JHL ja muut työntekijäjärjestöt hylkäsivät sovintoesityksen: Yksityisten koulujen lakko uhkaa pidentyä ja laajentua

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä ammattiliitto Jyty ovat jättäneet jo kolmannen yksityistä opetusalaa koskevan lakkovaroituksen.

Järjestöt jättivät varoituksen tänään torstaina 14. huhtikuuta kello 12 valtakunnansovittelijalle ja Sivistystyönantajille. Lakko alkaisi 3. toukokuuta ja se kestäisi viikon viidessätoista helsinkiläisessä ja kahdessa tamperelaisessa yksityiskoulussa, ellei ratkaisua sitä ennen synny.

Aiemmin aamupäivällä yksityisen opetusalan palkansaajia edustavat liitot jättivät hylkäävän vastauksen sovittelija Jukka Ahtelan eilen antamalle sovintoehdotukselle. Liitot katsoivat, ettei ehdotus turvannut kilpailukykyisiä työehtoja eikä riittäviä palkankorotuksia.

Kaikki opetusalan ammattilaiset ansaitsevat palkkaohjelman, jolla turvataan ostovoima ja työnantajien kilpailukyky.

JHL, OAJ ja Jyty jättivät 4. huhtikuuta varoituksen viikon pituisesta työnseisauksesta yksityiselle opetusalalle. Myöhemmin liitot jättivät uuden lakkovaroituksen niin, että lakkopäivät lisääntyivät yhdellä. Näin ensimmäisen aallon lakko 15 helsinkiläisessä yksityiskoulussa alkaisi tiistaina 19. huhtikuuta ja päättyisi tiistaina 26. huhtikuuta

Tänään annettu lakkovaroitus koskee samoja kouluja sekä niiden lisäksi tamperelaista Kalevan lukiota ja Tampereen yhteiskoulua. Jatkolakon ajankohta olisi 3.-9. toukokuuta.

– Sivistystyönantaja on puheissaan kovasti huolissaan osaajapulasta, ja onpa maininnut huolen opettajien saatavuudesta. Tässä jälleen nähdään, että puheet ovat puheita ja teot tekoja. Neuvottelupöydässä tarjotaan kierroksesta toiseen muitakin aloja huonompia sopimuksia, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

– JHL ei voinut hyväksyä sovintoehdotusta, koska se olisi polkenut tasa-arvoisen työelämän maanrakoon. Kaikki opetusalan ammattilaiset ansaitsevat palkkaohjelman, jolla turvataan ostovoima ja työnantajien kilpailukyky, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

– Sivistystyönantajilta on puuttunut sivistyneisyyttä, mitä tulee yksityisen opetusalan henkilöstön työehtoihin. Työnantajaliitossakin olisi nyt hyvä ymmärtää, että myös yksityisellä opetusalalla työehtojen on oltava asialliset ja kilpailukykyiset, ja palkalla on tultava toimeen. Sovittelijan laatima sovintoehdotus ei valitettavasti tätä turvannut, joten se oli pakko hylätä, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.

Näin lakko vaikuttaisi yksityiskouluissa Helsingissä ja Tampereella

Lakko 19.-26. huhtikuuta koskee seuraavia Helsingissä toimivia kouluja:

  • Apollon yhteiskoulu
  • Helsingin Englantilainen koulu
  • Helsingin Saksalainen koulu
  • Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
  • Helsingin Uusi yhteiskoulu
  • Helsingin yhteislyseo
  • Herttoniemen yhteiskoulu
  • International School of Helsinki
  • Kulosaaren yhteiskoulu
  • Lauttasaaren yhteiskoulu
  • Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio
  • Munkkiniemen yhteiskoulu
  • Oulunkylän yhteiskoulu
  • Pohjois-Haagan yhteiskoulu
  • Töölön yhteiskoulu.

Uusi lakko 3.-9. toukokuuta koskisi näitä samoja viittätoista helsinkiläistä koulua sekä näitä tamperelaisia kouluja:

  • Kalevan lukio
  • Tampereen yhteiskoulu

Yhteensä lakko koskisi siis seitsemäätoista yksityistä oppilaitosta. Lakon ulkopuolelle rajataan IB-lukioiden ylioppilaskirjoitusten toteuttamiseen vaadittavat välttämättömät työtehtävät.

