JHL: Osaamistaan täydentävien opiskelijoiden ei pitäisi joutua taistelemaan samoista koulutuspaikoista ensimmäistä tutkintoaan suorittavien kanssa

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta antamassaan lausunnossa JHL esittää, että työssäkäyville opiskelijoille ja osaamistaan täydentäville opiskelijoille luotaisiin erillinen hakuprosessi. Tällöin täydennyskouluttautujat ja ensimmäistä tutkintoaan suorittavat eivät joutuisi taistelemaan samoista opiskelupaikoista.  Täydennyskoulutusta hakeville pitäisi rakentaa erillisiä osaamiskokonaisuuksia myös silloin, kun haetaan pätevöitymistä, jolloin nämä paikat eivät kuormittaisi tutkintotavoitteisesti opiskelevien kiintiötä.

Lausunnossaan JHL tähdentää, että koulutuspolut korkeakouluopintoihin on rakennettava myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille henkilöille, ei vain avoimen korkeakoulun opiskleijoille. Työkokemus alalta olisi huomioitava osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Luonnoksessa puhutaan Työelämälähtöisestä väylästä, johon tämä voisi sopia.

JHL nostaa esiin myös sen tosiasian, että yhteiskunnastamme puuttuu keinot ja rakenteet tunnistaa ja tunnustaa muualla kuin virallisessa koulutusjärjestelmässä hankittua osaamista. Näin ollen työelämän tarvitsema osaaminen ja pikaiset keinot vastata näihin osaamistarpeisiin ajautuvat yhä kauemmas toisistaan.

− Jatkuva oppiminen pitää sisällään ajatuksen, että kaikki hankittu osaaminen on yhtä arvokasta riippumatta osaamisen hankkimistavasta. Ammatillinen koulutus on jo rakentunut tähän suuntaan, jossa muualla hankittua osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa, mutta kaikki muu koulutus nojaa edelleen opetussuunnitelmapohjaiseen opiskeluun. Yhteiskunnassamme olisi mahdollistettava joustavampi lisä- ja täydennyskouluttautuminen ja osaamisen laajentaminen ilman, että yksilön on suoritettava useampia samantasoisia tutkintoja pätevöityäkseen alalle, liiton lausunnossa sanotaan.

Lue JHL:n lausunto korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta kokonaan

Kuntatyö2030 -gaalassa palkitaan kunta-alan innostavimmat kehittämisteot – Katso suorana netistä 1.12.2022

Kunta-alan työelämän kehittämisen ohjelma Kuntatyö2030 on valtakunnallinen ohjelma. Sitä toteuttavat ja rahoittavat yhteistyössä Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestä Sote sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.  Päärahoittajana eri hankkeissa on TYÖ2030-ohjelma.

Tekojen tori on nettiportaali ja osa Kuntatyö 2030 -kokonaisuutta, jossa tehdään maailman paras suomalainen kuntatyö näkyväksi. Torilla voi kertoa kuntatyön isoista ja pienemmistä kehittämistyöstä: mitä ja miten kuntien työpaikoilla on kehitetty tai uudistettu toimintatapoja tai palveluja. Tekojen torilla voi käydä tutustumassa muiden kehittämistekoihin ja ottaa niistä vaikka mallia.

Neuvolachat, kohtaamispaikka ikääntyneille ja monikulttuuristen tyttöjen taidekerho – muun muassa

Hyvä kiertämään -kampanja toi Tekojen torille lähes monia uusia kehittämistekoja eri puolilta Suomea. Valtaosa niistä koski opetus- ja kasvatus- sekä sosiaali- ja terveysalaa. Lisäksi saatiin paljon ratkaisuja, joissa kehitettiin koko organisaatiota.

Kampanjassa haettiin myös aikana Suomen kekseliäintä kuntaa. Palkinnon saa kunta, joka on ilmoittanut eniten kehittämistekoja Tekojen Torille.

Käy katsomassa mitä hienoa on esimerkiksi saatu aikaan:

Hämeenlinnassa perustettiin neuvolachat neuvolan asiakkaille.  Keskusteluihin vastaavat neuvolan terveydenhoitajat. Chat-keskustelun voi aloittaa nimettömästi, mutta tarvittaessa terveydenhoitaja pyytää asiakasta tunnistautumaan suomi.fi-palvelun kautta. Keskustelun voi vaihtaa tarpeen mukaan videopuheluksi, jolloin asiakas saa kätevästi nopean etävastaanoton terveydenhoitajaan.

