Siirry sisältöön

Hätätyötä teetetään väärin perustein energia-alan tes-neuvottelujen aikana

– Henri Juva

Energia-alan tes-kierros on ollut vaikea. Työehtojen heikennysehdotuksissa on esitetty mm. työnantajan direktio-oikeuden käyttöä, vaikka jo koko ala pyörii ylitöiden varassa. Haasteita tuottavat myös palkkausjärjestelmän tulkintaerimielisyydet.

Sähköasentajan työpäivät ovat monipuolisia, eikä kahta samanlaista päivää ole. Päivätyön lisäksi työhön sisältyy usein päivystystä; eli varallaoloa säännöllisen työajan ulkopuolella, korvausta vastaan. Jos päivystyksen aikana tulee keikkoja, nämä tunnit kirjataan ylityöksi. Alallamme ei voi pitää perusoletuksena sitä, että työpäivä olisi 8 tuntia, sillä alamme pyörii ylivöiden voimin. Jos ylitöitä ei tehtäisi, kaikki työt viivästyisivät.

Päivystystehtävissä työn luonteeseen kuuluu kova kiire. Ylityötä voi kertyä paljon esimerkiksi talviaikoina, kun on kovat pakkaset tai on myrskytuhoja. Esimerkiksi energialaitoksiin tarvitaan tuolloin monenlaisia käyttö-, vika- ja kunnossapitotöitä laitoksilla ja verkoilla.

Energia-alalla parhaillaan käynnissä olevat tes-neuvottelut ovat olleet vaikeat. Sopimuksen vauhdittamiseksi työpaikoilla ollaan oltu ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 1.2.2018 alkaen. Monista neuvotteluyrityksistä huolimatta neuvottelut eivät ole edenneet puusta pitkään.

Esimerkiksi täällä Turussa energia-alan työntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti ylityö- ja vuoronvaihtokieltoihin, ja yhteishenki on ollut hyvä. Konkretia työmme tärkeydestä tuli esille talvella, kun pakkasten aikana isoissa tuotantolaitoksissa oli vikoja. Turun Sanomatkin uutisoi, että ”Turku pääsi kylmäksi”, koska viankorjaus kesti työtaistelujen aikana normaalia pidempään.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on herättänyt paljon keskustelua työpaikallani. Ajatuksia on vaihdettu mm. kikyn työajanpidennyksestä ja siitä, että me energia-alalla ansaitsemme samat yleisen linjan palkankorotukset kuin muutkin alat. Oman alani luottamusmiesten kanssa olen keskustellut paljon palkkausjärjestelmän ongelmallisuudesta ja sekavuudesta. Moni työehtosopimuksen kohta aiheuttaa tulkintaerimielisyyksiä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sekalaisia tulkintoja on esimerkiksi lisien maksamisesta sekä vaativuuden mukaisesta palkasta. Moni kokee, ettei saa palkkaa, joka itselle kuuluisi työn vaativuuden perusteella.

Vuoronvaihto- ja ylityökieltojen aikana työnantaja on myös käyttänyt härskisti väärin hätätyön teettämistä. Joissakin työpaikoissa kaikki vikakeikat on teetetty hätätyönä. Sellaisetkin, mitkä normaalisti eivät olisi hätätyötä. Jos työnantajalle on ilmoitettu ennalta ylityökiellosta, ei se silloin ole ennalta arvaamaton tapahtuma, eikä sitä voi tulkita hätätyöksi. Töihin on kuitenkin pakko mennä, mikäli kyse on hätätyöstä.

Työnantaja on myös palkannut yksityisyrittäjiä tekemään vikakeikkoja ja sama ongelma näkyy  ympäri maata. Hätätyötä on teetetty, aluehallintoviraston (AVI) sakkojen uhasta huolimatta, järjestelmässä on porsaanreikä. Kun laitoksien alas- tai ylösajo maksavat kymppitonneja, varoitussakko työstä, joka ei ole alun perinkään hätätyö, on ilmeisesti ”vain” satoja euroja.  AVI tekee työnantajan hätätyöhakuihin päätökset kuitenkin viiveellä.

Työnantajalta on tullut myös rajuja heikennysehdotuksia työhön. Yksi niistä on se, että työnantaja voisi direktio-oikeudella määrätä työntekijän milloin tahansa töihin. Jos silloin on esimerkiksi kaksi vapaapäivää viikossa, eivät vapaat välttämättä sijoittuisi viikonloppuun.

Energia-alalla on noin 10 000 työntekijää koko maassa. Alan ammattilaiset toimivat monissa yhteiskunnallisesti tärkeissä töissä esimerkiksi voimalaitosten kunnossapitoasentajina, kaukolämpöasentajina, voimalaitostyöntekijöinä ja sähköverkkoasentajina. Nimikkeitä on paljon.

Nyt neuvottelujen katkettua matka käy valtakunnansovittelijalle. Jos sopimusta ei saada tästä huolimatta, on edessä energia-alan lakko, joka on yksi keino neuvottelujen vauhdittamiseksi. Jos alan lakko alkaa, se tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei olisi välttämättä ole sähköä tai lämpöä. Lisäksi myös häiriötilanteissa, ja vian selvityksissä ja korjauksissa olisi viivettä.

Tes-neuvottelujen myötä toivomme myös parannusta luottamusmiesten asemaan. Tämän työehtosopimuksen runkoteksti on ollut pääsääntöisesti voimassa jo vuodesta 2007. Yli kymmenen vuotta sitten työnantajalle ei olisi tullut mieleenkään yrittää vaikeuttaa luottamusmiehen asemaa, eikä myöskään valintaa.

Nykyään ajat ja keinot ovat koventuneet puolin ja toisin. Ihmettelenkin suuresti, miksi luottamusmies on suuri pelko työnantajalle. Paikallista sopimista halutaan työelämässä lisätä. Luottamusmies edustaa toista sopijaosapuolta eli työntekijöitä. Onkohan kuitenkin niin että sopimuspöydän toisella puolella ajatellaan, että tulevaisuudessa sopijana olisi yksittäinen työntekijä. Tällöin ei tarvittaisi enää työehtosopimusneuvotteluita vaan neuvottelu käytäisiin työsopimustasoisesti yksilön ja työnantajan välillä. Työnantajalle tämä varmaan käy, mutta meille työntekijöille ei.  Sekä ammattiliiton että luottamushenkilön tehtävä on kuitenkin ajaa kaikkien palkansaajien etua.

Neuvottelun sisältä on ollut jo tutuksi työnantajan puolelta sanonta ”ei käy”. Neuvotteluissa on kuitenkin kyse nimenomaan asioiden sopimisesta keskustellen, eikä vain yksipuolisesta sanelusta.

Työmme energia-alalla on erittäin tärkeää. Pidämme yllä perusinfraa, jota ilman olisi sähköä ja lämpöä kodeissa. Haluamme hyvän ja reilun sopimuksen, joka syntyy keskustellen ja sopimalla, ei pakottamalla!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*