Tapahtumien superviikonloppu kokoaa yhteen JHL:n maahanmuuttajataustaiset jäsenet

Maahanmuuttajatoimintamme on eläväistä ja kasvavaa. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä järjestetään kaksi maahanmuuttajataustaisille jäsenillemme suunnattua tapahtumaa: maahanmuuttajataustaisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen verkostoitumis- ja koulutustapaaminen sekä maahanmuuttajaverkostojen koulutuspäivät. 

– Kaksivuotinen maahanmuuttajaprojektimme on loppumassa vuodenvaihteessa ja halusimme päättää sen näyttävästi, JHL:n projektityöntekijä Linda Savonen iloitsee tapahtumaviikonlopusta. 

Molemmilla koulutuksilla on omat erilliset ohjelmansa, mutta tapahtumat yhdistyvät sunnuntaina. Tapaamisessa luottamustehtävissä toimivat maahanmuuttajat kertovat roolistaan ja kannustavat maahanmuuttajaverkostojen aktiiveja luottamusmiehiksi ja työsuojeluvaltuutetuiksi.

Neleah Kagiri on JHL:n maahanmuuttajaprojektin uusi voimahahmo: ”Muualta tullut työnhakija pitää kohdata ihmisenä eikä jonkun ryhmän edustajana”

JHL:n kaksivuotisen maahanmuuttajaprojektin tavoitteena on ollut saada mahdollisimman moni ammattialoillamme työskentelevä maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen mukaan liiton toimintaan ja sekä edunvalvonnan piiriin. Yhdessä olemme vahvempia. 

Edustajistomme päätti hiljattain panostaa maahanmuuttajatoimintaan lisää palkkaamalla kaksi vakituista työntekijää maahanmuuttajatyöhön. Työvoimapula kasvaa monilla aloilla ja Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa entistä enemmän. 

– Olen erittäin iloinen, että edustajisto päätti vakiinnuttaa maahanmuuttajatyön pysyväksi toiminnaksi kahdella vakituisella työntekijällä. Voimme olla ylpeitä siitä, että JHL on edelläkävijä tässä asiassa, Savonen kommentoi.

Tällä hetkellä JHL:n jäsenistä noin 6300 puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. 

Maahanmuuttajataustaisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen verkostoitumis- ja koulutustapaaminen

Ammattiliittomme historian ensimmäinen verkostoitumis- ja koulutustapaaminen nimenomaan maahanmuuttajataustaisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille järjestetään 25.–27.11. Scandic Pasila -hotellissa. 

– Vaikka maahanmuuttajajäsenten määrä on liitossa kasvussa, ovat he edelleen aliedustettuina luottamustehtävissä. Toivottavasti saamme tämän ensimmäisen verkostoitumistapahtuman kautta luotua tästä pysyvän väylän, jonka kautta voimme tarjota tukea näille maahanmuuttajataustaisille pioneereille, Savonen ideoi. 

Koulutukseen osallistuvat saivat itse laatia tapaamisen ohjelman. Esiin nousi erityisesti tarve keskinäiselle vertaistuelle ja kokemusten vaihdolle. Osallistujat pääsevät myös muun muassa vuorovaikutus- ja esiintymiskoulutukseen. 

JHL:n jäsenhankintaviikot: Monikulttuurinen työyhteisö sai aikaan hyvän kierteen – Ammattiliittoon on helpompi liittyä, kun työkaveri on jo jäsen

Maahanmuuttajaverkostojen koulutuspäivät

Maahanmuuttajaverkostojen koulutuspäivät järjestetään 26.–27. marraskuuta Scandic Park -hotellissa. 

Koulutuksen teemoja ovat työelämän pelisäännöt, luottamusmiestoiminta, työehtosopimukset omaJHL, liiton koulutukset ja maahanmuuttajaverkostojen toimintasuunnitelmien teko. 

Mikä ihmeen maahanmuuttajaverkosto?

Ammattiliitto JHL:ssä on kuusi alueellista maahanmuuttajaverkostoa. Verkostot on perustettu madaltamaan maahanmuuttajataustaisten tähtiammattilaisten kynnystä aktiiviseen jäsenyyteen. Verkostot ovat myös ponnahduslauta yhdistysten toimintaan. 

