JHL vaatii kohtuutta varhaiskasvattajien työvuorojen vaihtoihin: Ainaisen venymisen on loputtava! 

Varhaiskasvatuksessa liian moni työntekijä kokee tällä hetkellä psykososiaalista kuormitusta. Jatkuvan kiireen lisäksi työpäivien muutokset ja pidennykset ovat lisääntyneet huomattavasti.

Monesti yllättäen ja nopeasti eteen tulevat vuorojen vaihdot vaikeuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamista ja ovat aina pois työntekijän omasta ajasta ja työstä palautumisesta. Jatkuva venymisen vaatimus uuvuttaa.

– Jotta työkyky säilyy, tarvitsee jokainen työntekijä aikaa levolle ja palautumiselle. Elämässä on oltava muutakin kuin pelkkää työntekoa, toteaa JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi.

Aloilla, joilla on jo valmiiksi jatkuva työvoimapula, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että työntekijöiden työkykyä tuetaan.

Suostumus tai painava syy tarvitaan

Jatkuvat työvuorojen muutokset ovat paitsi kuormittavia, myös työaikalain ja työehtosopimusten vastaisia. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Vahvistettuun luetteloon voi tehdä muutoksia vain perustellusta syystä.

– Vahvistuksen jälkeen työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyyn liittyvistä painavista syistä, Pihakivi mainitsee.

Hän muistuttaa myös, että lähtökohtana on, että laadittu työvuoroluettelo sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.

Hyvinvoivat työntekijät takaavat laadukkaan varhaiskasvatuksen

JHL katsoo, että varhaiskasvatuksen henkilöstöpula täytyy pystyä ratkaisemaan muulla tavalla kuin työvuorojen jatkuvilla muuttamisilla.

Ammattiliitto JHL on tämän vuoden aikana nostanut useaan otteeseen esiin päivähoidon kriisin. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on muun muassa todennut, että suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta, mutta tilanne on heikentynyt nopeasti, koska henkilöstöpulaa ei ole kyetty pysyvästi ratkaisemaan.

Hän on myös vaatinut nopeita toimia alan entistä pahemman kriisiytymisen välttämiseksi sekä lasten turvallisen päivähoidon takaamiseksi. Varhaiskasvatustyön houkuttelevuuden lisäämiseksi tarvitaan lisäksi selkeää palkkaohjelmaa.

– Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat venyneet riittävästi. Tulipalojen sammuttamisen sijaan tulisi välittömästi ratkaista tämän hetken huutavan työvoimapulan ongelma. Varhaiskasvattajien työn arvostus, työhyvinvointi sekä alan työolot pitää saada pikimmiten kuntoon, Niemi-Laine painottaa.

Lisätietoja
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi, 050 439 7541

  

Salon varhaiskasvattajat jättivät vetoomuksen kaupunginhallitukselle: ”Työvaatekorvaus osoittaisi arvostusta alaa kohtaan”

Noin 350 varhaiskasvatuksen ammattilaista allekirjoitti kesän aikana vetoomuksen, joka lähetettiin elokuun alussa varhaiskasvatuksen päällikölle ja henkilöstö- sekä sivistyspalveluiden johtajille. Lokakuun lopulla 14 varhaiskasvattajan joukko kävi luovuttamassa vetoomuksen myös kaupunginhallitukselle.

Delegaatio toisti toiveensa siitä, että tänä vuonna Salon kaupunki hankkisi varhaiskasvattajille työkengät sisäkäyttöön, sadetakin sekä liukuesteet kenkiin.

Vetoomuksessa työntekijät sitoutuvat itse huolehtimaan työvarusteidensa pesusta sekä huoltamisesta. Lisäksi esillä oli pyyntö vuosittaisesta varhaiskasvatuksen luottamusmiesten kanssa käytävästä työvaateneuvottelusta ennen kaupungin budjetin laatimista.

Vetoomuksessa huomautetaan, että varhaiskasvattajien työvaatekulujen jakaminen työnantajan ja varhaiskasvattajien kesken tukisi myös kaupungin strategisia päämääriä, kuten henkilöstön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin paranemista sekä työntekijöiden sitoutumista. Strategiaan on kirjattu tavoitteksi myös se, että henkilöstö kokisi oman roolinsa tärkeänä kaupungin palvelukokonaisuudessa.

