Neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin sen jälkeen, kun neuvotteluosapuolten hallinnot ovat sen hyväksyneet.
Satama-alan yleissitovaa työehtosopimusta neuvottelevat Satama ja vesiväylien Unioni, jonka jäseniä ovat ammattiliitto JHL ja Suomen merimies-unioni, ja Palvelualojen työantajat Palta.
Lisätiedot: sopimusasiantuntija Jussi Päiviö p. 040 578 5916
Neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin sen jälkeen, kun neuvotteluosapuolten hallinnot ovat sen hyväksyneet.
Yliopistojen tes-neuvottelun osapuolia ovat ammattiliitto JHL, Juko, Pro ja Sivistystyönantajat.
Lisätiedot
Vastaava sopimusasiantuntija Reetta Kuosmanen, p. 050 461 9301
Torstai-iltapäivällä 16. maaliskuuta klo 15 alkava sähköisten palvelujen käyttökatko aiheuttaa sen, että ammattiliitto JHL:n jäsenet eivät pääse kirjautumaan omaJHL:ään, omaYhdistys-palveluun eivätkä ilmoittautumaan JHL:n järjestämiin koulutuksiin. Myöskään jhl.fi-sivujen jäsen- tai aktiivisivuille kirjautuminen ei onnistu eikä sähköisellä liittymislomakkeella pääse liittymään JHL:ään.
Käyttökatko on noin kuuden tunnin mittainen, kello 15–21. Katkos johtuu järjestelmäpäivityksestä.
Pahoittelemme katkoksesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
Sisällöstä kerrotaan tarkemmin sen jälkeen, kun neuvotteluosapuolten hallinnot ovat hyväksyneet tuloksen.
Työterveyslaitoksen työehtosopimuksen neuvotteluosapuolia ovat ammattiliitto JHL:n lisäksi ammattiliitto Jyty, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote sekä Hyvinvointiala HALI.
Neuvonta-alan runkosopimuksen neuvottelutulos on hyväksytty kaikkien sopijaosapuolten hallinnoissa.
Neuvonta-alan runkosopimusta noudatetaan Paltan jäseninä olevien maaseutuelinkeinoja (poislukien metsätalous) harjoittavien sekä neuvonta-alalla toimivien ja niihin liittyvää tutkimustoimintaa suorittavien jäsenten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin, muun muassa ProAgrioissa, Martoissa ja 4H-yhdistyksissä.
Sopijaosapuolia ovat JHL, PRO, JYTY, Agronomiliitto sekä Palta.
Sopimuskausi tulee voimaan heti, ja se päättyy 31.1.2025.
Palkankorotuksista neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Neuvotteluissa otetaan huomioon yhdistyksen tai työpaikan talous- ja työllisyystilanne.
Mikäli korotuksen maksamisesta ei päästä paikalliseen sopimukseen 30.4.2023 mennessä, maksetaan 3,5 prosentin suuruinen palkankorotus yleiskorotuksena 1.6.2023.
Kertaerä 400 euroa maksetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Kertaerän saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilön yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä. Osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava summa lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Paikallisesti voidaan sopia myös niin, että puolet kertakorvauksesta – 200 euroa − maksetaan myöhennetysti syyskuun palkanmaksun yhteydessä. Vastaavasti osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava summa lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Taulukkopalkkoja ja henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.6.2023 lukien 3,5 prosenttia.
Mikäli korotuksen maksamisesta ei päästä paikalliseen sopimukseen 29.2.2024 mennessä, palkkoja korotetaan 1.4.2024 yleiskorotuksella, joka on suuruudeltaan 2 prosenttia. Lisäksi jaettavana on 0,5 prosentin paikallinen erä, jonka suuruus lasketaan tammikuun 2024 palkkasummasta luontoisetuineen. Työnantaja päättää paikallisen erän jakamisesta.
Paikallisen erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä, ja luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus kahden kuukauden kuluessa erän jakamisesta lukien. Selvityksestä on käytävä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus, sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä. Mikäli selvitystä ei anneta, erä jaetaan yleiskorotuksena.
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2024 lukien 2,0 prosenttia.
Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.4.2024 lukien 2,5 prosenttia.
Tähän saakka ei synnyttävällä vanhemmalla on neuvonta-alan runkosopimuksen mukaan ollut oikeus 6 arkipäivän palkalliseen vapaaseen. Nyt tilanne muuttuu. Toisen vanhemman palkallinen vanhempainvapaa pitenee 32 arkipäivään, olipa kysymyksessä lapsen syntymä tai adoptio. Edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen työsuhde ennen lapsen syntymää tai adoptiolapsen hoitoon ottamista.
Vuosilomalaskentatyöryhmä selvittää viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan siirtymistä neuvonta-alalla. Loman määrää ei ole tarkoitus lisätä. Työryhmän määräaika on 28.2.2024.
Lisätiedot:
Sopimusasiantuntija Sari Jokinen, p. 050 461 9316
Neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin sen jälkeen, kun osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet tuloksen.
Neuvotteluosapuolia ovat ammattiliitto JHL, Työväenperinne ry, Työväen arkiston säätiö ja Yhteiskunnallinen arkistosäätiö.
Lisätiedot:
Sopimusasiantuntija Sari Jokinen, p. 050 461 9316
Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) on voimassa 1.3.2023−30.4.2025. Osapuolten hallinnot hyväksyivät sopimuksen tiistaina 7.3.2023.