Yksityisen opetusalan työehtosopimukset päättyivät 31.3. ja neuvottelut keskeytyivät 2.4. tuloksettomina.

Sivistystyönantajien yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten piirissä työskentelee yhteensä 22 000 palkansaajaa. Myös ammatillisten aikuiskoulutuskoulutuskeskusten työehtosopimus päättyi 31.3., eikä uudesta ole neuvottelutulosta.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, puh

Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puh. 0500 652 872

Energia-ala ei vielä saanut uusia työehtoja, mutta pusku kohti tulosta on kova

Neuvottelut energia-alan työehdoista jatkuivat tänään tiistaina 12. huhtikuuta. Neuvottelutulosta ei yrityksestä huolimatta vielä saatu aikaan.

– Hieman edistymistä oli havaittavissa liittyen kummankin osapuolen neuvottelutavoitteisiin, muotoilee JHL:n sopimusasiantuntija Kari Lehtinen.

Pusku kohti tulosta on nyt kova ja kyse on enää muutamista yksittäisistä asioista. Sekä työntekijöiden että työnantajan edustajat laativat pääsiäispyhien aikana uudet esitykset seuraaviin neuvotteluihin omissa neuvottelukunnissaan.

Tänään koolla olivat niin kutsutut isot neuvottelukunnat, joihin kuuluu tavanomaisten sopimusneuvottelijoiden lisäksi myös kentän väkeä: työnantajapuolelta yritysten edustajat ja työtekijäpuolelta pääluottamusmiehet.

Edellinen sopimuskausi päättyi maaliskuussa

Energian tes-neuvottelut ovat pitkittyneet: edellinen sopimuskausi päättyi maaliskuun lopussa. Ala on siitä asti ollut sopimuksettomassa tilassa, eli työhön on sovellettu edellisen sopimuskauden ehtoja.

Energia-alan työntekijöiden työehtosopimuksesta neuvottelevat JHL ja Sähköliitto, työnantajan puolelta sopimuspöydässä istuvat Energiateollisuus ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ry.

Seuraava neuvottelukerta on keskiviikkona 20. toukokuuta. Tuolloin keskusteluille on varattu koko päivä, jotta tuloksen syntymiselle olisi hyvät mahdollisuudet.

Lisätietoja:
Kari Lehtinen, JHL:n sopimusasiantuntija, 050 566 1567

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee

Esihenkilö solvasi, työkaveri kiusasi – Näin tunnistat ja torjut rasismin työpaikallasi

Suomalainen työelämä on yhä kansainvälisempää, ja ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia on työntekijöistä yhä suurempi osa. Myös JHL:ssä on tuhansia maahanmuuttajataustaisia jäseniä.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä rasismin ja syrjinnän vastaista viikkoa. JHL:n maahanmuuttajaprojekti tekee työtä vuoden jokaisena muunakin viikkona, jotta ketään ei syrjittäisi työelämässä etnisen taustan tai muun seikan perusteella. Moni työntekijä näet kokee syrjintää esimerkiksi kielen, pukeutumisen, iän, uskonnon tai ulkonäön vuoksi.

JHL:n maahanmuuttajaprojektin projektityöntekijä Neleah Kagiri kannustaa jokaista meistä puuttumaan rasismiin ja syrjintään.

Syrjinnän ehkäiseminen on paitsi työnantajien myös meidän jokaisen vastuulla.

– Kannustamme sinua yksilönä ottamaan aktiivisen roolin ennakkoluuloja, syrjintää ja rasismia vastaan, sanoo JHL:n maahanmuuttajaprojektin projektityöntekijä Neleah Kagiri.

Ota seuraavat asiat huomioon, niin voit tunnistaa syrjinnän ja puuttua siihen,  oli sen kohteena työkaverisi tai sinä itse. Kursiivilla kirjoitetut ovat JHL:n maahanmuuttajataustaisten jäsenten omia kokemuksia.

Lue Päivi Niemi-Laineen blogi: Venäläistaustainen työkaverisi ei ole syypää Putinin päätöksiin – Rasismille ei saa antaa tuumaakaan tilaa

1 Syrjinnän kokemus pitää ottaa vakavasti

Moni mieltää syrjinnän mustavalkoiseksi: joko sitä on tai ei ole. Usein syrjintä on kuitenkin piilosyrjintää, jota on hankala tunnistaa ja todistaa.  Piilosyrjintä voi olla jopa lain ulottumattomissa.

