JHL: Nollatunti- ja määräaikaisten sopimusten käyttöä vähennettävä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii työelämän lainsäädännön kiristämistä, jotta perusteettomista määräaikaisuuksista ja nollatuntisopimuksista päästään eroon. Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa, että nollatuntisopimuksia saisi käyttää vain työvoiman tarpeen vaihdellessa poikkeuksellisen voimakkaasti. Liitto julkisti hallitusohjelmatavoitteensa torstaina.

– Työnantaja ei saisi enää jatkossa käyttää seurauksitta väärin nollatuntisopimuksia. Haluamme, että perusteettomat määräaikaisuudet kielletään nykyistä tiukemmin työsopimuslaissa. Valvontaa on kehitettävä ongelmiin puuttumiseksi sekä työntekijän aseman ja oikeusturvan parantamiseksi riitatilanteissa.

Niemi-Laine muistuttaa, että alipalkkaukseen syyllistynyt työnantaja pääsee nykyisin kuin koira veräjästä.

– Siitä pitää tehdä rangaistavaa eli liian pienen palkan maksaminen kriminalisoidaan sekä säädetään viranomaisille oikeus puuttua alipalkkaukseen esimerkiksi määräämällä yhteisösakko.

– Pitää selvittää mahdollisuus säätää rikoslakiin erillinen palkkarikosta koskeva pykälä. Todistustaakka alipalkkauksessa pitää sälyttää yrityksille.

Puheenjohtaja Niemi-Laine näkee mahdollisuuksia paikallisen sopimisen kehittämisessä. Niiden pohjana pitää olla valtakunnalliset työehtosopimukset.

– Paikallisten sopimusten lainsäädäntöä, esimerkiksi työaika- ja vuosilomalakia, kehitettäessä täytyy ottaa huomion työehtosopimusten ensisijaisuus työehdoista sovittaessa.

Niemi-Laine pitää kolmikantaa hyvänä perustana työelämän kehittämisessä. Yhteistyössä ovat mukana työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtiovalta.

– Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä. Työmarkkinoiden sopiminen perustuu jatkossa sekä yleissitoviin että normaalisitoviin työehtosopimuksiin, joita paikallinen sopiminen valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovitulla tavalla täydentää.

Lue kaikki JHL:n eduskuntavaalitavoitteet.

(Muokattu klo 12.16: korjattu virheellinen linkki vaalitavoitteisiin)

JHL tukee ministeri Honkosen aloitetta ratkaista päiväkotien kriisi

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on tyytyväinen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) aloitteeseen kutsua koolle varhaiskasvatuksen hätäkokous. Syynä tähän on päiväkotien kriisi, joka on aiheutunut työvoimapulasta.

Niemi-Laine muistuttaa, että kehno varhaiskasvatuslaki on tämän sotkun taustalla.

– Olen samaa mieltä ministerin kanssa siitä, että sosionomien asemaa päiväkodeissa pitää selkiyttää. Nykylain mukaan he eivät ole enää kelvanneet virallisesti lastentarhanopettajiksi.

Varhaiskasvatuslaki uudistettiin muutama vuosi takaperin. Siinä nostettiin lisäksi opettajien osuutta ja vähennettiin lastenhoitajien osuutta henkilöstöstä. JHL epäili henkilöstön riittävyyttä jo tuolloin, koska lakiuudistuksen pohjana ollut arvio henkilöstötarpeesta oli liian pieni.

JHL on jo aiemmin esittänyt kolmikantaista työryhmää selvittämään nykytilanteeseen johtaneita syitä sekä hakemaan ratkaisuvaihtoehtoja.

– Toivottavasti ministeri Honkosen aloite on yksi askel tähän suuntaan.

– Varhaiskasvatuslaki on avattava uusien laskelmien pohjalta ja henkilöstön rakennetta koskeva lain pykälää on muutettava, jotta se kyetään toteuttamaan kaikissa olosuhteissa. Opettajien määrää ei tarvitse vähentää, mutta hoitajien määrää on kasvatettava.

JHL: Helsinki leikkii ihmisten terveydellä vaihtaessaan terveelliset ateriat mikrokalapuikkoihin

Helsinki aikoo alkaa syöttää koululaisille ja muille Palvelukeskus Helsingin nykyisille asiakkaille itse valmistetun terveellisen ruuan sijaan lämmitettäviä eineksiä. Pormestari Juhana Vartiainen on julkisuudessa kertonut edellyttävänsä palvelukeskukselta tuottavuuden tehostamista ja kustannusten laskemista. Kaupunki yrittää hakea säästöjä tavallisten kaupunkilaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää käsittämättömänä, että Helsingin kaupunki on korvaamassa maukkaat ja ravitsevat ateriat mikrokalapuikoilla sekä muilla eineksillä. Kouluruokailu on lakisääteinen palvelu ja Palvelukeskus Helsinki huomioi ravintosuositukset.

– Olen varma, että tämän seurauksena terveydenhuollon menojen kasvu syö oletetut säästöt. Palvelukeskuksen kustannusten laskeminen ei saa tarkoittaa henkilökunnan työehtojen heikennyksiä.

– On syytä Helsingin kaupungin johdon ja poliitikkojen miettiä, mikä on aidosti kustannustehokkainta ja huoltovarmuuden osalta varminta toimintaa näinä kriisiaikoina. Korona sen näytti, että julkinen on vahvin, kun yksityiset tuottajat kaatuivat. Yksityinen tekee voittoa, joten energian ja raaka-aineiden hinnan päälle tulee vielä voittomarginaali.

JHL toivoo Helsingiltä maltillista investointia ruuanvalmistukseen.

– Tämä malli on varmempi, turvallisempi, luotettavampi ja pidemmän aikavälin tarkastelussa perustellumpi kuin pelkkään einesten lämmittämiseen perustuva terminaaliratkaisu. Oma ruokatuotanto on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Palvelukeskus Helsinki huolehti etulinjassa turvallisen ja terveellisen ruuan tarjoamisesta vaikeissa olosuhteissa korona-aikana. Kokeneet ruokahuollon ammattilaiset osaavat ottaa huomioon ihmisten vaikeat allergiat ulkopuolisia alihankkijoita paremmin.

– Kyse on ammattiylpeydestä. Palveluskeskus Helsinki haluaa tarjota helsinkiläisten tekemää ruokaa helsinkiläisille.

Palvelukeskus Helsingillä on Vantaan Pakkalassa tuotantolaitos, joka on tulossa käyttöikänsä päähän.

– Paras vaihtoehto olisi rakentaa uusi valmistuskeittiö, jonka hinta-arvio on n. 15-25 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaisi sen, että Helsinki voisi tarjota jatkossakin hyvää ja ravitsevaa ruokaa.

Helsingin budjettineuvotteluissa on syytä muutoinkin huomioida huoltovarmuus kokonaisuutena. Kaupungin on varauduttava omalla tuotannolla poikkeustilanteisiin. Tämä koskee kaikkia kaupungin toimintoja. Liikelaitosten toiminnan näivettäminen väistämättä uhkaa myös huoltovarmuutta ja kaupunkilaisten turvallisuutta.

Lisätietoja: Päivi Niemi-Laine 040 702 4772