HYVTES määrittelee hyvinvointialueiden koko henkilöstön yleiset palvelussuhteen ehdot, kuten vuosiloman, virka- ja työvapaat ja luottamusmiesmääräykset, joten ne koskevat myös SOTE-sopimuksen ja Lääkärisopimuksen piirissä olevia, hyvinvointialuille siirtyneitä työntekijöitä ja viranhaltijoita.
HYVTESin määräyksiin päivitettiin mm. työnantajien nimet, erilaiset viittaukset ja päivämäärät, sekä poistettiin tarpeettomat määräykset, kuten perhepäivähoitajien ja maatalouslomittajien liitteet ja opettajiin liittyvät määräykset, koska he eivät siirry hyvinvointialueille vaan pysyvät opettajien sopimuksen OVTESin piirissä.
HYVTES:iin tulee kolme palkkahinnoitteluliitettä:
Muut liitteet:
Palkankorotukset ovat täsmälleen samat kuin kunta-alan sopimuksissa ja SOTE-sopimuksessa. Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma 2023−2027 koskee myös HYVTESiin kuuluvia.
Liikkeenluovutus 1.1.2023 ja sopimuksen vaihtuminen kesken sopimuskauden 1.3.2023 eivät saa aiheuttaa uudelleenlaskentaa tai muuta palvelussuhteen ehtoihin liittyvää heikennystä.
HYVTESiin on tilastojen perusteella siirtymässä JHL:n jäsenistä yli 6 000, näistä n. 3 900 KVTESistä, n. 2 100 TS:stä ja muutama kymmenen TTESistä. Lukumäärät selviävät lopullisesti vasta, kun työntekijät on saatu sijoiteltua oikeisiin sopimuksiinsa: HYVTES, SOTE-sopimus ja LS.
Osapuolten yhteinen yleiskirje asiasta on valmisteilla. Yleiskirjeessä korostetaan mm. sitä, ettei tällä kesken sopimuskauden tapahtuvalla virka- ja työehtosopimuksen vaihdoksella ole tarkoitus muuttaa KVTESin sisältöä ja tulkintaa, eikä henkilöstön palvelussuhteen ehtoja. Lisäksi tullaan erikseen antamaan ohjeet kesäkuun 2023 järjestelyerän jakamisesta.
Lue tarkemmin HYVTESistä:
HYVTES hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (pdf)
HYVTES Teknisen alan liite 7 2023-2025 (pdf)
Lisätiedot:
Sopimusasiantuntija Marko Heikkinen, p. 040 7130 150
Sopimusasiantuntija (teknistä alaa koskevat määräykset) Karita Alanko, p. 050 302 5246
JHL on hakenut kolme uutta suomenkielistä kuntoutusryhmää vuodelle 2023. Haku kuntoutukseen on alkanut. Ryhmiin voivat hakea kaikki työssäkäyvät JHL:n jäsenet.
Kuntoutukseen valitaan henkilöitä, joilla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä.
Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osa kokonaisuutta.
Lisäksi edellytetään, että työpaikalla tai työterveyshuollossa on riittävästi selvitetty kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia, eivätkä työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet ole riittäviä.
Osasairauspäiväraha tai osaeläke/osakuntoutustuki ei ole este hakemiseen.
Kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon henkilön:
Jos hakemasi Kiila-ryhmä on täynnä tai et löydä sopivaa kurssia, Kelan myönteinen päätös takaa sinulle mahdollisuuden päästä yksilökuntoutukseen (Kiila-yksilöpalvelu).
Kiila -kuntoutus on:
Kuntoutuksen aikana tehdään yhteistyötä työnantajan sekä työterveyden kanssa. Kuntoutus käsittää neljä yksilöllistä käyntikertaa, jotka toteutetaan pääosin etänä. Kuntoutuksen ryhmäkoko 8 henkilöä.
Kuntoutukseen haetaan Kelan nettisivujen kautta. Ohjeet hakuun löytyvät Kelan sivuilta https://www.kela.fi/ammattillinen-kuntoutus-nain-haet.
Kuntoutus on maksutonta mukaan hyväksytylle henkilölle. Mikäli työnantaja ei maksa kuntoutuspäiviltä palkkaa, niihin voi hakea Kelan kuntoutusrahaa. Kela maksaa myös korvausta matkakuluista.
Uudet ryhmät päivitetty 2.3.2023 klo 9.43.
Neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin sen jälkeen, kun neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet tuloksen.
Neuvotteluosapuolia ovat ammattiliitto JHL, ammattiliitto Pro, Ylemmät toimihenkilöt YTN sekä Finavia.
Lisätiedot:
Sopimusasiantuntija Jussi Päiviö, p. 040 578 5916
Neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin sen jälkeen, kun neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet tuloksen.
Neuvotteluosapuolia ovat ammattiliitto JHL, ammattiliitto Pro, ylemmät toimihenkilöt YTN, PALTA (Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt).
Senaatti-kiinteistöt huolehtii valtion työympäristöistä ja toimitiloista, valtion kiinteistöomaisuudesta ja kulttuuriperinnöstä. Puolustuskiinteistöt vastaa Puolustusvoimien toimitiloista.
Lisätiedot:
Sopimusasiantuntija Sari Jokinen, p. 050 461 9316