Uhkaako kilpailukykysopimus kariutua kunta-alalla?
Viime päivien aikana on työmarkkinakentällä esitetty huolta kilpailukykysopimuksen kohtalosta. Huoli on aiheellinen. Soveltamisneuvottelut etenevät todella verkkaisesti. Neuvotteluaikatauluja pidetään liian tiukkoina. Sopimusneuvottelut tulee annettujen aikataulujen puitteissa saattaa loppuun 31.5 mennessä.
Valitettavasti kunta-alan tilannekuva ei neuvottelujen verkkauden osalta poikkea muiden sopimusalojen tilanteesta. Keskusjärjestöjen helmikuussa saavuttaman neuvottelutuloksen pohjalta on myös kunta-alalla käyty alakohtaisia neuvotteluja mm. työaikakysymyksistä, paikallisesta sopimisesta ja työaikapankkien kehittämisestä.
Ensimmäinen merkittävä neuvotteluja hiertävä asia koskee työaikakysymyksiä. Nyt näyttää siltä, että työnantajia edustava Kuntatyönantajat KT on kilpailukykysopimuksen sisältämän 24 tunnin työajanpidennyksen kohdalla valitettavasti henkisesti lukkiutunut pelkästään omiin esityksiinsä. Työnantajataho lähtee siitä, että työaikoja pidennettäisiin pelkästään kokonaisina päivinä ja vieläpä vuosilomia leikkaamalla.
Kunta-alan viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat todenneet, että työajan pidennys ei esitetyssä muodossa pääsopijajärjestöille käy. Kunta-alan pääsopijajärjestöjen vaihtoehtoiset esitykset työaikakysymyksen ratkaisemiseksi muilla keinoin ovat ainakin toistaiseksi kaikuneet kunta-alalla työnantajien kuuroille korville.
JHL:n osalta tilanne on kuitenkin niin, että neuvottelutulosta ei työajan pidennyksen osalta synny vuosilomia leikkaamalla. Muista keinoista olemme tietysti valmiita neuvottelemaan.
Myös kilpailukykysopimuksen ulkopuoliset seikat vaikeuttavat neuvotteluja. Neuvottelutulosten saavuttamista vaikeuttavat myös maan hallituksen neuvottelujen aikana julkistamat työttömyysturvajärjestelmän heikennykset. On todella onnetonta että Sipilän hallituksen piti vielä nämä asiat tuoda esiin liittoneuvottelujen aikana. Olisikohan hallituksen ehkä ollut syytä julkistaa nämäkin asiat ennen kuin keskusjärjestöt ottivat kantaa kilpailukykysopimukseen helmikuun lopulla?
Työaikakysymysten ohella toinen neuvotteluja ratkaisevasti hidastava haaste on se, että viime päivien aikana on myös kantautunut uusia tietoja kysymyksistä, jotka vaikuttavat henkilöstön asemaan maakuntauudistuksen yhteydessä. Valitettavasti satoja tuhansia viranhaltijoita ja työntekijöitä koskeva maakuntauudistuksen valmisteluprosessi on kaikkiaan ollut erittäin sekava. Maan hallituksella on asian tiimoilta ollut nuottikirja välillä lievästi sanottuna hukassa.
Uutena viime päivinä esille nousseena yksittäisenä asiana huolta aiheuttaa myös viesti siitä että valtiovalta valmistelee maakuntiin siirtyvän henkilöstön palkkojen yhteensovittamista lainsäädäntöpohjaisesti. Tämä valtiovallan lainsäädäntövalmistelu tehdään pelkästään yhteistyössä Kuntatyönantajien kanssa ja sisällöillä, jotka missään nimessä ei ole hyväksyttävissä JHL:n osalta.
Palkkaukseen liittyvät kysymykset ovat perinteisesti virka- ja työehtosopimustoiminnan keskiössä. Näin tulee olla myös maakuntiin ja näiden omistamiin yhtiöihin siirtyvän henkilöstön osalta. On selvää, että löydämme edestämme erittäin suuria vaikeuksia, mikäli maan hallitus yhdessä Kuntatyönantajien kanssa pyrkii pakkolakityyppisesti ohjaamaan maakuntiin siirtyvän henkilöstön palkkojen yhteensovittamista. On erittäin valitettavaa, että Sipilän hallitus myös tässä asiassa osoittaa jälleen kerran istuvansa tukevasti työnantajapuolen kelkassa. Ellei tästä asiasta nyt saada aikaan aitoa neuvottelua, tämä ei voi olla vaikuttamatta myöskään menossa oleviin kilpailukykyneuvotteluihin.
JHL:n hallitus ja edustajisto kokoontuu 31.5.2015 päättämään siitä, onko liitolla edellytyksiä hyväksyä kilpailukykysopimukseen liittyviä neuvottelutuloksia. Riski siitä, että koko kunta-alan neuvottelupaketti vielä kaatuu, on olemassa. Mikäli tämä tapahtuu, edessä on erittäin tuulinen työmarkkinasyksy.