Verkostojen tehtävänä on parantaa maahanmuuttajajäsentemme tiedonsaantia työelämästä ja työntekijän oikeuksista. Porukoissa myös keskustellaan ammattiliitosta ja ajankohtaisista työelämäasioista. Hauskanpitoa ei myöskään pidä unohtaa!

JHL:n maahanmuuttajaverkosto laajeni Itä-Suomeen – Puheenjohtaja Wendy Savolainen: On ilo ja ylpeys, että ammattiliitto avautuu maahanmuuttajille

Tässä lista maahanmuuttajaverkostoistamme:

Verkostoista neljä on perustettu viimeisen kahden vuoden aikana maahanmuuttajaprojektimme ollessa käynnissä, mutta KaMuT ja MeVe ovat olleet toiminnassa jo pidempään.

Jokaisen verkoston omalta sivulta löydät ohjeet siihen, miten voit päästä mukaan! Maahanmuuttajaverkostoihimme ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajataustaiset JHL:n jäsenet.

Oletko uusi tuttavamme, etkä ole vielä jäsen? 

Tästä pääset liittymään jäseneksi!

JHL haastaa Helsingin kaupungin oikeuteen megapalkkasotkuista 

Helsingin kaupungin palkkasotkut ovat kestäneet jo yli puoli vuotta ja ne koskevat tuhansia työntekijöitä. Osa työntekijöistä ei ole saanut palkkaa lainkaan, osa on saanut tuhansia euroja liikaa, osalla ovat jääneet erilaiset palkanlisät maksamatta ynnä muuta.  

Kaupunki rikkoo lakeja ja virka- ja työehtosopimusta koko ajan pahemmin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on vaatinut mielenilmauksilla, neuvotteluilla, valvontapyynnöillä ja rikosilmoituksilla palkkasotkun selvittämistä pikaisesti. Marraskuun alun tietojen mukaan kaupungilla on edelleen käsittelemättä lähes 10 000 yhteydenottoa palkanlaskennassa. 

– Palkanmaksusotku sen kun jatkuu ja Helsinki levittelee käsiään. Meille ei jää tässä enää muuta mahdollisuutta kuin katsoa oikeusteitse tilanne loppuun saakka. Nyt ei enää selittelyt auta, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine summaa.  

Helsingillä on ollut vaikeuksia ja viiveitä myös tietojen ilmoittamisessa tulorekisteriin. Kaupunki onkin jo joutunut maksamaan verottajalle tämän vuoksi sanktiomaksuja. Tulorekisterin tietojen mukaan maksetaan mm. työttömyyspäivärahoja, perhe-etuuksia, sairauspäivärahoja ja eläkkeitä. Mikäli tiedot ovat väärin, ne vaikuttavat suoraan ansiosidonnaisiin etuuksiin.  

– Helsingin kaupunki on vaarantanut toimillaan myös verotuksen oikeellisuuden. Lisäksi tulorekisteriin toimitettujen väärien tietojen mukaan erilaiset tuet maksetaan väärin tai joku saattaa jäädä jopa kokonaan ilman tukia. Onhan tämä täysin uskomaton tilanne! Suomen suurin kuntatyönantaja eikä palkanmaksua saada toimimaan, Niemi-Laine ihmettelee. 

Lisätietoja:
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, p. 040 702 4772 

Onko sinut kutsuttu Linnan juhliin? JHL tukee jäseniään juhlapuvun, -kampauksen ja -meikkauksen kustannuksissa

Itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää puolisonsa Jenni Haukion kanssa perinteisen itsenäisyyspäivän vastaanoton Presidentinlinnassa. Vieraslistalla on myös ammattiliitto JHL:n jäseniä. 

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tukee arvokkaaseen juhlaan kutsuttuja jäseniään tarjoamalla rahallista tukea juhlapuvun, -kampauksen ja -meikin hankintaa varten. 

– Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsutuksi tuleminen on upea kiitos korvaamattoman tärkeästä työstä, jota JHL:läiset tähtiammattilaiset tekevät päivittäin. Haluamme, että jokainen juhlaan osallistuva jäsenemme pystyy nauttimaan erityislaatuisesta päivästä ilman ylimääräistä stressiä juhliin liittyvistä menoista. Siksi haluamme tukea juhlapäivään liittyvissä kustannuksissa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kommentoi ja iloitsee juhlaan kutsuttujen jäsenten puolesta. 