– Kannatamme reilua peliä, tasa-arvoista ja tasavertaista kohtelua eri ammattiryhmien välillä sekä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Tällä hetkellä verotuksessa ei juurikaan huomioida työvaatekustannuksia ja erityisesti viimeiset pandemiavuodet ovat tuoneet esille epäkohdan työvaatteiden sekä työjalkineiden hankinnassa. Koemme olevamme eriarvoisia kaupungin useiden muiden toimialojen työntekijöiden kanssa, vetoomuksessa todetaan.

Viestissään varhaiskasvatuksen työntekijät kertovat olevansa ylpeitä alansa ammattilaisia ja haluavansa olla osa Salon kaupungin hyvinvoivaa työntekijöiden joukkoa.

– Toivomme että kaupunginhallitus ottaa vetoomuksemme käsiteltäväkseen ja reagoivat siihen, delegaatio totesi vetoomuksen jättämisen yhteydessä.

Puhtausalan ammattilainen, onko juuri sinulla mitä mahtavin pomo?

JHL:ssä puhtauspalvelualan tähtiammattilaisia on paljon. Nyt sinä voit poimia heidän joukostaan mielestäsi erityisen ansiokkaan alan esihenkilön mukaan Puhtauspalvelualan esihenkilö – kilpailuun. Voittajalle on tiedossa kaksivuotinen pesti alan puolestapuhujana.

Ilmoita ihmeessä mukaan puhtauspalvelualan esihenkilö, jolla on hyvät vuorovaikutus-, asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot. Lisäksi hän on innostava ja pystyy luomaan hyvän työilmapiirin sekä tukee henkilöstöä. Tämä henkilö toimii tuloksekkaasti – niin suunnittelun kuin organisoinnin osalta. Samalla hän panostaa aktiivisesti alansa kehittämiseen.

Lue lisää ja tee oma ehdotuksesi kilpailusivulla viimeistään 27.11.2022!

Voittaja julistetaan Puhtausalan esihenkilö- ja asiantuntijapäivillä tammikuussa 2023 Helsingissä.

Ammattiliitto JHL:n edustajisto koolla Vantaalla: Vahvasti mukana haasteista huolimatta

JHL:n 120-jäsenisen edustajiston kaksipäiväinen sääntömääräinen syyskokous käydään Vantaalla keskiviikkona ja torstaina 26.-27.10. Syksyn edustajistokokouksen agendalla ovat perinteisesti muun muassa seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma, sekä talousarvio.

Kokouksessa kuullaan lisäksi yhdistysten tekemät aloitteet ja liiton edustajiston vastaukset niihin. Uudet edustajiston ja hallituksen jäsenet valitaan ja nimetään myös kokouksessa.  

Jalat maassa hankalissakin paikoissa

Edustajiston puheenjohtajana jatkava Eija Paananen nosti esiin kokouksen avauspuheessaan julkisen talouden valitettavan heikot näkymät. Hän viittasi myös 1990-luvun lamavuosiin, jolloin puhuttiin massatyöttömyydestä. Tämänhetkinen tilanne on toinen ja lähes päinvastainen, työntekijöitä ei tunnu olevan riittävästi.

–  Erilaiset lainsäädäntöön asettavat mitoitukset tuntuvat hieman turhilta, jos samalla ei pohdita sitä, mistä löytyvät tarvittavat työntekijät. Ratkaisu ei ole yksi ja helppo, Paananen totesi.

Hän jatkoi, että liiton hyvän ja toimivan edunvalvonnan varmistaminen vaatii yhdessä tehtyjä harkittuja päätöksiä.

–  Kun meillä on sinänsä hyviä, arvokkaita ja tarpeellisia kehitysajatuksia, pidetään samalla jalat maassa. Yhdessä mietityillä panostuksilla saamme aikaiseksi arvokasta edunvalvontaa,

Hyviä sopimuksia

Liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kiitti JHL:n jäseniä poikkeusoloissa tehdystä työstä, joka on varmistanut suomalaisten huoltovarmuutta ja turvallista arkea.

Hän nosti puheessaan esiin myös kevään aikana syntyneet eri alojen työehtoratkaisut. Erityismaininnan saavat kunta- ja sote-alan työehtosopimukset. Samalla hän muistuttaa, että nyt – jos koskaan – on perinteisten miesalojen aika tukea naisvaltaisten alojen palkkakehitystä.

