Siirry sisältöön

Arkisista askareista iloa hoiva-alan työhön

– Riitta Vehovaara

Kehitysvammaisten asumisessa puhaltavat uudet tuulet. Kun aiemmin kehitysvammaisten asumispalvelut pidettiin saman katon alla tuki- ja osaamispalvelujen kanssa, nykyään nämä palvelut pidetään erillään. Samalla perinteiset kehitysvammalaitokset ovat vuosien varrella eriytyneet pienemmiksi asumisyksiköiksi.

Kenen parasta muutoksessa on ajateltu? Onko hyöty kehitysvammaisilla henkilöillä, työntekijöillä vai hallinnolla?

Seuraavien kolmen vuoden ajan JHL keskittyy sote-alan ammatteihin. Kehitysvamma-alan ohella tänä vuonna keskipisteessä ovat hoiva-avustajat ja henkilökohtaiset avustajat.

Kehitysvammaisten asumisyksiköissä työskentelevä hoitohenkilökunta tarvitsee yhä enemmän uusia taitoja asumisen ohjaamiseen. Henkilökunnan tulee ymmärtää esimerkiksi sitä, kuinka kehitysvammaisen käytännön elämää hoidetaan: puhtaus, ruuanlaitto, sähkölaskut, vuokrat ja niin edelleen. Tämä vaatii uutta, ammatillista näkökulmaa ja osaamista.

Työ on muuttunut vuosien varrella, mutta onko ammatillinen koulutus pysynyt perässä?

Kehitysvamma-ala on jo perinteinen ammattiala, mutta samalla monelle kuitenkin tuntematon. Ammatillista koulutusta tarjotaan niin ammatti-, kuin erikoisammattitutkintoja, ja lisäksi alalla työskentelee myös runsaasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneita lähihoitajia ja ammattikorkeakouluista valmistuneita sosionomeja.

Varmasti yksittäisen työntekijän mielessä liikkuu ajatus siitä miten itse pystyy vaikuttamaan muutokseen. JHL kartoittaa kehitysvamma-alan tilannetta kevään aikana. Selvitämme esimerkiksi muutoksia, ammatillisen koulutuksen tarvetta ja työsuojelukysymyksiä.

Myös henkilökohtaisten avustajien työssä tarvitaan uutta tietoa ja taitoa. Lähtökohtana alan ammatillisessa koulutuksessa on usein kotityöpalvelun perustutkinto, jota on päivitetty esimerkiksi lisäämällä ensiavun opinnot. JHL tekee yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Selvitämme kyselyllä henkilökohtaisten avustajien työtä, työn sisältöä, koulutuksellista tarvetta ja työsuojeluun liittyviä teemoja.

Hoiva-avustajista suurin osa toimii vanhus-, tai vammaishuollossa. Ylen palkittu Hoivakoti kuntoon –ohjelma toi hyvin esille sen, että vanhushuoltokin vaatii monenlaista tekemistä. Ikäihmiset laitettiin mukaan päivän toimintaan, eikä vain istumaan paikallaan. Sekä ammattilaisille että ikäihmisille arkiset tekemiset kuten askartelu, ulkoilu, ruuan valmistus, toivat iloa ja vaihtelua elämään. Henkilökuntakin voi tuoda esille omaa osaamista ja vahvuuksia yhdessä tekemisen kautta.

Auttavia käsiä varmasti tarvitaan ja tehtäväjakoa tehdään parhaillaan työpaikoilla. Jotta työpaikoilla olisi sujuvaa toimintaa, koko palveluketjun tulee olla eheä ja toimiva. Hierarkiaa pitää madaltaa ja tiimihenkeä lisätä.

Kommentit

  1. Tämä erityisvahvuutena Turun murretta käyttävä tomiitsija kirjoittaa asiaa joka on ajankohtainen. Myös kehitysvamma-alalla on uudet opetussuunnitelmat tulossa ja näin on hyvä. Vanhan on väistyttävä uuden tieltä.
    Olen kirjoittajan kanssa yhtä mieltä että koulutusohjelmassa on huomioitava se näkökulma joka ohjaa opiskelijoita ja tulevia työntekijöitä hoitamisesta ihmisiä oman elämänsä toteuttajiksi, kokijoiksi ja näkijöiksi. Yhteiskunnan täysivaltaisiksi toimijoiksi ja vaikuttajiksi. Kehitysvammaiset käyttävät samoja julkisia palveluja kuten kaikki muutkin. Valtion asettama tavoite laitosasumisen loppumiseen vuoteen 2020 mennessä on kunniallinen,mutta tavoitetta ei voida saavuttaa ilman vahvaa asumisohjelman toteuttamista.Pelkkä asuminen ei riitä vaan kehitysvammaisilla pitää olla valinnan mahdollisuuksia oman elämänsä toteuttamiseen.Myös alan koulusta tulee kehittää edelleen siihen suuntaan ,että se vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Olen iloinen,että JHL on vahvasti tätä asiaa edistämässä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*