Linnan juhliin on tänä vuonna kutsuttu noin 1300 vierasta, joista suuri osa on ensikertalaisia. Juhlimaan on kutsuttu muun muassa terveydenhuollosta ja kokonaisturvallisuudesta huolehtivia ammattilaisia. 

Oletko kutsuttu Linnan juhliin? Toimi näin

Pyydämme Linnan juhliin kutsuttuja JHL:n jäseniä ilmoittautumaan 18. marraskuuta klo 12 mennessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kristiina.ahonen@jhl.fi. 

Kerromme ilmoittautuneille tarkemmat yksityiskohdat tuen lunastamisesta ja muista järjestelyistä. 

Huomioithan, että tuki ei koske kansanedustajia ja muita joka vuosi juhliin kutsuttavia. 

Myös Motiivi on juhlahumussa mukana ja tekee juttua tilaisuuteen kutsutuista JHL:n jäsenistä. Voi siis olla, että pääset halutessasi jakamaan lehdelle itsenäisyyspäivän tunnelmiasi. 

Maksamme 75 % avoimen AMK:n opinnoistasi – ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa 21. marraskuuta

Tuntuuko siltä, että omaa ammattitaitoa olisi kiva vähän päivittää? Ammattiliitto JHL:n jäsenet pääsevät opiskelemaan avoimessa ammattikorkeakoulussa erittäin edullisesti myös ensi vuonna. Jäsenetuna kustannamme 75 % verkko-opintojesi kurssimaksusta.

Kevään 2023 opintojaksojaksoja on jo julkaistu! Verkkokurssivalikoimaan pääset tutustumaan CampusOnline.fi -palvelussa. Kurssit, joille osallistumista tuemme, tunnistat JHL:n logosta.

Nyt on mahtava sauma lähteä virkistämään mieltä ja oppimaan uutta. Valittavissa on kymmeniä erilaisia kursseja, joten jokaiselle löytyy varmasti jotain kiinnostavaa!

Ilmoittaudu nopeasti, että mahdut mukaan

Ilmoittautuminen kevään opintoihin alkaa maanantaina 21. marraskuuta klo 8. Kurssit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ja suosituimmat opintojaksot täyttyvät nopeasti. Kannattaa siis olla vikkelä, mikäli opintoihin mielit!

Näin hoidat ilmoittautumisen:

  1.  Etsi CampusOnline.fi -palvelusta JHL:n logolla varustettu kiinnostava opintojakso ja ilmoittaudu mukaan.
  2.  Maksa jakso ilmoittautumisen yhteydessä.
  3.  Ota talteen kuitti kurssimaksusta.
  4.  Nauti opinnoista ja suorita opintojakso.
  5.  Hae kurssitukea.

Maksamme kurssituen muodossa opinnoistasi 75 prosenttia. Esimerkiksi 60 euron kurssimaksusta jää sinulle maksettavaa vain 15 euroa. Osa kursseista on työttömille ja lomautetuille maksuttomia. Osa kursseista on kaikille täysin maksuttomia.

Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä JHL:ään sähköpostilla kurssit@jhl.fi.

Lue lisää JHL:n jäsenetuna tarjottavista avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista: jhl.fi/avoinamk

Etkö ole vielä jäsen? Liittymällä JHL:n jäseneksi pääset käsiksi edullisempiin avoimen ammattikorkeakoulun kursseihin ja muihin monipuolisiin jäsenetuihimme.

Liity jäseneksi!

JHL: Vammaispalvelulain uudistuksessa on huomioitava työolot, työehdot ja osaamistarpeet

Vammaispalvelulaki uudistuu. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna, kun vastuu vammaispalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta. Ammattiliitto JHL näkee paljon hyvää hallituksen esityksessä uudeksi vammaispalvelulaiksi, mutta muistuttaa, että työntekijöiden koulutus- ja osaamistarpeista sekä työehdoista ja -oloista täytyy huolehtia. 