Syrjintä kuormittaa mielenterveyttä ja vie ihmisarvon.

Yksinkertaisesti: jos ihminen kokee toisen ihmisen tunteet tai aikomukset syrjiviksi, hänet on otettava vakavasti.

Ihminen voi kokea syrjintää tilanteessa, jota laki tai muut määritelmät eivät luokittele syrjiväksi. Hän voi kokea rasismia, joka ei ole objektiivisesti rasismia, eräs JHL:n jäsen kirjoittaa ja jatkaa:

Haluan työnantajien tietävän, että syrjintä ei ilmene vain yleisesti tunnistettujen rasismin muotojen tai lain tunnistaman syrjinnän muodossa. Myös henkilökohtainen syrjityksi tulemisen kokemus on aitoa syrjintää.

2 Syrjintä saastuttaa työyhteisön

Syrjintä tekee hallaa niin yksilölle kuin koko työpaikalle, ilmenee maahanmuuttajataustaisten JHL:läisten kokemuksista.

Syrjintä vaikuttaa työn dynamiikkaan ja rasittaa työnantajan ja työntekijöiden suhdetta. Se rapauttaa työntekijöiden motivaatiota, itsetuntoa ja henkistä hyvinvointia. Jos rasismiin ja syrjintään ei puututa, seurauksena voi olla esimerkiksi surua, vihaa ja häpeää. Nämä taas voivat aiheuttaa muun muassa masennusta ja korkeaa verenpainetta ja johtaa sairauslomiin. Lopulta taakan kantaa terveydenhuolto.

Kun kohtaan rasismia, haluan puuttua asiaan välittömästi.

Syrjintä vaikuttaa ihmiseen ja työympäristöön. Se rajoittaa ihmisen kasvua työpaikalla.

Aiheuttaa monitasoista surua ihmisessä, joka kärsii syrjinnästä.

Kuormittaa mielenterveyttä ja vie yksilöltä ihmisarvon.

3 Syrjintä haavoittaa koko yhteiskuntaa

Kokemusasiantuntijoiden viesti on selvä: Syrjintä ei heijastu vain yksilöön ja työpaikkaan vaan koko yhteiskuntaan.

Syrjintä estää yhteiskuntaa kehittymästä hyvinvoivaksi. Se valaa pohja vihan, rasismin ja väkivallan kasvamiseen.

Syrjintä sirpaloi yhteiskuntaa.

4 Tasa-arvoinen työpaikka on kaikkien etu

Epävarmassa maailmassa yksi asia on varma: työnantaja maksimoi kaikkien työntekijöidensä täyden potentiaalin, kun hän antaa jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet tehdä työtä parhaan kykynsä mukaan. Tasa-arvoksikin sitä kutsutaan.

Maahanmuuttajataustaisilla jäsenillä on ikävä kyllä kokemuksia myös epätasa-arvoisesta kohtelusta:

Esihenkilö käytti syrjivää kieltä ja vähätteli jatkuvasti työpanostani.

Tiedän, millaista on, kun työkaveri syrjii ja kiusaa.

Pahimmillaan syrjintä ilmenee räikeänä epätasa-arvona. Eräs työntekijä kertoo, että koronakaranteenin säännöt olivat hänelle erilaiset kuin kantasuomalaiselle kollegalle.

Esihenkilöni pyysi minua viemään karanteeniin asetetun lapseni sukulaisen tai ystävän luo hoitoon ja tulemaan itse töihin. Jouduin selittämään esihenkilölle, mitä karanteeniohjeistuksessa lukee, ja puolustamaan oikeuttani jäädä lapsen kanssa kotiin ja etätöihin. Olin järkyttynyt ja ahdistunut joka kerta, kun sain puhelun tai sähköpostin esihenkilöltäni.

5 Jokainen meistä voi puuttua syrjintään

On kaikkien meidän oikeus ja velvollisuus ottaa syrjintä vakavasti, ja syrjimättömyydestä on iloa ja hyötyä jokaiselle yhteisön jäsenelle.