–  Kunta-alan sopimuksessa on mukana rahat palkkausjärjestelmäuudistukseen. Näin päästään luomaan uutta kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka huomioi eri henkilöstöryhmien tarpeet. Olen iloinen siitä, että saimme neuvoteltua sellaisen työehtosopimuksen kunta-alalle ja soteen, että se avaa kaikki mahdollisuudet luoda naisvaltaiselle alalle paremmat palkat, Niemi-Laine sanoo.

Hän muistutti lisäksi vahvasti, että SOTE ry:n (Tehy ja Super) sopimuksessa julkisuudessa mainostettu kuuden prosenttiyksikön palkankorotus on tosiasiassa lainmukainen harmonisointiraha. Se on sote-uudistuksen myötä tehtävä palkkojen yhteensovittaminen, joka takaa samaa työtä tekeville yhdenmukaisen palkkatason.

– Harmonisointi koskee siis kaikkia hyvinvointialueilla työskenteleviä. Se ei suinkaan ole Tehyn ja Superin sopima korotus.

Eduskuntavaalit kolkuttavat ovella

Päivi Niemi-Laine avasi JHL:n kantoja kevään 2023 eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteiksi. Hänen mukaansa yksi isoimmista kysymyksistä on väestön ikääntyminen.

–  Huoltosuhteen heikkenemiseen pitää vastata pidentämällä työuria ja keskimääräistä eläkkeelle jäämisen ikää. Erittäin tärkeää on, että työhyvinvointiohjelmia tuetaan työpaikoilla, Niemi-Laine totesi.

JHL haluaa omalla eduskuntavaali- ja hallitusohjelmallaan tarjota tulevalle hallitukselle pelkkien ongelmien listaamisen sijaan myös ratkaisuja.

Ohjelmassa JHL tarjoaa työkaluja huoltosuhteen parantamiseen, kun suomalaiset ikääntyvät ja palkansaajien määrä vähenee sekä ehdotuksia työelämän kohentamiseksi lakien kautta ja työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi.

Ammattiliitto JHL vahvana myös hyvinvointialueille

Suomi ja samalla JHL siirtyy hyvinvointialueaikaan vuoden 2023 alussa. Tämän myötä Niemi-Laine korosti paikallisen edunvalvontaosaamisen tärkeyttä erityisesti siksi, että ensi vuoden palkankorotuksista osa neuvotellaan työpaikkatasolla.

–  Hyvinvointialueiden yhdistykset on oltava erinomaisessa kunnossa, jotta edunvalvonta on vahvaa työnantajan kanssa.

Hän jatkoi, että paikallisneuvotteluissa on painotettava jäsenten hyvinvointia ja toimeentulon vahvistamista. Tämä tuo mukanaan jäsenvetoa ja -pitoa.

–  Me olemme edelleen vahva liitto myös hyvinvointialueella ja tämä on tehtävä selväksi jäsenillemme!

Seuraa kokouksen kulkua verkossa

Julkisten ja huvinvointialojen JHL:n syyskokousta pääset seuraamaan osoitteessa jhl.fi sekä JHL:n Facebook– ja Twitter-tileillätunnisteella #jhledustajisto

Ammattiliitto JHL mukana Ateria-tapahtumassa 8.11.

Ateria-tapahtuma on perinteikäs sopimusruokailun ja julkisen sektorin maksuton, kerran vuodessa järjestettävä ammatillisen osaamisen superpäivä. Tapahtumasta on muodostunut alan toimijoiden yhteinen kontaktifoorumi, jossa ruokapalvelun ammattilaiset ja palvelutarjoajat kohtaavat toisensa.

Tänä vuonna Aterian teema on Arvostettuna osaajana muutoksessa.

Ammattiliitto JHL näkyy ja kuuluu tapahtumassa

Voit rekisteröityä tapahtumaan jo nyt. Ateria on maksuton ja suunnattu vain julkisen ruokapalvelun ammattilaisille, ei opiskelijoille, eläkeläisille tai teollisuuden edustajille.

Kannattaa myös jo etukäteen tarkistaa ohjelmasta mielenkiintoisimpien puheenvuorojen ja luentojen aikataulut ja aiheet.