Asikkalassa ikääntyville kuntalaisille ei ollut omaa kohtaamispaikkaa. Sellaista kunnassa ryhdyttiin tekemään. Seniorikeskus Olossa senioreille on tarjolla ohjattua liikuntaa, kädentaitoja, musiikkia ja erilaisia vierailuja. Sieltä saa myös tarvittavan ohjauksen, neuvon ja opastuksen kaikkiin arkisiin asioihin. Kohtaamispaikan lisäksi kunnassa on aktiivisesti uudistettu senioripalveluita.

Hämeenlinnassa Monikulttuuristen tyttöjen taidekerho perustettiin nuorten tarpeesta mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan. Nummen alueella toimineen kerhon toteuttajia olivat kirjasto- ja nuorisotoimi. Kun nuoret itse pääsivät suunnittelemaan ja tekemään heille mielekästä toimintaa, kirjaston palvelut ja nuorisotyö tulivat heille uudella tavalla tutuiksi. Taidekerhossa piirrettiin graffiteja, valokuvattiin ja askarreltiin, sekä käytiin hyviä keskusteluja tekemisen lomassa.

Tekojen Torille on vuodesta 2015 alkaen jätetty jo yli 1 000 kehittämistekoa, ne kaikki ovat luettavissa Kuntatyö2030 -sivustolla.

Kuntatyö2030 -gaala 1.12.2021

Helsingissä Lasipalatsin Bio Rexissä pidettävässä gaalassa palkitaan kunta-alan innostavimmat kehittämisteot ja Suomen kekseliäin kunta.

Kello 13−16 pidettävää tilaisuutta pääset seuraamaan täältä. Palkintojen jako alkaa noin kello 14.

Ohjelma:

  • Tervetuloa gaalaan
  • KT:n ja pääsopijajärjestöjen edustajien haastattelut
  • Vuorovaikutus työelämässä, näyttelijä ja psykoterapeutti Kari Ketonen
  • Tauko
  • Palkintojenjako
  • Loppusanat

Odotettuja nousuja matkakustannusten korvauksiin vuodelle 2023

Kilometrikorvauksiin on vuodelle 2023 tulossa odotettu korotus. Vuonna 2022 korvaus oli 46 snt/km, ensi vuonna korvaus nousee seitsemän senttiä, 53 snt/km. Kilometrikorvauksen nousuun eniten vaikuttaa polttoaineiden keskihintojen, autojen keskihintojen ja sähkön hinnan nousu.

Kotimaan päiväraha nousee vuonna 2023 kolmella eurolla, 48 euroon. Osapäiväraha nousee kahdella eurolla ollen ensi vuonna 22 euroa.  Korotuksen syynä on ravintolaruokien hintojen nousu.

Ulkomaan päivärahat nousevat 196:ssa ja laskevat kahdeksassa maassa. Seitsemässä maassa ulkomaan päiväraha pysyy vuoden 2022 tasolla.

Tutustu korvauksiin tarkemmin Verohallinnon sivuilla!

Essoten palkkaharmonisaatiosta sopu

Neuvottelut aloitettiin pääsopijajärjestöjen pyytämien keskusneuvottelujen perusteella syksyllä 2020. Nyt neuvotteluissa KT:n ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat päässeet sovintoratkaisuun, jonka myös Essoten hallinto on hyväksynyt.

Taustaa

Essote on perustettu vuonna 2017, jolloin useamman kaupungin ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi kuntayhtymälle. Samalla näiden henkilöstö siirtyi Essoten palvelukseen.

Kultakin luovuttajatyönantajalta henkilöstö siirtyi Essoteen entisine palvelussuhteen ehtoineen, mukaan lukien palkkaus. Tehtäväkohtaisissa palkoissa oli vaihtelua eri kunnista siirtyneillä, samoissa tai yhtä vaativissa tehtävissä olevilla.

Työnantajan on liikkeen luovutuksen jälkeen harmonisoitava tehtäväkohtaiset palkat kohtuullisessa ajassa.

Sovintoratkaisulla vältetään raskas oikeusprosessi

Keskusneuvotteluissa saavutettiin syksyllä 2022 yksimielinen ehdotus asian ratkaisemiseksi sovinnollisesti. Essoten hallinto hyväksyi esitetyn sovintoehdotuksen.