JHL:n maahanmuuttajataustaiset jäsenet kertovat olevansa valmiita tekemään kaikkensa syrjimättömyyden eteen. Ongelmatilanteissa auttavat paitsi oma vahva itsetunto myös muiden apu ja tuki.

Kun kohtaan rasismia, haluan puuttua asiaan välittömästi.

Rasismia kohdatessani pyrin aina tekemään selväksi, että se on väärin, ja kehotan ihmisiä tutustumaan maailman erilaisiin kulttuureihin.

Kun työpaikalla tai missä tahansa muualla tapahtuu syrjintää, siihen on tartuttava saman tien.

Kun työnantaja tiedostaa syrjinnän monet muodot, hän osaa paremmin puuttua syrjiviin vuorovaikutuksen tapoihin. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevien tulisi valistaa työnantajia, koska näillä on parhaat lähtökohdat kertoa, millä tavoilla rasismia ja syrjintää esiintyy. Tietoa voidaan jakaa monilla eri tavoilla ja tuoda kaikkien saataville monella kielellä. Tietoisuus on kaiken avain.


Terveisiä ammattiliitolle: lisää taistelua syrjintää vastaan

Ammattiliitolla on tärkeä rooli tukea jäseniä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi työpaikalla. Jokaisella on siihen oikeus, taustaan katsomatta.

– Meidän pitää liittona taistella sen eteen, että maahanmuuttajataustaiset eivät kohtaisi epäoikeudenmukaisuutta, toteaa JHL:n maahanmuuttajaprojektin projektityöntekijä Neleah Kagiri.

Ammattiliiton ytimessä ovat paremmat työolot ja -ehdot. Kagiri muistuttaa, että syrjimättömyys on osa niitä.

–  Monella työpaikalla on virallisia syrjinnän- ja rasisminvastaisia sääntöjä, mutta ne eivät aina toteudu käytännössä. Rasismia ja syrjintää kohtaavat ihmiset toivovat, että ammattiliitto ottaisi entistä aktiivisemman roolin sen varmistamisessa, että työnantajat valvovat näiden toimenpiteiden toteutumista.

Edustajisto hyväksyi valtion neuvottelutuloksen

Ammattiliitto JHL:n edustajisto on hyväksynyt valtion uudet virka- ja työehtosopimukset. Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin. Se hyväksyi neuvottelutuloksen tiistai-iltana 1. maaliskuuta ylimääräisessä kokouksessaan.

Työntekijöiden ja työnantajan edustajat pääsivät yhteisymmärrykseen valtion virka- ja työehtosopimuksista maanantai-iltana 28. helmikuuta.

Aiempi virka- ja työehtosopimus oli katkolla samana päivänä. Sovun syntyminen merkitseekin, että valtio ei joudu sopimuksettomaan tilaan.

Neuvottelutulos noudattaa 1 + 1 -mallia.

Neuvottelutulos on kaksivuotinen ja voimassa ajalle 1.3.2022–29.2.2024. Se noudattaa mallia 1 + 1, eli neuvottelut toisen vuoden palkkaratkaisun osalta on käytävä 21.12.2022 mennessä.

Mikäli osapuolet eivät saavuta neuvottelutulosta jälkimmäisen vuoden osalta, voidaan sopimus tarvittaessa irtisanoa sen ensimmäisen vuoden jälkeen.

Sinnikkään väännön tulos

Vääntö palkoista ja muista ehdoista oli ankaraa. Neuvottelut alkoivat tammikuussa etäkokouksina, kunnes viime viikosta asti neuvottelijat kokoontuivat kasvotusten valtion tiloissa Helsingin Mariankadulla.

Neuvottelutulos menee vielä muidenkin neuvotteluosapuolten hallintojen hyväksyttäväksi. Sen jälkeen tiedotetaan sopimuksen tarkasta sisällöstä.

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa ovat JHL:n lisäksi järjestöistä mukana Pro ja Juko.

Lisätiedot:

Jorma Viiala, vastaava sopimusasiantuntija, 040 310 1215
Erika Mattsson, sopimusasiantuntija, 0400 461 411

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee

Perhevapaauudistus ja Ukraina nousivat puheenaiheiksi Avaintes-neuvotteluissa

Neuvottelut Avaintan työehtosopimuksesta eli Avaintesistä jatkuivat lauantaina 26. helmikuuta.