Liiton jäseniä kiinnostaa taatusti esimerkiksi se, miten kehittää kestävää kouluruokailua oppilaita osallistaen sekä turvallisen ruuan valmistaminen. Aihe on esillä sekä allergoiden että gluteenittomuuden kantilta. Varmasti antoisa on myös Kari Ketosen osuus, jonka teemana on stressinhallinta.

Käy ehdottomasti kuulemassa ainakin mitä oman ammattiliittosi ammattialapäälliköllä Marjut Mankalla on sanottavaa alan tähtiosaajien ammatti-identiteetistä, jaksamisesta ja työhyvinvoinnista muutosten keskellä. Marjut on lavalla klo 10.30 ja paikkana on Sali 1.

JHL:n messuosastolta löydät asiantuntijoita, joiden kanssa voit keskustella ammattialan ajankohtaisista asioista. Olet lämpimästi tervetullut myös ihan vaan moikkaamaan oman liittosi ihmisiä!

Hillitse ja hallitse sähkönkulutustasi yhteiseksi hyväksi – JHL kannustaa energiatekoihin

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan alettua ei varmasti kukaan ole jäänyt paitsi sähkön hinnan ja saatavuusuhkien uutisoinnista.

Ilmojen viiletessä ja lämmityskauden alkaessa aihe onkin erityisen akuutti. Eläminen kallistuu kaikinpuolin, energian hinnankorotukset heijastuvat kuluttajahintoihin.

Astetta alemmas -kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa. Lisäksi tähtäimessä on pysyvästi alhaisemman energiankäytön opettelu.

Myös JHL tarttuu energiansäästöhaasteeseen. Tarkemmat säästökohteet ja -tavat täsmentyvät piakkoin.

Astekin alemmas hyödyttää isosti

Astetta alemmas -kampanja muistuttaa, että ihan pienimpienkin energiansäästöjen merkitys moninkertaistuu, jos vain tarpeeksi moni meistä sitoutuu mukaan.

Kun esimerkiksi kaikissa suomalaiskodeissa huonelämpötilaa alennetaan yhdellä astella, lämmitysenergiaa säästyy alkavana lämmityskautena jopa 2 terawattituntia. Säästetty energia vastaa 90 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Kotona energiankulutusta voi säädellä myös esimerkiksi alentamalla käyttöveden lämpötilaa ja lyhentämällä suihkuaikaa. Sähköä syövien laitteiden käyttöä on varmasti helppoa myös järkevöittää.

Sähkön säästäminen erityisesti huippukulutuksen aikaan on tärkeää. Vältä tarpeetonta kulutusta arkiaamuisin klo 8–10 ja alkuillasta klo 16–18 välisinä aikoina.

Energiansäästö on pieniä arjen tekoja, näistä on helppo aloittaa:

  • Astetta alempi huonelämpötila
  • Astetta kevyempi kaasujalka
  • Astetta lyhyempi suihku
  • Astetta vähemmän viihde-elektroniikkaa
  • Sähkön säästäminen erityisesti huippukulutuksen aikaan eli useimmiten arkipäivien aamu- ja iltapäivän tunteina on ajankohtaista ja tärkeää.

Vältetään yhdessä myös sähkökatkot

Ensi talvena on varauduttava siihen, että sähköstä voi olla ajoittain pulaa. Saatavuutta heikentävät esimerkiksi pitkät ja tuulettomat pakkasjaksot, pohjoismaisen vesivoimalla tuotetun sähkön vähäinen tarjota, sähkön tuotantolaitosten huolto- tai käyttökatkokset sekä Keski-Euroopan sähkön kysyntä.

Sähköpula voi johtaa jakelun keskeytyksiin. Sähkökatkojen riskiä pienennetään kiinnittämällä huomiota omiin sähkönkäyttötapoihin ja -ajankohtaan.

Kannattaakin pitää mielessä, että mitä pienempi on energian kokonaiskulutus, sitä varmemmin vältytään myös ikäviltä sähkökatkoilta. Yhteisen energiasäästöpotin kerryttäminen kannattaa myös siksi.

Perhepäivähoitaja, tule kuulemaan miten työehtosi muuttuvat lokakuussa

Tavoite kunnallisten perhepäivähoitajien saamisesta kuukausipalkan piiriin toteutui vihdoin kesän kynnyksellä, kun uudet kunta-alan virka- ja työehdot paketoitiin. Perhepäivähoitajien liite 12 on osa KVTES:iä.