Sovintoratkaisu on täysin Essoten tapauksen ratkaisemiseksi neuvoteltu. Sovintosopimuksella työntekijöiden palkat yhdenmukaistetaan korkeimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin vuoden 2020 lokakuun alusta alkaen vuoden 2022 loppuun asti. Ratkaisu on taloudellisesti merkittävä. Sovintosopimuksen piiriin kuuluvat takautuvat palkat ovat arviolta yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa. Sovintoratkaisulla vältetään aikaa vievät ja kalliit oikeusprosessit.

Sovintoratkaisun sisällöstä tiedotetaan tarkemmin työntekijöille ja viranhaltijoille myöhemmin.

Lisätietoja:

Julkisen alan unioni JAU ry/JHL ry: tiimivetäjä, vastaava sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi, puh. 0400 885 017

Julkisen alan unioni JAU ry/Jyty ry: työmarkkinalakimies Anniina Kannelsuo, puh. 020 789 3712

KT: työmarkkina-asiamies Canelia Wessman, puh. 040 517 5178, työmarkkinalakimies Eeva Vesterbacka, puh. 040 701 5507

JUKO ry: neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen, puh. 040 590 9049

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry/SuPer ry: edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno, puh. 050 310 1492

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry/Tehy ry: neuvotteleva edunvalvonta-asiantuntija Heidi Laurila, puh. 09 5422 7114 ja juristi Hanna Huotari puh. 09 5422 7000

Otsikkoa korjattu 14.11.2022 klo 12.19

Huoltokatkoja jhl.fi:ssä 9.11.2022 klo 17–21 välillä

Konesalien verkkolaitteiden tietoturvapäivityksiä tehdään keskiviikkona 9.11. klo 17–21. Päivitykset saattavat aiheuttaa JHL:n verkkopalveluissa lyhyitä käyttökatkoja eivätkä nettisivut ole silloin käytössä.

Pahoittelemme mahdollisista katkoksista aiheutuvaa haittaa.

JHL: Vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen lykkäys ei ratkaise sote-alan henkilöstöpulaa

JHL:n mukaan sote-alan vakavan henkilöstöpulan takia hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen nostoa vanhusten ympärivuorokautisessa on asiallista siirtää. Lain määräyksiä ei kuitenkaan pidä unohtaa.

–  JHL pitää tärkeänä, että 0,7 vähimmäismitoituksesta pidetään pitkällä tähtäimellä kiinni, liitto kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa.

Pelkkä vähimmäismitoitus ei liiton mukaan kuitenkaan ratkaise vanhustenhoidon tilaa. Jotta palveluketju toimii katkeamattomana, huomioon on otettava kaikki ammattilaiset, jotka osallistuvat kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoivaan. Tähän ketjuun kuuluvat hoitajien lisäksi muun muassa ruoka-ammattilaiset, välinehuoltajat ja hoiva-avustajat.

– Kun 0,7 henkilöstömitoituksen voimaantuloa siirretään, on entistä tärkeämpää pitää kiinni olemassa olevista työntekijöistä ja huolehtia heidän jaksamisestaan. Työpaikoilla tulee panostaa hyvään johtamiseen ja miettiä yhdessä henkilöstön kanssa, miten työhyvinvointia parannetaan, JHL sanoo lausunnossaan.

JHL on tyytyväinen siihen, että nykyinen hallitus on päättänyt lisätä hoiva-avustajien kouluttamisen määrää 2500 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä, mutta se ei ole riittävä toimi. JHL korostaa, että pula sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on vakava ongelma Suomessa. Seuraavan hallituksen on jatkettava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa sote-alojen työvoimapulan ratkaisemiseksi.

JHL:n lausunto hallituksen esitykseen siirtää hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen voimaantuloa kahdeksalla kuukaudella

JHL on edelleen Suomen edullisin hyvinvointialojen ammattiliitto 

Vantaalla 26.−27.10. koolla ollut JHL:n edustajisto keskusteli vilkkaasti maailman tilanteesta ja sen heijastuksista liiton toimintaan ja jäsenten talouteen. Kiristyneen taloustilanteen lisäksi edustajistoa puhutti ensi vuoden toimintasuunnitelmassa maahanmuuttajatoiminta ja järjestämistyö. Keskustelujen lisäksi edustajisto teki tukun päätöksiä, jotka koskevat ensi vuoden toimintaa.

