni hyvinvointialue tuskailee riittämättömien resurssien kanssa. Valtiolta saatu tuki on murto-osa siitä, mitä on haettu.

Ylen tekemän kyselyn mukaan hyvinvointialueiden tietoteknisten muutosten toteuttamiseen tarvitaan yli miljardi euroa. Tukea on kuitenkin saatavissa ehkä vain 440 miljoonaa euroa. Monilla alueilla pelätään, että tietojärjestelmien yhteensovittaminen viivästyy rahoituksen takia.

Täytyy syntyä takki – ei tuluskukkaroa

Sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistusta osaltaan laatinut ICT-valmisteluryhmä  toteaa toimeksiannossaan: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistaminen, hyvinvointialueen perustaminen, edellyttää muun muassa toimivaa kansallista ja alueellista tietopohjaa, tietojohtamisen välineitä, tietojärjestelmäratkaisuja, tiedonhallinnan käytäntöjä, infraa ja toimivaa tietohallintoa.”

Pyrkimys on siis oikein hyvä, kunhan ymmärrämme laajasti ICT-palveluiden muutoksen tärkeyden. Jos ja kun haluamme toimivat ja yhteneväiset tietotekniset järjestelmät kaikille hyvinvointialueille, on osattava katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä ICT-palveluiden siirtoa ja yhteensovittamista tehdään vähän kuin tarinassa hiirestä, joka ompeli kissalle takkia. Piti tulla hieno takki, tulikin lopulta vain tuluskukkaro.

Henkilöstöön on satsattava

Pelkona on myös, että toimisto- ja ICT-puolen ammattilaisten jo ennestään täysinäisiin kalentereihin kasataan kiireellisellä aikataululla lisää tehtäviä. Kunnolliselle perehtymiselle ja uusien järjestelmien koulutuksille ei tällöin ole yksinkertaisesti tarpeeksi aikaa.

On varmistettava lisäksi, että samalla kun hyvinvointialueille turvataan tarpeellinen määrä työntekijöitä, myös kuntiin jää riittävästi osaavaa alan työvoimaa. Kenenkään etu ei ole työtaakkansa alle musertunut työntekijä.

Hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö on kustannussäästö.

Tärkeää on huomioida myös alueiden kovin erilaiset lähtötasot ja sen myötä kustannustekijät. Satsaaminen alussa maksaa kyllä itsensä takaisin: niin hyvinvoivana henkilöstönä (joka jo itsessään on kustannussäästö), kuin säästyneinä järjestelmä- ja muina ICT-kuluina.

Jopa elämän ja kuoleman kysymys

Jos alusta asti joudutaan ”kikkailemaan” vanhentuneilla järjestelmillä ja työvälineillä, se tulee sotimaan hyvinvointialueiden alkuperäistä tarkoitusta vastaan. Puhumattakaan siitä, mitä tällainen järjestelmien yhteensopimattomuus tekee kansalaisille, joiden hyväksi koko uudistus piti tehdä.

Käytännössä tämä tarkoittaa lisäksi vaikkapa lääkäreiden ja hoitajien työssä sitä, että he joutuvat käyttämään aikaa erilaisten järjestelmien kanssa painimiseen. Ja kaikki ylimääräinen on aina poissa potilasajasta. Siinä väsyvät sekä ammattilaiset että asiakkaat.

Toimimattomat ohjelmat voivat joissain tapauksissa aiheuttaa kohtalokkaita viivästyksiä esimerkiksi ajanvarausjärjestelmiin. Jokainen voi myös miettiä, mitä virheelliset tai tallentumatta jäävät kirjaukset voivat tarkoittaa ihmishenkien ollessa kyseessä.

Valtion lisärahoitus on tarpeen.

Jotta ICT-palveluiden jatkuvuus ja sujuva siirtyminen uusille hyvinvointialueille olisi mahdollista, on tärkeää, että hyvinvointialueille myönnettyä valtion tukea tarkastetaan ja saatetaan se vastaamaan todellista tarvetta. Tämä edesauttaa paitsi järjestelmien päivitystä ja siirtoa hyvinvointialueille, myös ICT-palveluista vastaavan henkilöstön työtaakan kohtuullistamista.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*