Siirry sisältöön

STOP koulukiusaamiselle – ohjaajat ja oppilaat yhteisellä asialla

– Sanna Pihakivi

#STOPKOULUKIUSAAMISELLE -tempauksella muistutettiin kaikkia mukavan ja turvallisen kouluyhteisön merkityksestä. Muistutukseksi kiusaamisvapaasta koulusta oppilaat ja koulunkäynninohjaajat taiteilivat koulujen pihoille tilataideteoksia. Kiusaamiseen puuttuminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

Ammattiliitto JHL:n koulunkäynnin ohjaajien verkosto halusi tänäkin syksynä muistuttaa #STOPKOULUKIUSAAMISELLE -tempauksellaan sekä lapsia että aikuisia miettimään, miten voimme jokainen osaltamme auttaa rakentamaan kouluyhteisön, jossa kaikkien on mukava olla ja opiskella.

Muistutukseksi kiusaamisvapaasta koulusta ohjaajat taiteilivat yhdessä oppilaiden kanssa koulujen pihoille tilataideteoksia. Oppilaiden kehittämillä teoksilla haluttiin muistuttaa, että meidän koulussa ei kiusaamista hyväksytä ja täällä koulussa ympärillä on turvallisia aikuisia, joille asioista voi aina puhua.

Pelko ei kuulu kouluun

Pelko kiusatuksi tulemisesta ei pitäisi kuulua kenenkään koulupäivään. Meidän aikuisten pitää nyt aidosti herätä tähän asiaan. Jokaisella oppilaalle tulee taata oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja opiskeluun ilman, että hänen fyysistä tai psyykkistä koskemattomuuttaan loukataan.

Koulukiusaamiseen voi liittyä esimerkiksi tönimistä tai lyömistä. Tämä on jo todella vakavasti otettavaa fyysistä väkivaltaa. Yhtä vakava asia on henkinen väkivalta. Se ilmenee monella eri tavalla. Henkinen väkivalta voi olla eristämistä porukasta, välinpitämätöntä kohtelua, haukkumista, väkivallalla uhkailua tai pelottelua. Seurauksena on usein pelko väkivallan tekijöitä kohtaan. Tällaisessa tilanteessa lapsi voi tuntea ahdistusta, arvottomuutta ja syyllisyyttä. Pitkään jatkuessaan pelko aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, vahingoittaa itsetuntoa ja vääristää minäkuvaa. Tätä tuskin kukaan haluaa lapselleen.

Ollaan me aikuiset hereillä!

Lapsen ja nuoren tasapainoinen hyvinvointi rakentuu turvallisista ihmissuhteista ja kasvuympäristöstä. Tässä kokonaisuudessa tärkeää on vanhempien huolenpito, kuulluksi tuleminen, rakkaus ja rajat. Kyse ei ole mistään sen ihmeellisemmästä. Jokainen lapsi tarvitsee turvallisia ja luotettavia ihmisiä ympärilleen. Kodin ja koulun kanssa tehty yhteistyö tiivistää tätä oppilaan turvaverkkoa.

Kiusaamisen muodot ovat vuosien saatossa muuttuneet. Välituntipihoilta kiusaaminen on siirtynyt puhelinten syövereihin: viestisovelluksiin ja sosiaalisen median alustoille. Puhelin on oppilaan yksityisyyden piirissä ja siellä voi olla aika kamaliakin asioita. Siksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta tulee puhua sekä kotona että koulussa.

Vanhempien on hyvä olla hereillä lasta uhkaavien vaarojen suhteen. Heidän kannattaa olla perillä esimerkiksi lasten päivittäisistä kuulumisista, sosiaalisen median käyttötavoista sekä pelien ja elokuvien ikärajoista. Tässäkin asiassa auttaa luottamukselliset ja läheiset välit omiin lapsiin.

Laitetaan stoppi kiusaamiselle

Tunteilla on myös taipumus tarttua. Siksi aikuisten tulee olla tietoisia rakentamastaan tunneilmastosta. Niin lapsi kuin aikuinenkin käyttäytyy toisinaan huonosti tilanteissa, joissa tunne sumentaa järjen. Koulun arki on täynnä kaikenlaisia tunteita maan ja taivaan väliltä. Käytävillä tunnetaan iloa, ihastusta, intoa, harmistusta, ärtymystä, epävarmuutta ja pelkoa. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta ne eivät oikeuta häiritsevään käytökseen.

Tunnetaitoja opitaan ihan pienestä pitäen erilaisissa päivittäisissä tilanteissa. Sillä, miten kotona ja koulussa suhtaudutaan erilaisiin tunteisiin ja tunteiden ilmaisemiseen, luodaan pohja pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Aikuisten toiminnalla on suuri vaikutus tasa-arvoisen ja turvallisen kouluympäristön rakentumisessa.

Kiusaamiseen puuttuminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*