Jäsenmaksu säilyy entisellään

JHL:n kokonaisjäsenmaksu myös vuonna 2023 on vain prosentin bruttotuloista. Summaan kuuluu myös työttömyyskassan jäsenyys. Liiton osuus jäsenmaksusta on 0,7 prosenttia ja kassan 0,3 prosenttia. Edustajiston päätös merkitsee sitä, että JHL on edelleenkin Suomen edullisin hyvinvointialojen ammattiliitto.

Liiton minimijäsenmaksu säilyy ensi vuonna ennallaan. Se on jatkossakin kahdeksan euroa kuukaudessa. Poikkeuksena ovat edelleen 70-vuotta täyttäneet, joiden jäsenmaksu on edelleen 5 euroa kuukaudessa. Ammattia harjoittavien jäsenmaksu pysyy 20 eurona kuukaudessa.

Jäsenmaksukatto pidetään ennallaan. Myös ensi vuonna ammattiliiton jäsenyys maksaa vuodessa korkeintaan 600 euroa.

Yhdistykset saavat ensi vuonna jäsenmaksupalautteena liiton keräämistä jäsenmaksuista 20 prosenttia. Vuonna 2022 yhdistyksille on maksettu korvausta pienentyneistä jäsenmaksutuloista.  Myös ensi vuonna korvausta maksetaan mutta niin, että se pienenee 75 prosenttiin. Korvauksen tasosta äänestettiin useamman kerran, sillä vaihtoehtoisia esityksiä oli useampia. Lopulta äänin 86-8 tasoksi päätettiin 75 prosenttia vuoden 2022 tasosta. Vastaehdotuksena oli, että taso olisi pienentynyt 50 prosenttiin.

JHL:n talous vakaalla pohjalla epävarmasta maailmantalouden tilanteesta huolimatta

Ammattiliitto JHL:n edustajisto hyväksyi syyskokouksessaan liiton talousarvion vuodelle 2023. Yleinen epävarma taloustilanne maailmassa heijastuu myös JHL:ään, mutta liiton talous on vakaa. Talousarvio perustuu jäsenmaksutuloihin, sijoitustuottoihin ja edellisillä tilikausilla kertyneisiin ylijäämiin.

Jäsenmaksutuloja lisää ansiotulokehityksestä ja hyvinvointialueilta

Jäsenmaksut ovat JHL:n merkittävimpiä tulonlähteitä, mutta niistä saatavat tulot eivät yksinään riitä kattamaan toimintakuluja vuonna 2023. Tämän vuoden alussa voimaan tullut jäsenmaksun lasku 1 prosenttiin on tuonut lisää uusia jäseniä, mutta samalla laskenut liiton jäsenmaksutuloja selvästi. Jäsenmaksu pysyy prosentissa myös ensi vuonna.

– Alempi jäsenmaksu tekee ammattiliitto JHL:stä ja sen jäsenyydestä vieläkin houkuttelevampaa, mikä on näkynyt uusien jäsenten liittymisenä liittoon. Jäsenmaksua ei ole tarvetta muuttaa tässä vaiheessa, JHL:n talousjohtaja (va.) Anne Karjalainen sanoo.

Tulevana vuonna jäsenten ansiotulokehityksen arvioidaan olevan parempi kuin kuluvana vuonna, koska JHL neuvotteli jäsenilleen palkankorotuksia tämän vuoden tes-neuvotteluissa. Tämä toisaalta myös nostaa JHL:n saamien jäsenmaksutulojen määrää.

Liiton on panostettava jäsenhankintaan voimakkaasti varsinkin hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Uudet jäsenet kasvattavat jäsenmaksutuloa.

Sijoituksista huolehtiminen on tärkeää muuttuneessa sijoitusympäristössä

Koska jäsenmaksut eivät kata kaikkea JHL:n toimintaa, toiminnan rahoittamiseen tarvitaan myös sijoitustoiminnan tuottoja ja edellisiltä tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. Maailmantalous on muuttunut ja kriisiytynyt tänä vuonna inflaation, korkojen nousun, Ukrainan sodan ja energiakriisin takia. Yleinen talouden epävarmuus ja osakekurssien lasku vaikuttaa luonnollisesti myös JHL:ään.

Ammattiliitto JHL on kerryttänyt omaisuutta onnistuneella sijoitustoiminnalla. Kuluvan vuoden aikana sijoitusympäristö on muuttunut, mikä on johtanut siihen, että sijoitustoiminnan tuotto-odotukset eivät ole yhtä positiiviset kuin aikaisempina vuosina. Talouden epävakaan tilanteen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna.