Neuvottelijat keskustelivat tällä kertaa neuvottelutilanteesta, henkilöstön edustajien ajankäytöstä sekä perhevapaauudistuksesta.

– Ukrainan tilanne puhutti tässäkin pöydässä ja haastoimme kunta-alan pääryhmän jäsenet osallistumaan hädänalaisten auttamiseen, sanoo JHL:n sopimusneuvottelija, sopimusasiantuntija Riitta Rautiainen.

Avaintes-neuvottelut jatkuvat sunnuntaina 27. helmikuuta kello 14.

Avaintesiä noudatetaan

  • kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevissa osakeyhtiöissä
  • kuntien tai kuntayhtymien määräysvallassa olevissa säätiöissä
  • muissa kuntien tai kuntayhtymien yhteisöissä tai säätiöissä
  • yksityisillä palvelujentuottajilla.

Aloja, joilla sopimusta noudatetaan

  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • opetus- ja sivistysala
  • ravitsemis- ja puhtausala
  • työvoiman vuokrausala
  • satamat
  • IT-yritykset
  • toimistot

Alan tyypillisimpiä työnantajia ovat ravitsemis-, puhtaus- ja kiinteistöpalveluja tarjoavat, kuntaomisteiset yhtiöt. Runsaan 500 jäsenyhteisön palveluksessa on yhteensä yli 40 000 työntekijää.

Lue lisää Avaintan sopimuksesta.

Lisätietoja: 

sopimusasiantuntija Riitta Rautiainen, 0400 602 736

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee

Tiukka vääntö kunta-alan työehdoista jatkuu: ”On tärkeää, että palkankorotus on reilu”

Työhyvinvointiohjelman jatkaminen ja sitominen osaksi kokonaispakettia oli yksi pääpuheenaiheista, kun kunta-alan pääneuvotteluryhmä jatkoi neuvotteluja alan työehdoista lauantaina 26. helmikuuta.

Neuvottelijat tapasivat kasvotusten Helsingin Kuntatalolla. Vääntö on nyt intensiivistä, sillä voimassaoleva työehtosopimus on katkolla kuun vaihteessa.

Työehtosopimus on katkolla maanantaina.

Perjantaina työntekijöiden ja työnantajan edustajat kävivät kahdenvälisiä keskusteluja, ja tänään palasivat yhteisen pöydän ääreen. Työnantaja teki ensin suullisen yhteenvedon perjantain kahdenvälisistä keskusteluista, joiden perusteella suurimmat erimielisyydet koskevat palkkaohjelmaa ja pääsopimusratkaisua. Tämän jälkeen neuvottelijat jatkoivat keskustelua työelämän kehittämisen jatkosta kunta-alalla ja hyvinvointialueilla.

Työntekijöitä edustavat Julkisen alan unioni JAU:n kautta JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote (Tehy, Super ja Spal) sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. Työnantajaa edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Katso videolta Päivi Niemi-Laineen ja Kristian Karraschin terveiset lauantailta!

”Monissa asioissa on menty eteenpäin”

– Yhteinen tilannekuva on, että monissa asioissa on menty eteenpäin ja löydetty yhteisiäkin näkemyksiä. Eri ryhmissä on kuitenkin myös erilaisia näkemyksiä, kertoo JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.

Sopimusta yritetään edelleen saada aikaiseksi maanantaihin 28. helmikuuta mennessä, kertoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. Yksi ratkaistava asia on palkankorotukset: inflaatio ei saa syödä työntekijöiden ostovoimaa.

– Inflaatio syö tällä hetkellä ostovoimaa, ja siksi on tärkeää, että palkankorotus on reilu. Kunta-alan tähtiammattilaiset ansaitsevat kovasta työstään reilun kompensaation, hän sanoo.

Kunta-alan pääryhmä kokoontuu seuraaviin neuvotteluihin heti huomenna sunnuntaina. Myös maanantaiksi on sovittu istunto. Jos tulosta siihen mennessä ei synny, ala siirtyy sopimuksettomaan tilaan. Se tarkoittaa, että tämänhetkiset ehdot pysyvät voimassa kunnes uusi sopimus saadaan aikaiseksi.