Vammaisalan ammatillisen osaamisen merkitys kasvaa

Hallituksen esityksessä vammaispalvelulain tarkoitus on, että ei jäisi väliinputoajia, jotka eivät saa palveluita minkään lain perusteella. On hyvä, että palveluita saavat kaikki niitä tarvitsevat, muun muassa autismi- ja neurokirjon henkilöt. JHL toteaa lausunnossaan, että ammatillisen osaamisen näkökulmasta tämä laajentaa vammaispalvelujen tehtävien osaamistarpeita entisestään, koska tehtävät voivat olla avun käyttäjän tarpeista riippuen hyvinkin vaativia. 

Liitto korostaa, että hoidollisten tehtävien lisääntyessä on varmistettava työntekijöiden riittävä osaamistaso tehtävien suorittamiseen. Hoidollisia tehtäviä ovat muun muassa lääkkeidenjako, haavanhoito ja katetrointi. Näitä tehtäviä ei tulisi siirtää esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien vastuulle ilman tarvittavaa koulutusta. Kyse on niin työntekijöiden oikeusturvasta kuin palvelun käyttäjän turvallisuudesta. 

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pitää hyvänä, että hallituksen esityksen perusteluissa huomioidaan uudistunut vammaisalan ammattitutkinto, joka antaa valmiuksia niin kehitysvamma-alan kuin henkilökohtaisen avunkin monipuolistuviin tehtäviin. Muun muassa itsemääräämisoikeutta vahvistavien toimintamallien sekä erilaisten kommunikaatiomenetelmien osaaminen lisääntyy 

Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen tulee jatkossa huomioida, kun työtehtävistä tulee vaativampia ja tehtäväkenttä laajentuu.

Hyvinvointialueiden pitää pystyä vastaamaan palvelutuotannostaan

Sote-uudistus edellyttää, että hyvinvointialueilla on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä niin, että alue pystyy huolehtimaan asukkaidensa palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Tämän toteuttamiseen tarvitaan riittävää omaa palvelutuotantoa myös vammaispalveluissa.  

JHL huomauttaa lausunnossaan, että kunnilla on nykyiselläänkin ollut vaikeuksia esimerkiksi henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Osa-aikaiset, sirpaleiset ja matalien ansioiden työsuhteet eivät sitouta henkilökohtaisia avustajia alalle pitkäjänteisesti. Palvelujen saatavuuden varmistaminen edellyttää panostuksia työvoiman saatavuuden parantamiseen ja hyvinvointialueiden oman palvelutason varmistamiseen. Liian tiukille mitoitetut henkilöstöresurssit esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalveluissa vaikuttavat suoraan työoloihin ja myös asukkaiden palvelun laatuun. 

Myönteisenä ammattiliitto JHL pitää sitä, että hallituksen esityksessä on huomioitu myös esimerkiksi kilpailutusten ja palvelusetelin arvon vaikutukset palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Liian alhainen palvelusetelin arvo ohjaa palveluntuottajia aliarvioimaan henkilökohtaisten avustajien työn vaativuutta ja palkkausta, mikä osaltaan vaikuttaa työhön sitoutumiseen. 

Työehtojen ja työolojen vahvistaminen on tärkeää hyvinvointialueilla

Ammattiliitto JHL on sitä mieltä, että vammaispalvelulain tulee olla sellainen, että se edistää työolojen ja työehtojen vahvistamista hyvinvointialueille siirryttäessä. Tärkeää on myös varmistaa toisen kotona tehtävässä työssä riittävä työturvallisuus ja työntekijöiden työsuojelu 

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin osalta hyvinvointialueiden käytännöt ovat tärkeitä. Hallituksen esitys on kehittynyt hyvään suuntaan kevään luonnoksesta. JHL haluaa kuitenkin edelleen muistuttaa siitä, että myös työnantajamallilla työskentelevien henkilökohtaisten avustajien työehtoja on voitava kehittää työehtosopimusten kautta muiden alojen tapaan. 

Kun hyvinvointialueilla linjataan työnantajamallia koskien henkilökohtaisten avustajien palkkatasoa ja muita työehtoja, hyvinvointialueiden tulee ottaa huomioon myös alan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa sovitut työehdot, kuten palkkataso. 

Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa sovellettava hyvinvointialueen sijaismaksajuus ei saisi myöskään jatkossa muodostaa teknistä tai lainsäädännöllistä estettä työehtojen kehittämiselle. Tällä hetkellä muun muassa Kelan etuuksia koskeva lainsäädäntö ei mahdollista päivärahojen maksamista sijaismaksajalle työnantajan sijaan. Tämä puolestaan estää muun muassa sairausajan palkallisuuden käytäntöjen ja perhevapaiden kehittämisen työnantajamallin työsuhteissa. 

Työehtosopimuksen velvoittavuus olisi tunnistettava selkeämmin jatkossa myös hyvinvointialueiden toiminnassa, JHL toteaa lausunnossaan. Hyvinvointialueiden ei tulisi soveltaa sellaisia käytäntöjä, jotka johtavat työntekijän kannalta työehtosopimusta epäedullisempiin tulkintoihin. 

Lue koko lausunto: Ammattiliitto JHL:n lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä vammaispalvelulaiksi

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee hallituksen esitystä istunnossaan 11.11.2022. Valiokuntakäsittelyssä tehdään mahdolliset viimeiset muutokset lakiesitykseen. Tämän jälkeen asia menee eduskunnan päätettäväksi. JHL pyrkii lausunnollaan lain sisältöön. Uudistetun vammaispalvelulain on määrä astua voimaan vuoden 2023 alusta. 

Nenäpäivä tulee! Tuetaan yhdessä apua tarvitsevia lapsia

Hyväntekeväisyystempaus Nenäpäivää vietetään 11. marraskuuta. Nenäpäivä kerää varoja maailman heikoimmassa asemassa olevien lapsien auttamiseksi. Me ammattiliitto JHL:ssä olemme olleet mukana Nenäpäivässä jo usean vuoden ajan, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Lahjoitimme parhaillaan käynnissä olevaan keräykseen 3000 euroa.

Nenäpäivän lahjoituksilla tuetaan maailmalla lasten koulutusta, terveyttä, turvaa ja ravinnonsaantia. Lahjoitukset jaetaan yhdeksän suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön kesken. Yksi järjestöistä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, joka tekee kehittyvissä maissa töitä lapsityövoimaa vastaan. SASK edistää työllään myös sitä, että ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin ja että työstä saisi elämiseen riittävän palkan. JHL on SASKin jäsenjärjestö. Tutustu solidaarisuustyöhömme!

Näin lahjoitat maailman lasten hyväksi

Kannustamme jäseniämme, yhdistyksiämme ja yhteistyökumppaneitamme mukaan tekemään hyvää! Pienikin lahjoitus auttaa!

Nenäpäivä-keräykseen voit lahjoittaa MobilePaylla numeroon 22123.

Lahjoita tilisiirrolla Nenäpäivä-säätiön tilille viitteellä 4006. Tässä tilinumerot:

  • Osuuspankki: FI44 5780 1020 0003 14
  • Nordea: FI37 1572 3000 3844 20
  • Danske Bank: FI47 8000 1570 8504 13

Voit lahjoittaa myös netissä.

Nenäpäivän huipentaa maankuuluisaa tv-spektaakkeli, jota voit seurata 11.11. klo 19–23.30 Yle TV1 -kanavalla ja Yle Areenassa. Suoran lähetyksen juontavat tänä vuonna Mikko Kuustonen, Hanna Visala ja Maaria Nuoranne. Musiikkia tarjoilevat muun muassa Irina, Hassan Maikal, Nelli Matula ja monta muuta eturivin artistia.

Tällaista oli JHL:n edustajiston syyskokouksessa – katso video!

Ammattiliitto JHL:n edustajiston syyskokous järjestettiin 26.–27. lokakuuta Vantaalla.  Edustajistomme muun muassa käsitteli aloitteita sekä hyväksyi liiton jäsenmaksun, talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Alla olevan videon katsomalla pääset kurkistamaan, että miltä kokouksessa näytti ja mitä siellä tapahtui.

Kokouksen käänteisiin pääset perehtymään myös Motiivin laajan jutun kautta. Tästä pääset lukemaan!

Edustajisto on korkein päättävä elin JHL:ssä. Se päättää, millaista liiton toiminta on. Edustajisto koostuu 120:stä ihan tavallisesta JHL:n jäsenestä. Jäsenemme siis päättävät toiminnastamme! Edustajat seuraavaksi viideksi vuodeksi valittiin vaaleilla tämän vuoden alussa. Tutustu edustajiston tehtäviin!