– Vaikka sijoitukset ovat viime vuosina tuottaneet hyvin, tulevaisuus näyttää sijoitustuottojen osalta entistä epävarmemmalta. JHL:n pitää jatkossakin huolehtia siitä, että liitto ei kuluta kertyneitä varoja liian nopeasti. Sijoitusten ja talouden hyvä hoito on jatkossa yhä tärkeämpää, jotta JHL pystyy pitämään taloutensa pyörimässä, Karjalainen painottaa.

Ensi vuonna ammattiliitto JHL:n kulut on tarkoitus pitää kohtuullisella tasolla keskittyen uuden strategian mukaiseen perustoimintaan ja hyvinvointialueuudistukseen. Huolellisella suunnittelulla JHL:n talous pidetään hallinnassa myös vuonna 2023 maailmantilanteen ja -talouden epävarmuudesta huolimatta.

Vuoden 2023 toimintasuunnitelma perustuu entistä vahvemmin liittostrategiaan

Ammattiliitto JHL:n edustajisto päätti 7.6.2022 uudesta liittostrategiasta edustajistokaudeksi 2022–2027. Liittostrategia on toiminnan suunnittelun perusta. Vaikka JHL:n keskeisin toimintakenttä on työelämään liittyvissä asioissa, sen tehtävänä on myös parantaa jäsentensä asemaa erilaisissa elämäntilanteissa ja työelämän murrostilanteissa. Strategiset päämäärät kertovat, missä on onnistuttava, jotta liitto suoriutuu perustehtävästään − parantamaan yhdessä jäsenten asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa − ja samalla tavoitella menestyksekkäästi visiotaan olla vaikuttavin, välittävin ja vahvin ammattiliitto.

Toimintasuunnitelmasta päättäessään edustajisto äänesti maahanmuutto- ja järjestötoiminnasta. Äänin 65-31 edustajisto päätti, että liittoon palkataan kaksi vakituista työntekijää maahanmuuttotoimintaan yhdenprojektityöntekijän sijasta. Ääniin 57—39 edustajisto päätti, että järjestämistyötä jatketaan kolmevuotisena projektina neljän määräaikaisen työntekijän voimin. Lisäksi aluetoiminnan sekä järjestötoiminnan asiantuntijoiden järjestämisotetta vahvistetaan. Äänestyksen hävisi ehdotus, että liittoon olisi palkattu kuusi järjestäjää, joista kaksi olisi ollut vakituista.

JHL:n strategiset päämäärät edustajistokaudella 2022–2027 ovat:

  • Jäsenten toimeentulo, työehdot ja työmarkkina-asema parantuvat.
  • JHL:n sopimusalojen työpaikat ovat järjestäytyneet, yhdistykset ovat toimivia ja niissä on osaavat aktiivit.
  • Jäsenedut ja jäsenpalvelut ovat kilpailukykyisiä.
  • JHL-yhteisöllisyys, osallisuus ja joukkovoima vahvistuvat.
  • Liiton yhteiskunnallinen vaikutusvalta kasvaa.

Päämäärät ovat samalla painopisteitä, joihin toimintaa kuluvina vuosina kohdennetaan.

Poimintoja vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta

Hyvinvointialueiden ja kuntien edunvalvontarakenteet kuntoon

Uusien hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alusta, ja järjestämisvastuu sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluista siirtyy niille. JHL jatkaa hyvinvointialueiden edunvalvontarakenteiden rakentamista ja aseman vahvistamista. Myös kuntien edunvalvontarakenteiden toimintakyvyn säilyminen varmistetaan. Pelkkä yhdistysrakenteen muutos ei riitä, vaan uudistumisen yhteydessä varmistetaan, että yhdistykset muuttavat myös toimintaansa uutta toimintaympäristöä vastaavaksi.

Edunvalvontaketjun kirkastaminen ja tehtäväjaon selkeyttäminen

Toimintavuoden aikana keskitytään aktiivien ja yhdistysten toimintaan. Osaamisen lisäksi paikallisen edunvalvonnan oikea-aikaisuus ja rohkeus päätöksentekoon nostetaan keskiöön. Kaikilla toimijoilla on oltava selvä ja yhtenäinen näkemys edunvalvontaketjun tehtävänjaosta ja asioiden käsittelyjärjestyksestä.