Lisätietoja:

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, 040 728 9046

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee

Työnantaja löi tiskiin tarjouksen valtion sopimusneuvotteluissa

Työnantajapuoli on antanut tarjouksen neuvotteluissa valtion virka- ja työehtosopimuksista perjantaina 25. helmikuuta.

JHL:n neuvottelijat kertovat, että työnantajan tarjouksesta käytiin tarkentavaa keskustelua ja nyt lasketaan sen mahdollisia kustannuksia.

– Tarjouksesta riitti paljon keskusteltavaa, kertoo JHL:n neuvottelija, vastaava sopimusasiantuntija Jorma Viiala.

– Edellytyksiä sopimukselle ei ole vielä ole, olemme siinä määrin kaukana toisistamme, kertoo JHL:n neuvottelija, sopimusasiantuntija Erika Mattsson.

Sopimuskausi päättyy maanantaina

Sopimuskausi päättyy maanantaina 28. helmikuuta, ja loppusuoran vääntöä käydään tulevana sunnuntaina ja maanantaina.

Valtion virka- ja työehtoneuvottelut on käyty tällä viikolla ensi kertaa lähitapaamisina valtion tiloissa Helsingin Mariankadulla. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa ovat JHL:n lisäksi järjestöistä mukana Pro ja Juko.

Katso videolta valtion sopimusneuvottelija Jorma Viialan terveiset perjantailta!

Lisätiedot:

Jorma Viiala, vastaava sopimusasiantuntija, 040 310 1215
Erika Mattsson, sopimusasiantuntija, 0400 461 411

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee

Kunta-alan neuvotteluissa käytiin kahdenvälisiä keskusteluja

Kunta-alan pääneuvotteluryhmä jatkoi neuvotteluja alan työehdoista perjantaina 25. helmikuuta. Neuvottelijat tapasivat kasvotusten Helsingin Kuntatalolla.

Neuvottelut etenevät kovaa vauhtia kohti huipennusta, sillä kunta-alan työehtosopimukset ovat katkolla kuun vaihteessa.

JHL:lle on tärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueiden työelämää kehitetään yhdessä.

Aluksi neuvottelijat keskustelivat yhdessä työelämän kehittämisestä.

– JHL:lle on tärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueiden työelämää kehitetään yhdessä, huomioiden kummankin tarpeet, kertoo JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.

Sitten neuvoteltiin järjestökohtaisesti eli kukin työntekijäjärjestö kahdestaan työnantajajärjestö KT:n kanssa.

– Kävimme laajasti läpi kaikkia sopimusratkaisun elementtejä – niin raha-asioita kuin tekstejä (muita kuin rahaan liittyviä ehtoja), Karrasch sanoo.

Työntekijöitä edustavat neuvotteluissa Julkisen alan unioni JAU:n kautta JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote (Tehy, Super ja Spal) sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. Työnantajaa edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Kova pyrky huipennukseen

Kahdenvälisistä keskusteluista ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo, että ne ovat kunta-alalla tulleet jo perinteeksi.

Keskusteluissa käydään läpi keskeisiä kysymyksiä niin sopimusrakenteesta ja palkankorotuksista kuin palkkaohjelmasta. Lisäksi niissä keskustellaan työntekijäjärjestöille tärkeistä tekstimuutoksista.

Paljon on kesken ja monesta asiasta ollaan vielä eri mieltä.

Yritys saada neuvottelutulos aikaan ennen sopimuskauden umpeutumista 28. helmikuuta on yhä todellinen, kertoo Karrasch.

– Tässä nyt puristetaan ratkaisua, mutta tosi paljon on kesken ja monesta asiasta ollaan vielä eri mieltä.

Kunta-alan pääryhmä on varannut neuvotteluaikoja lauantaille ja sunnuntaille. Myös maanantaiksi on sovittu istunto. Jos tulosta siihen mennessä ei synny, ala siirtyy sopimuksettomaan tilaan. Se tarkoittaa, että tämänhetkiset ehdot pysyvät voimassa kunnes uusi sopimus saadaan aikaiseksi.

Katso videolta Kristian Karraschin terveiset perjantailta!