Lokakuun alusta alkaen palkan suuruus ei enää ole riippuvainen hoitolasten määrästä eikä ammatillisesta tutkinnosta. Syyskuun 30. päivään saakka palkkaa maksetaan vanhojen määräysten mukaan, eli varattujen hoitopaikkojen lukumäärän ja käytössä olevien hoitopaikoista maksettavien korvausten mukaan​, ellei paikallisesti ole sovittu toisin.

Jos uudessa tessissä on mitään, mikä on vielä vastausta vailla, niin kannattaa olla kuulolla tietokoneen tai mobiililaitteen äärellä 14.9. klo 18-20. Tuolloin JHL järjestää omassa kodissa työskenteleville kunnallisille perhepäivähoitajille Teams-webinaarin, jossa aihetta avataan perin pohjin.

Jos mielessäsi on jo nyt asia tai kysymys, johon kaipaat lisäselvyyttä, voit lähettää sen etukäteen 12.9. mennessä osoitteeseen: kyselytunti@jhl.fi. Laita viestin otsikoksi PPH.

Tilaisuudessa osallistujien mikrofonit ja kamerat ovat pois päältä. Mikäli tarvitset webinaariin liittyvää teknistä tukea, assistenttimme Magdalena auttaa sinua mielellään 14.9. klo 17.45-18.15 välisenä aikana:
magdalena.tenio-jaquet@jhl.fi / 040 614 6677

Klikkaa tästä itsesi 14.9. webinaariin

Tutustu omassa kodissa työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien liitettä​ esittelevään diasarjaan 

JHL ja Taimiteko edistävät ilmastonsuojelua ja nuorten työllistymistä

4H-järjestön Taimiteko  tarkoittaa konkreettista työtä  – eli puuntaimien istuttamista – hiilidioksidipäästöjen kompensoinniksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

20 miljoonaa puuta!

Taimiteon tavoitteena on istuttaa 20 miljoonaa puuta eli 10 000 hehtaaria uutta metsää  vuosikymmenen loppuun mennessä.  Hiilinieluja lisätään istuttamalla taimia alueille, jotka eivät ole olleet vuosikymmeniin aktiivisessa metsä- tai maatalouskäytössä.

Viime vuonna Vuoden vastuullisteko -kilpailun voittanut Taimiteko on nuorille samalla myös hyvä ponnahduslauta työelämään. Taimien istutus on monelle varsinkin alle 18-vuotiaalle nuorelle mahdollisesti ensimmäinen kesätyö, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista suoritepalkkaa.

Tämän kesän istutustyöt Kuortaneen Tausnevalla SAK-metsässä ovat käynnistyneet.

SAK-metsä sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneen Tausnevalla. Kyseessä on turvetuotannosta poistunut maa-alue, johon kesätyöntekijät istuttavat lähes 10 000 taimea. Kasvamassa on noin viisi hehtaaria uutta metsää.

Mikä Taimiteko?
• Taimiteko-toiminnan kautta Suomeen istutetaan uutta hiilinielua ja nuoret saavat työkokemusta taimien istuttajina
• Hiilinieluja lisätään istuttamalla taimia alueille, jotka eivät ole olleet enää vuosikymmeniin aktiivisen metsä- tai maatalouden piirissä
• Yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat osallistua Taimitekoon ja kompensoida hiilijalanjälkeään
• Taimiteon tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää eli 20 miljoonaa puuta vuoteen 2030 mennessä

Tänä vuonna Taimitekoja ovat SAK:n liitoista tekemässä JHL:n lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Paperiliitto, Rakennusliitto, Rautatiealan Unioni RAU, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Suomen Merimies-Unioni SMU sekä Teollisuusliitto.

Muokattu 13.6.2022: Korjattu palkkatermi suoritepalkaksi

Ammattiliitto JHL:n edustajiston järjestäytymiskokous päättyi: Tavoitteeksi maan vaikuttavin edunvalvonta

Edellistä päättynyttä edustajiston viisivuotiskautta Eija Paananen kuvailee haastavaksi. Eivätkä hankalat ajat ole missään nimessä taakse jäänyttä elämää uuden edustajiston aloittaessa.