Uusia jäsenetuja! Alehintaista luettavaa pimeneviin syysiltoihin

Mikäs onkaan syksyllä ihanampaa, kuin käpertyä viltin alle lueskelemaan kahvikupin kera. Ilolla ilmoitammekin uusista jäseneduistamme, saatte laatuluettavaa alehintaan. Voima ja Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta JHL:n jäsenille -20 %. Lämpöisiä lukuhetkiä!

Voima

Voima -lehden logo. Valkoisella taustalla lukee mustalla teksillä Voima.Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.

Voima tarjoaa JHL:n jäsenille -20 % kaikista Voiman verkkokaupan normaalihintaisista tuotteista. Alennus aktivoituu, kun syötät alekoodin VoimaJHL verkkokaupan kassalla.

Voiman vuositilauksen lisäksi Voimakaupasta voi tilata esimerkiksi yhteiskunnallista kirjallisuutta, vaatteita ja julisteita. Tilaukset: https://kauppa.voima.fi.

Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta

Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden logo. Lehden nimi lukee tekstinä vaaleaa taustaa vasten.

Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehti sisältää tiukkaa asiaa maailmasta ja perehdyttää ajankohtaisiin politiikan koukeroihin. Le Monde diplomatique -lehti ilmestyy 18 eri kielellä ja eri editioita on 29. Suomen “Diplon” erikoispiirteenä on, että se julkaisee myös riippumattoman venäläisen Novaja Gazetan artikkeleita ja sisältää suomalaisen kirjaliitteen.

Diplo tarjoaa JHL:n jäsenille -20% digilehden tilauksesta. Alennus aktivoituu, kun syötät alekoodin DiploJHL verkkokaupan kassalla. Tilaukset: https://mondediplo.fi.

Ammattiliitto JHL:n jäsenillä on läjäpäin erilaisia jäsenetuja. Jos perinteinen lukeminen ei nappaa, meiltä löytyy alennuksia myös äänikirjapalveluihin! Jäsenetuja pääset selaamaan tästä.

JHL:n rahoittama hanke selvittää, miten Suomen työvoimapula voitaisiin ratkoa

Millaista on ulkomaalaisen työntekijän elämä Suomessa? Missä on odotettavissa polarisaatiota, ja mistä löytyy hyviä malleja työelämän muutosten kohtaamiseen? Miten sukupolvien yhteistyöllä voidaan parantaa jaksamista ja ehkäistä työvoimapulaa? Näihin kysymyksiin vastaa Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanke, jonka ensimmäisiä tuloksia julkistetaan kevään 2023 eduskuntavaalien alla.

Tutkimuksesta apua työvoimapulan torjumiseksi

Olemme mukana rahoittamassa hanketta. Työn toteutuksesta vastaa monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus.

Tutkimuskohteena ovat suorittavaa työtä tekevät työntekijät. Aineistoa kerätään haastatteluilla, kyselyillä, työpajoissa ja työpaikoilla tapahtuvan havainnoinnin avulla.

JHL:n lisäksi hanketta rahoittavat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, oikeusministeriö, Rakennusteollisuus RT, STTK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat TELA.

– Nostamme tutkimushankkeella esiin työelämän käytännön ongelmia, mutta myös hyviä ratkaisuja, joita voidaan soveltaa eri aloilla. Tutkimustieto auttaa torjumaan työntekijäpulaa ja sen aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia, kertoo E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila.

JHL:n selvitys ehdottaa maahanmuuton lisäämistä työvoimapulan ratkaisemiseksi

Suomessa väestö vanhenee ja lapsia syntyy entistä vähemmän. Kuka meidät, vanhempamme ja mummomme hoitaa tulevaisuudessa? E2:n tutkimushankkeen aihepiiri on meille ennestään tuttu, sillä julkaisimme keväällä selvityksen, jossa etsitään ratkaisuja työvoimapulaan. Keinoja löytyi kolme: työllisyysasteen kohottaminen ja työurien pidentäminen, syntyvyyden kasvattaminen sekä maahanmuutto.

– Tuottamissamme työvoiman tarvetta käsittelevissä selvityksissämme olemme huomanneet, että työvoimapula on erittäin suurta suorittavan portaan ammattitehtävissä. Julkisen sektorin palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, joten on tärkeää tehdä huolellista tutkimusta aiheesta. On myös pidettävä huolta siitä, että kaikki tekevät töitä samoilla ehdoilla noudattaen suomalaisia työehtosopimuksia, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.

Oranssia taustaa vasten paperista leikattuja eri värisiä kasvoja.

Julkaisimme alkuvuodesta myös kattavan selvityksen maahanmuutosta ja sen vaikutuksista Suomen työelämään. Tämän lisäksi kysyimme, että mitä mieltä suomalaiset ovat työperäisesta maahanmuutosta. Vastaus on selvä: suomalaiset suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon selvästi entistä myönteisemmin.

Tutustu aiheeseen lisää: Tulevaisuuden JHL – väestörakenteen muutos

E2:n tuore tutkimushanke on erinomaista jatkoa omalle tutkimuksellemme.

– JHL kehittää tutkimustoimintaansa ja tiedontuotantoaan. Pyrimme tarjoamaan tutkittuun tietoon perustuvia ajantasaisia ratkaisuja yhteiskuntaa, julkista sektoria ja työntekijöitä kohtaaviin haasteisiin. Tämä laaja tutkimushanke tuottaa laadullista tietoa työelämän murroksesta. Se sopii hyvin jatkoksi omiin väestörakennetta ja työperäistä maahanmuuttoa käsitteleviin selvityksiimme, kommentoi JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo.

Kunta-alalle jälleen uusia palkankorotuksia

Kunta-alan pääsopijajärjestöt JAU (JHL ja Jyty), Juko ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pääsivät sopuun keskitettyjen järjestelyerien, palkankorotusten, jakamisesta. Järjestelyerät tulivat voimaan 1.10.2022 kullakin sopimusalalla.

Eri sopimusalojen ratkaisujen yksityiskohtia on avattu erillisissä uutisissa:

– Kokonaisuutena olemme tyytyväisiä siihen, että kaikissa sopimusalapöydissä neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja niissä päädyttiin aikataulussa sopuratkaisuihin, joten työnantajat pääsevät toteuttamaan maksatuksen rivakasti ennen vuodenvaihteen hyvinvointialueuudistusta. Palkankorotukset kohdentuvat erittäin laajasti kunta-alan henkilöstöön, joten niillä osaltaan tuetaan jäsenten pärjäämistä nousevien elinkustannusten keskellä, summaa JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch keskitetyn erän ratkaisut.

Seuraavat palkankorotukset kilahtavat tilille ensi kesänä

Kunta-alan uusista työehdoista päästiin sopuun kesäkuussa. Kolmevuotisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittiin palkankorotuksista, jotka tulivat voimaan 1.6. alkaen. Yleiskorotuksen suuruus oli 46 euroa tai 2,0 prosenttia. Myös vuosien 2023 ja 2024 palkankorotusten vähimmäistasosta sovittiin.

Lisäksi sovittiin viisivuotisesta palkkaohjelmasta. Se on oma erillinen ohjelmansa, jonka korotukset tulevat vuosittaisten palkankorotusten lisäksi vuosina 2023−2027. Palkkaohjelman korotukset ovat yhteensä viisi prosenttia.

Nyt lokakuun palkankorotuksien jälkeen seuraavat korotukset näkyvät tilillä ensi kesänä.

– Kunta- ja hyvinvointialan kolmivuotisen sopimusratkaisun seuraavat palkankorotuserät tulevat voimaan 1.6.2023. Ne koostuvat yleiskorotuksesta ja paikallisesta järjestelyerästä. Niiden suuruus on yhteensä vähintään 1,90%. Tämän taso korottuu vielä, mikäli teollisuuden ns. verrokkialoiksi sovituilla aloilla päädytään tätä korkeampiin sopimuskorotuksiin. Lisäksi samasta ajankohdasta tulee voimaan viisivuotisen palkkaohjelman ensimmäinen erä 1,2%, kertoo Karrasch ensi vuoden palkankorotusnäkymistä.

Tutustu tesiisi! Kunta-alan sopimukset löydät täältä.