Valmistautuminen mahdolliseen uuteen työehtoneuvottelukierrokseen

Melkein kaikilla liiton sopimusaloilla käydään neuvottelut optiovuoden käyttämisestä loppuvuoden 2022 ja kevään 2023 aikana. Mikäli optiovuoden palkankorotuksista ei saavuteta neuvottelutuloksia, käydään kevään 2023 aikana normaali sopimusneuvottelukierros. Sopimuskausien päättymisten eriytyminen tekee neuvottelukierroksiin valmistautumisen entistä haasteellisemmaksi.

Ammattialatoiminta näkyväksi

Liitto kutsuu jäsenet osallistumaan ammattialatoimintaan matalalla kynnyksellä. Työkaluina tässä ovat erityisesti alueelliset ja valtakunnalliset foorumit ja työskentely niiden parissa. Näiden avulla pyritään parantamaan jäsenten ammatillisia oloja ja työelämää mutta myös vahvistamaan jäsenten kiinnittymistä omaan ammattiliittoonsa. Tavoitteena on ammatillisten foorumien toiminnan vakiinnuttaminen ja vahvistaminen.

Järjestämistyö ja maahanmuuttajatoiminta jatkuvat

Järjestämisosaaminen, järjestöllisen valmiuden ja järjestöllisen voiman vahvistaminen sekä paikallinen edunvalvontakyky ovat liiton toiminnan keskiössä myös vuonna 2023. Järjestämistyön projektia jatketaan vuoteen 2025 saakka.

Maahanmuuttajat ovat JHL:n tärkeä ja kasvava jäsenryhmä. Toiminnan tärkein tavoite on järjestäytymisasteen nostaminen maahanmuuttajien keskuudessa. Lisäksi tavoitteena on saada lisää maahanmuuttajataustaisia jäseniä ja aktiiveja liiton sekä yhdistysten toimintaan. Edustajiston päätöksen mukaan liittoon palkataan kaksi vakituista henkilöä nimenomaan maahanmuuttajatyöhön.

Jäsenpalvelua parannetaan

Liitto varmistaa kouluttamalla ja ohjeistamalla, että jäsenet saavat luottamusmiehiltä ja muilta aktiiveilta sekä aluetoimistoilta osaavaa palvelua edunvalvontakysymyksissä. Keskustoimiston työntekijöiden digitaalista osaamista vahvistetaan, jotta liitto pystyy palvelemaan jäsenistöään entistä paremmin myös digitaalisessa toimintaympäristössä. Jäsentietojärjestelmän toimivuutta vakautetaan mm. omaJHL- ja omaYhdistys-palvelujen osalta.

Eduskuntavaalit 2023

Huhtikuussa 2023 käytävien eduskuntavaalien tulos määrittää, minkälaisen hallituksen ja hallitusohjelman Suomi saa seuraaviksi vuosiksi. JHL pyrkii tehokkaasti vaikuttamaan siihen, että hallitusohjelmaan kirjataan mahdollisimman paljon jäsenistömme työolojen ja toimeentulon kannalta myönteisiä tavoitteita. Siksi JHL on mukana kannustamassa jäseniään käyttämään äänioikeuttaan.

Seuraa kokouksen kulkua verkossa

Julkisten ja huvinvointialojen JHL:n syyskokousta pääset seuraamaan osoitteessa jhl.fi sekä JHL:n Facebook– ja Twitter-tileillätunnisteella #jhledustajisto

Henkilövaihdoksia ammattiliitto JHL:n edustajistossa

Kunta-alaa edustava jyväskyläläinen Joni Leppänen valittiin edustajiston varsinaiseksi jäseneksi samaa sopimusalaa edustavan Helena Niemisen tilalle. Niin ikään kunta-alaa edustava jyväskyläläinen Kimmo Ahonen valittiin varsinaiseksi jäseneksi edustajistosta eroa pyytäneen Pirjo Ilomäen tilalle. Pohjanmaan vaalipiiristä vaasalainen raideammattilaisia edustava Elina Savolainen valittiin edustajiston varsinaiseksi jäseneksi kunta-alaa edustavan Aira Helalan tilalle.

JHL:n edustajisto on koolla Vantaalla 26.−27. lokakuuta. Syyskokouksessa edustajisto päättää muun muassa ensi vuoden jäsenmaksujen suuruudesta, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta.