– Ukrainan sota, jylläävä inflaatio ja julkisen alan neuvottelut. Jo yhdessäkin olisi paljon purtavaa, Paananen totesi edustajistolle pitämässään puheessa.

Työmarkkinakentillä kuohuu ja elinkeinoelämä asettaa jatkuvia paineita markkinaehtoisuuden laajentamiseksi myös kuntakentällä. Paananen ennustaa, että tulevien sopimuskierrosten aikana pyrkimykset eivät ainakaan vähene.

– Uskon että jaan salin näkemyksen korostamalla, ettei kaikki voi olla yhtä kauppaa ja kilpailua.

Vahvaa edunvalvontaa

Paanasen mielestä on erityisen tärkeää, että edustajistolla on koko ajan fokus liiton yhteisissä tavoitteissa ja pyrkimyksissä. Myöskään liiton hallinnon ja edustajiston oman toiminnan arviointia ei voi unohtaa.

– Vain siten olemme toimintakykyinen organisaatio.

Edustajiston puheenjohtaja muistutti JHL:n ylimmässä päättävässä elimessä  toimikauttaan aloittavia sekä konkarijäseniä myös siitä, että paitsi valtaa on edustajistolla myös vastuu jäsenistöstä ja heidän edunvalvonnastaan. Ja Eija Paanasen mukaan JHL:n pyrkimykseksi pitää asettaa maan vaikuttavin edunvalvonta. Ei enempää eikä vähempää.

– Tavoite on kova, mutta yrittää pitää. Mahdoton tuo tavoite ei ole, Paananen summaa.

Seuraa edustajiston kokousta jhl.fi:ssä sekä  JHL:n Facebook– ja Twitter-tileillä

Niemi-Laine ammattiliitto JHL:n edustajistolle: Kunta-alan neuvottelujärjestelmää ei pidä sörkkiä 

Ammattiliitto JHL:n parhaillaan koolla olevan edustajiston järjestäytymiskokouksessa puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa, että julkisten alojen työntekijät ovat juuri niitä vankkoja tukipilareita, jotka pitävät maatamme pystyssä niin koronapoikkeusajassa kuin nyt Ukrainan sodan aikana.

– Suomella ei ole varaa heikentää julkisen sektorin roolia, hän painottaa.

Vahvat toimivat julkiset palvelut ovat maamme tuki ja turva myös mahdollisina kriisiaikoina. 

– On tärkeää, että pysymme yhtenäisinä ja yhdessä vaadimme parempia palkankorotuksia kaikille työntekijöille.

JHL ei ole epäröinyt kevään aikana tuoda terävästi esiin joka ikisen työntekijän merkitystä toimivassa palveluketjussa. Ilman JHL:läisten ammattiryhmien tärkeää työpanosta yhteiskunnan rattaat seisahtuisivat heti. 

– Teemaa on syytä korostaa myös jatkossa, Niemi-Laine mainitsee.

Niemi-Laine toivoo työnantajien kiinnittävän entistä vahvemmin huomiota kaikkien henkilöstöryhmien työssä jaksamiseen. Hänen mukaansa myös JHL:n on liittona vahvistettava jäsenlähtöiseen välittämiseen liittyvää edunvalvontaa. 

Jäsenten ääni kuului – ja kuuluu 

Puheessaan Niemi-Laine jakoi kiitoksia viisivuotiskautensa päättäneelle edustajistolle sen kyvystä uudistua jäsenten toiveiden mukaisesti. 

Hän uskoo, että sama linja jatkuu uuden edustajiston aloittaessa. Evästyksenä liiton korkeimmille päättäjille puheenjohtaja painotti pitämään kirkkaana mielessä sen, että jäsen on liiton kaiken toiminnan lähtökohta.

– On tärkeä tehtävä vaalia jäsentemme tahtoa ja pitää huoli siitä, että se näkyy työssänne JHL:n menestymisessä työpaikoilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta myös kansainvälisessä ammattiyhdistystyössä sekä maailman laajuisessa työntekijöiden solidaarisuudessa, Niemi-Laine tähdentää.

Seuraa ammattiliitto JHL:n edustajiston järjestäytymiskokousta 7.–8.6.2022 liiton kanavissa jhl.fi, Facebook ja Twitter.