Lisätietoja:

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, 040 728 9046

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee

Tulisia kuntakantoja ja kunnon konkretiaa – Näin JHL neuvotteli työehdoistasi tällä viikolla

Helmikuu etenee kohti loppua, ja samalla etenevät neuvottelut JHL:n jäsenten palkoista ja työehdoista.

Useiden alojen työehtosopimukset ovat kohta katkolla. Samalla kun moni vietti hiihtolomaviikkoa, ammattiliitto JHL tiivisti tahtia monessa pöydässä, jotta omien alojensa tähtiammattilaiset saisivat uudet ja reilut työehdot mahdollisimman pian.

Valtio siirtyi lähitapaamisiin

Neuvottelut valtion virka- ja työehtosopimuksesta rullaavat kohti loppuhuipennusta. Tällä viikolla neuvottelijat siirtyivät etätapaamisista fyysisesti yhteisen pöydän ääreen Helsingin Mariankadulle, valtion tiloihin.

Niin työntekijöiden kuin työnantajien edustajat tarkensivat näkemyksiään eri asioista, ja viikon sana valtiopöydässä olikin konkretia. Esimerkiksi työaikakysymykset ja työmatkoista maksettaviin korvauksiin liittyvät tavoitteet tarkentuivat.

Työnantaja peruutti neuvottelut torstailta, mutta viikonloppuna vääntö jatkuu. Nykyinen valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa maanantaihin 28. helmikuuta.

Kuntapöydässä kovaäänistä keskustelua

Kunta-alan pääneuvotteluryhmä otti keskiviikkoisessa tapaamisessa isot kirjaimet käyttöön ja keskustelu äityi tuliseksi. Syynä tähän oli alan pääsopimus. Näkemykset siitä, onko kunta- ja hyvinvointialalla yksi yhteinen pääsopimus, erosivat nyt huomattavasti.

– Tässä asiassa olemme perimmäisten kysymysten äärellä. SOTE-sopimuksen syntyessä toukokuussa 2020 neuvotteluosapuolet yksiselitteisesti sopivat, että jatkossakin pääsopimuksia on vain yksi. Tästä me pidämme kiinni. Lähes kaikki neuvottelujärjestöt ja työnantaja ovat tämän järkevän näkemyksen kannalla, totesi JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch neuvottelujen jälkeen.

Neuvotteluissa käsiteltiin myös järjestöjen esityksiä palkkaohjelmasta.

– Palkkaohjelmassa olemme tähän mennessä saavuttaneet parhaan järjestöjen välisen harmonian, joskin eroja on havaittavissa siinä, mille ammattiryhmille ohjelma pitäisi ulottaa. Jotta lopullinen yhteinen sävel löytyisi, töitä on vielä tehtävä paljon, totesi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine keskiviikkona.

Katso videolta kunta-alan neuvottelijoiden Kristian Karraschin ja Päivin Niemi-Laineen terveiset.

Pääneuvotteluryhmä on koolla tänään perjantaina ja viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina. Vielä maanantaillekin on varattuna neuvotteluaika. Koko kunta-alalla sopimuskausi päättyy maanantaina 28. helmikuuta.

Sote-pöydässä hiertää ruokatauko

SOTE-sopimuksen alakohtaisen pöydän asioita on tällä viikolla setvitty maanantaina, keskiviikkona ja torstaina.

Työaikaryhmän kuumin aihe on edelleenkin ruokatauko, eli se, että kaikilla olisi mahdollisuus ruokailla työaikana. Vastaavan sopimusasiantuntija Minna Pirttijärven mukaan asiassa ei ole edetty millään tavalla. KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat kytkee edelleen tähän asiaan työaikamuotojen vähentämisen.

Kaikki kiertyy tavalla tai toisella kuukausipalkkaan siirtymisen ympärille.

SOTE-sopimuksesta neuvotellaan tänään perjantaina ja tulevana sunnuntaina.

Kuntasopimukseen kuuluvasta perhepäivähoitajien liitteestä neuvoteltiin palkkakysymykset edellä. Sopimusasiantuntija Marja Lehtonen summaa lyhyesti viikon tapahtumat:

– Kaikki asiat mitä tällä hetkellä ovat käsittelyssä, kiertyvät tavalla tai toisella kuukausipalkkaan siirtymisen ympärille.