Seuraa kokouksen kulkua verkossa

Julkisten ja huvinvointialojen JHL:n syyskokousta pääset seuraamaan osoitteessa jhl.fi sekä JHL:n Facebook– ja Twitter-tileillätunnisteella #jhledustajisto

Asiasana #jhledustajisto lisätty 27.10. klo 12.48.

Varmista, että saat JHL:n jäsenkalenterin myös ensi vuonna!

Jäsenkalenteri vuodelle 2023 sujahtaa postiluukustasi seuraavan Motiivin mukana marraskuussa – jos vain olet tilannut kalenterin. Tarkista 31.10.2022 mennessä omaJHL:stä, oletko jo tilaaja.

Jos olet tilannut kalenterin jo aiemmin

Tarkista, että omaJHL:ssä näkyy jäsenkalenterin kohdalla teksti ”Tuote on toimitettu”. Merkintä tarkoittaa, että olet tilannut kalenterin jo aiemmin. Tällöin kalenterin pitäisi tulla sinulle automaattisesti.

Jos et vielä ole kirjautunut kertaakaan omaJHL:ään, tutustu palveluun tästä.

Jos et aiemmin ole halunnut kalenteria, mutta nyt haluatkin tilata sen

Kirjaudu omaJHL:ään, mene siellä kohtaan ”Tuotteet ja tilaukset”, klikkaa avautuneella sivulla Jäsenkalenterin kohdalla ”Tilaa”.

Näkymä omaJHL:n etusivusta
Päästäksesi tilaamaan jäsenkalenterin, klikkaa omaJHL:n etusivulla linkkiä Tuotteet ja tilaukset.

Mobiililaitteissa kirjauduttuasi klikkaa näytön oikeassa yläkulmassa olevaa kolmea vaakaviivaa. Näyttöön avautuu valikko.

Klikkaa kohtaa Tuotteet ja tilaukset.

Näkymä tuotetilaussivusta omaJHL:ssä
Tilaa jäsenkalenteri klikkaamalla oranssia Tilaa-painiketta

Ammattiliitto JHL:n jäsenkalenteri muuttui tilauspohjaiseksi kolme vuotta sitten. Näin halusimme varmistaa, että se menee vain heille, joilla sille on käyttöä. Näin säästämme luontoa.

Jos olet todennut, että et enää tarvitse jäsenkalenteria, käy peruuttamassa tilauksesi omaJHL:ssä samalta sivulta kuin tilauskin tehdään.

JHL ja Merimies-unioni vahvistavat neuvotteluvoimaansa Satamien ja vesiväylien unionilla

Ammattiliitto JHL ja SMU ovat perustaneet satama-alalle ja vesiväylille neuvottelujärjestön, Satamien ja vesiväylien unionin. Jatkossa unioni neuvottelee satama-alan ja lossien työehtosopimukset. Sopimusaloilla työskentelee tällä hetkellä noin 500 henkilöä. Unionin ammattiliitoilla on yhdessä aloilla vahva järjestäytymisaste.

– Satamien ja vesiväylien unioni on vastauksemme vahvassa turbulenssissa olevien alojen työmarkkinatilanteeseen. Yhteistyöllä ja koordinoinnilla vahvistamme neuvotteluvoimaamme, JHL:n ja unionin puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine perustelee neuvottelujärjestön perustamista.

– Vuoden 2023 aikana unionin tavoitteena on neuvotella uudet yleissitovat työehtosopimukset sekä losseille että satama-alalle, sekä siirtää ne neuvottelujärjestön nimiin viimeistään vanhojen sopimusten umpeutuessa, kertovat SMU:n puheenjohtaja Kenneth Bondas ja liittosihteeri, nyt perustetun unionin varapuheenjohtaja Sannaleena Kallio.

Satama-alan työehtosopimus on muotoa 1+1 vuotta ja voimassa 31.3.2024 saakka. Sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa, mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopuun. Satamien ja vesiväylien unionin on tarkoitus neuvotella jo vuoden 2023 korotuksista. Lossien työehtosopimus päättyy 31.3.2023 ja silloin unioni istuu neuvottelupöydän ääreen työnantajia edustavan palvelutyönantajat Paltan kanssa.

Lisätiedot:
JHL:n ja neuvottelujärjestön puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
SMU:n liittosihteeri, neuvottelujärjestön varapuheenjohtaja Sannaleena Kallio, 040 158 5057