Perhepäivähoitajien liitteen työryhmä on seuraavan kerran koolla ensi viikon maanantaina.

Teknisten ja tunti-tes-pöytien tilanne odottava

Kuntien teknisten sopimuksen (TS) pöydässä sopimusteksteihin on tehty niin sanottuja teknisiä muutoksia muun muassa päivämääriin. Varsinaisiin työehtoja koskeviin sisältöihin ei ole koskettu.

On kuitenkin varmistunut, että sopimus kuitenkin tehdään, kertoi sopimusasiantuntija Hannu Moilanen blogissaan.

Kunta-alan pöydät odottavat, mitä tapahtuu pääneuvotteluryhmässä.

Kunta-alan tuntipalkkaisten tes-neuvotteluja (TTES) on käyty useamman kerran ja JHL:n asettamat neuvottelutavoitteet on esitetty KT:lle neuvotteluiden kuluessa. Neuvottelupöydän henki on ollut hyvä, kertoo sopimusasiantuntija Karita Alanko.

Kaikissa kunta-alan alakohtaisissa sopimuspöydissä käytännössä kuitenkin odotetaan, mitä tapahtuu kunta-alan pääneuvotteluryhmän neuvotteluissa. Niin kauan kuin pääsopimuksesta ei synny neuvottelutulosta, eivät myöskään sopimusalakohtaiset pöydät etene. Pääsopimus muun muassa määrittelee sopimusajan pituuden ja palkankorotusten raamit.

Avaintan pöydässä syvennytty tavoiteteksteihin

Avaintyönantajat Avaintan työehdoista neuvotellaan Avaintes-pöydässä. Tällä viikolla osapuolet ovat syventyneet toistensa tavoitteisiin perusteellisesti ja syvällisesti.

Neuvotteluryhmä kokoontui tiistaina ja torstaina. Neuvottelijat kokoontuvat myös tulevana viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina. Myös maanantaille neuvotteluaika on varattuna. Avaintessin sopimuskausi päättyy ensi maanantaina, 28. helmikuuta.

Sivistysalan neuvottelijat ovat tällä viikolla pitäneet neuvottelutaukoa yliopistojen, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, yksityisen opetusalan ja Kansallisgallerian pöydissä. Ensi viikolla neuvottelut taas jatkuvat. Sivistysalojen sopimuskausi päättyy 31. maaliskuuta.

Muissakin pöydissä edettiin

JHL on tällä viikolla neuvotellut myös seuraavien alojen työehdoista:

  • kirkko
  • Campusta
  • Finnvera
  • Metsähallitus
  • urheilujärjestöt
  • EPA-tes
  • Raskone
  • HETA-tes
  • Cleanosol.

Osa näistäkin neuvotteluista jatkuu myös viikonloppuna.

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee 

Työnantajapuoli peruutti valtion sopimusneuvottelut torstailta

Neuvottelut valtion virka- ja työehtosopimuksista peruuntuivat tältä päivältä, eli torstailta 23. helmikuuta. JHL:n neuvottelijat kertovat, että tapaamisen peruutti työnantajapuoli.

– Peruuntumiseen ei sisälly mitään sen suurempaa dramatiikkaa. Työnantajalla oli ilmeisesti tarvetta valmisteluun ja taustatyön tekemiseen, kertoo JHL:n sopimusneuvottelija, sopimusasiantuntija Erika Mattsson.

Työnantajalla oli ilmeisesti tarvetta valmisteluun ja taustatyön tekemiseen

Neuvotteluja jatketaan huomenna perjantaina kello 13. Sopimuskausi päättyy maanantaina 28. helmikuuta, ja loppusuoran vääntöä käydään myös tulevana sunnuntaina.

Valtion virka- ja työehtoneuvottelut on käyty tällä viikolla ensi kertaa lähitapaamisina. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa ovat JHL:n lisäksi järjestöistä mukana Pro ja Juko.

Katso videolta valtion sopimusneuvottelija Jorma Viialan terveiset torstailta!

Lisätiedot:

Jorma Viiala, vastaava sopimusasiantuntija, 040 310 1215
Erika Mattsson, sopimusasiantuntija, 0400 461 411

P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee