JHL, Jyty ja Juko palaavat kunta-alalla neuvottelupöytään

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL perehtyy KT:n ja Sote ry:n sovintoratkaisuun rauhassa ja käy läpi ratkaisussa olevat poikkeavat kirjaukset ja pykälät kesäkuussa solmittuun SOTE-sopimukseen verrattuna. Mitään uutta tesiä ei tässä ratkaisussa sovittu, vaan SOTE-sopimus oli olemassa jo kesäkuussa. Sote ry (Tehy ja Super) hyväksyi tämän saman sopimuksen tänään 3.10. JHL on yksi SOTE-sopimuksen sopijaosapuolista.

– Luemme sovintoratkaisun rauhassa ja arvioimme sen jälkeen voimmeko hyväksyä esitetyt muutokset. SOTE-sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti tai vain osan päätöksellä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

-On hyvä, että Sote ry liittyi JAUn ja Jukon kesäkuussa neuvottelemaan SOTE-sopimukseen. Valtakunnansovittelijan ratkaisussa olevat palkankorotukset ja palkkaohjelma ovat täsmälleen samat kuin kesäkuussa muut osapuolet jo sopivat, Niemi-Laine sanoo.

– Kaikki hoitajat – myös Sote ry:n hoitajat – ovat saaneet kesäkuussa ja nyt lokakuussa palkankorotukset JHL:n, Jytyn ja Jukon neuvottelemina. Tämä tarkoittaa puolen vuoden aikana 2,5 prosentin korotuksia.

Sovintoratkaisussa on mukana aikataulut ja suunnitelma siitä, miten palkkojen yhteensovittaminen eli palkankorotukset tehdään hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä.

– Palkkaharmonisointi eli palkkojen yhdenmukaistaminen on lakisääteistä, joten sinänsä mikään uutuus tästä sopiminen ei ollut. Sovintoratkaisussa mainittu kolmen vuoden aikataulu vastaa varsin hyvin palkkaharmonisoinnissa noudatettua oikeuskäytäntöä, JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch

Sovintoratkaisuun sisältyy 600 euron kertapalkkio koronapotilaita hoitaneille ja valmiuslain piirissä olleille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Kertapalkkio koskee kaikkia mainittuja työntekijöitä heidän järjestäytymisestään riippumatta. Kertaerän kohdentamisperiaatteet ovat hyvin yleisluontoiset, joten työnantajalle jää melko paljon tulkintavapauksia

Sovintoratkaisuun ei sisälly mitään uutta varhaiskasvatusalalle.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, 040 728 9046

Palkankorotukset kunta-alan tekniselle (TS-22) henkilöstölle 1.10.2022

Pääsopijajärjestöt JAU (JHL ja Jyty), Juko ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat sopineet kunnallisen teknisen henkilöstön keskitetyn järjestelyerän jakamisesta. Luvassa on sekä yleiskorotus että palkkaryhmien alarajojen korotus.

Viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,48 %, jolloin TS22:n 12 § mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 0,48 prosentilla.

Palkkaryhmien alarajojen korotuksiin käytettiin järjestelyerästä 0,02 % ja se jaettiin prosentuaalisesti tasaisesti eri palkkaryhmiin. Palkkaryhmien alarajojen korotus on ollut JHL:n tavoitteena usealla neuvottelukierroksella. Nyt myös I ja II palkkaryhmän välistä eroa kasvatettiin. Myös tämä on ollut JHL:n neuvottelutavoitteena.

Palkkaryhmien tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 1.10.2022 lukien

  • I palkkaryhmä: Vähimmäispalkka 1864,37 euroa
  • II palkkaryhmä: Vähimmäispalkka 2147,32 euroa
  • III palkkaryhmä: Vähimmäispalkka 3372,38 euroa

Vähimmäispalkkaa korotettiin 0,5 prosentilla. Vähimmäispalkka on 1.10.2022 lukien 1708,41 euroa.

Tarkemmin erän jakamisesta pääsopijajärjestöjen sekä KT:n yhteisessä yleiskirjeessä.

Kesäkuussa solmitussa kolmevuotisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa sovittiin palkankorotuksista, jotka tulivat voimaan 1.6. alkaen. Yleiskorotuksen suuruus oli 46 euroa tai 2,0 prosenttia. Myös vuosien 2023 ja 2024 palkankorotusten vähimmäistasosta sovittiin.

Lisäksi sovittiin viisivuotisesta palkkaohjelmasta. Se on oma erillinen ohjelmansa, jonka korotukset tulevat vuosittaisten palkankorotusten lisäksi vuosina 2023−2027. Palkkaohjelman korotukset ovat yhteensä viisi prosenttia.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla neuvottelutulos on lähellä

Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelut jatkuivat tiistaina 21. kesäkuuta myöhään iltaan. Neuvotteluissa on päivän aikana ollut esillä ja työstettävänä koko kokonaisuus palkankorotustasoineen.

– Neuvotteluissa on tapahtunut lähentymistä ja neuvottelutulos on lähellä, JHL:n neuvottelijat Laura Kovalainen ja Tanja Tuunainen-Vainio arvioivat tilannetta.

Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona 22. kesäkuuta klo 15.00.

Lisätietoja:
Vastaava sopimusasiantuntija Laura Kovalainen 050 408 2730
sopimusasiantuntija Tanja Tuunainen-Vainio 050 463 2243

Päättäjien on kannettava vastuunsa Puolustusvoimien henkilöstön jaksamisesta

Puolustushallinnon virkakunta vastustaa Puolustusvoimissa työskentelevien työaikalain uudistamista, vaikka henkilöstön työssäjaksamisesta huolehtiminen on osa Suomen puolustusvalmiutta.

Koska asia ei ole neuvotteluteitse edennyt, päättäjien ja lainsäätäjien on kannettava vastuunsa henkilöstön jaksamisesta. Tätä vaativat Puolustusvoimissa työskenteleviä sotilaita ja siviilejä edustavat henkilöstöjärjestöt Upseeriliitto, Aliupseeriliitto, Päällystöliitto sekä JHL.

Puolustusvoimien henkilöstöä ei koske yleinen työaikalaki, vaan heihin sovelletaan työaikasäännöksiä, jotka heikentävät työssäjaksamista.

-Henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen on osa Suomen puolustusvalmiutta. On käsittämätöntä, jos päättäjät eivät tätä ymmärrä. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei luulisi kenelläkään olevan varaa rapauttaa tärkeintä voimavaraansa – henkilöstöä. Työntekijät voivat paremmin ja voimavarat lisääntyvät, kun työaika ja vapaa-aika ovat tasapainossa, muistuttaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Lisäksi nykyinen työaikalainsäädäntö asettaa henkilöstön epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa muuhun yhteiskuntaan.

-Henkilöstöjärjestöt ovat käyneet pitkään vuoropuhelua puolustushallinnon kanssa henkilöstön aseman kohentamiseksi. Valitettavasti lainsäädännön uusiminen vastaamaan tätä päivää on käytännössä pysähtynyt virkakunnan vastustukseen, kertoo Päällystöliiton puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen.

Kova tilanne vaarantaa Puolustusvoimien henkilöstön työkyvyn

Tämänhetkistä tilannetta kuvataan kovaksi, sillä valmiutta on nostettu. Sotilaallisten harjoitusten lisääntyminen ja pitkien meripalvelujaksojen on kerrytettävä työaikaa, jotta henkilöstö voi palautua vapaa-ajallaan.

-Kesälomia on siirretty lukuisten harjoitusten takia, ja syksyllä on edessä uudet harjoitukset ilman palauttavaa aikaa. Tilanne on kestämätön. Kohonneen valmiuden tilassa työntekijät Puolustusvoimissa ovat entistä kovemmilla ja heidän työkykynsä on vaarassa. Tukea tarvitaan välittömästi, vaatii Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.

Samalla linjalla on Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka.

-Sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun rasituksista on palauduttava. Työaikamääräyksiä on voitava kehittää lähemmäs 2020-luvun työelämää.

Koska keskustelut puolustushallinnon virkakunnan kanssa eivät ole johtaneet tuloksiin, henkilöstöjärjestöt suunnittelevat kartoittavansa yhdessä jäsenistönsä mielipidettä toimista, joilla asiaa ryhdytään edistämään.

-Vastuullisten poliittisten päättäjien on nyt korkea aika ottaa aloite asiassa ja tarttua yhteistyön käteen, jonka Puolustusvoimissa työskentelevien henkilöstöjärjestöt ovat ojentaneet, toteavat neljän henkilöstöjärjestön puheenjohtajat.

Lisätietoja:

Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja, JHL
paivi.niemi-laine@jhl.fi, 040 702 4772

Jyrki Surkka, puheenjohtaja, Aliupseeriliitto
jyrki.surkka@aliupseeriliitto.fi, 050 341 4151

Jyrki Lukkarinen, puheenjohtaja, Päällystöliitto
jyrki.lukkarinen@paallystoliitto.fi, 040 301 9291

Ville Viita, puheenjohtaja, Upseeriliitto
viita@upseeriliitto.fi, 044 501 0378

JHL julistaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yksityiselle sosiaalipalvelualalle

Yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa tiistaina 21.6.2022 kello 00.01. Kielto on voimassa toistaiseksi. Kielto koskee kaikkia sopimusalan työnantajaorganisaatioita ja kaikkia työtehtäviä.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on umpeutunut huhtikuun lopussa ja ala on ollut siitä lähtien sopimuksettomassa tilassa. Neuvottelut alkoivat helmikuun puolivälissä.

-JHL tavoittelee yksityiselle sosiaalipalvelualalle muun muassa palkankorotuksia, jotka parantavat työvoiman saatavuutta ja tekevät palkoista työn vaativuutta paremmin vastaavia, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine linjaa.

– Neuvotteluita on käyty jo nelisen kuukautta, mutta toistaiseksi työnantajan esitykset ovat olleet kaukana hyväksyttävistä. JHL:n tavoitteena on saada sopimus aikaiseksi vielä kesäkuun aikana, JHL:n neuvottelijat Laura Kovalainen ja Tanja Tuunainen-Vainio toteavat.

Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavia toimipaikkoja on Suomessa tuhansia. Alan ammattilaiset työskentelevät esimerkiksi yksityisissä päiväkodeissa, vanhusten palveluasumisessa ja hoitokodeissa, vammaisten henkilöiden asumispalveluissa, ensi- ja turvakodeissa, päihdepalveluissa, lastensuojelussa sekä henkilökohtaisina avustajina. Alalla on yhteensä yli 70 000 palkansaajaa. Alan työehtosopimus koskee myös järjestäytymättömiä työnantajia eli se on yleissitova.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4774
vastaava sopimusasiantuntija Laura Kovalainen, 050 408 2730
sopimusasiantuntija Tanja Tuunainen-Vainio, 050 463 2243

JHL, Jyty, JUKO ja KT neuvottelutulokseen kunta-alalla

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, sekä Julkisen alan unioni JAU (=ammattiliitot JHL ja Jyty) ovat saavuttaneet sovittelulautakunnan sovintoehdotukseen perustuvan neuvottelutuloksen erillissopimuksesta maanantaina 6. kesäkuuta.

Seuraavaksi neuvottelutulos siirtyy neuvotteluosapuolten hallintojen käsittelyyn. Neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan, jos kaikkien järjestöjen hallinnot hyväksyvät neuvottelutuloksen.

JHL keskeyttää lakon Destiassa 6.6. alkaen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL keskeyttää lakon Destiassa 6. kesäkuuta alkaen. Lakko keskeytetään etenemisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Lakko voi jatkua ja laajentua myöhemmin. JHL voi myös lisätä muita painostustoimia Destiaa kohtaan.

Lakko alkoi 2. toukokuuta. Lakkoon ovat kuuluneet kaikki Destia Group oyj:n työt, jotka tehdään sähköalan tes- energia-ict-verkosto -työehtosopimuksen piirissä.

JHL:n tavoitteena on saada sopimusoikeus yhtiöön ja päästä valvomaan jäsentensä työehtojen toteutumista. Yhtiö on ilmoittanut noudattavansa ICT- ja Energia-alan työntekijöiden alan yleissitovaa työehtosopimusta luovuttuaan JHL:n kanssa tekemästä normaalisitovasta työehtosopimuksesta.

– Reilun kuukauden lakko ei ole saanut työnantajaa taipumaan yhteiseen neuvottelupöytään JHL:n kanssa. Nähtävästi tässä vaaditaan lisää kierrettä palloon, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pohtii.

Destia estää tarkoituksella työntekijöidensä järjestäytymisoikeuden JHL:ään.

– Tavoitteemme on päästä valvomaan jäsentemme työehtojen toteumista yhtiössä ja valitsemaan luottamusmiehet. Suurin osa työntekijöistä on JHL:n jäseniä, sopimusasiantuntija Kari Lehtinen kertoo tilanteesta.

JHL selvittelee seuraavaksi eri vaihtoehtoja tavoitteidensa edistämiseksi ja on nopeasti valmis uusiin ja laajeneviin toimiin.

Destia on nykyään osa ranskalaista Colas-konsernia.

Lisätiedot
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
sopimusasiantuntija Kari Lehtinen 050 566 1567

JHL:n ja Jytyn lakko Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä peruuntuu

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri päätti aiemmin aloittaa neuvottelut ainoastaan Sote ry:n kanssa paikallisesta sopimuksesta. Neuvotteluihin ei kutsuttu kaikkia pääsopijajärjestöjä. Julkisen alan unioni JAU (= ammattiliitot JHL ja Jyty) vaativat lakkovaroituksen voimin pääsyä samaan neuvottelupöytään. Lakkovaroitus oli annettu ajalle 6.-7.6.2022.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus päätti perjantaina 27. toukokuuta peruuttaa paikalliset neuvottelut palkankorotuksista vain yhden osapuolen kanssa. Tästä johtuen JHL ja Jyty peruuttavat lakkovaroituksensa.

– Ainoa vaatimuksemme oli, että Jyty ja JHL sekä JUKO olisi kutsuttu mukaan neuvotteluihin. Koska sairaanhoitopiiri päätti lopettaa neuvottelut kokonaan, ei lakollemme ole enää perustetta, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanovat.

JHL ja Jyty toivovat pikaista ratkaisua kunta-alan työehtokiistaan, jotta kaikki kunta-alan palkansaajat saisivat heille kuuluvat palkankorotukset. Jokainen kuukausi ilman palkankorotuksia on tappio työntekijöille.

Lisätietoja:

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772

Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, 050 591 2341

Kunta-alan neuvotteluiden jumitus maksaa työntekijöille satoja euroja – JHL vaatii pikaisia palkankorotuksia

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on pettynyt siihen, ettei kunta-alan työntekijöille saatu neuvoteltua palkankorotuksia kesäksi. Kunta-alan neuvotteluita on käyty jo noin viiden kuukauden ajan monin tavoin neuvotellen, valtakunnansovittelijan johdolla ja sovittelulautakunnan johdolla. On koottu tavoitelistoja, esitelty reunaehtoja, tutkittu tilastoja ja kerrottu näkemyksiä sovittelussa.

Neuvotteluosapuolet ovat keskustelleet virallisesti ja myös epävirallisesti varsinaisten neuvottelupöytien ulkopuolella. Neuvottelutulosta ei silti ole syntynyt ja neuvotteluiden jatkamisesta ei ole tietoa.

– Palkankorotukset kuuluvat kaikille. Jokainen kuukausi ilman palkankorotuksia on tappio kunta-alan työntekijöille, koska korotuksia ei makseta takautuvasti. JHL olisi halunnut palkankorotukset kaikkien kunta-alan työntekijöille jo kesäkuun alussa. He ovat palkankorotuksensa todellakin ansainneet, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine linjaa.

Jos neuvottelut siirretään kesän yli, jopa loppuvuoteen, mahdolliset palkankorotukset saattavat astua voimaan esimerkiksi vasta vuoden 2023 alussa. Jos tänä kesänä luvassa oleva 46 euron korotus jäisi saamatta, siitä kertyisi vuoden loppuun mennessä menetystä 322 euroa.

Sovittelulautakunnan antamassa sovintoesityksessä oli palkankorotuksia, joiden suuruusluokkaa ei ole nähty sitten 2007 palkkaratkaisujen. Ne olisivat ylittäneet palkkaohjelma mukaan lukien talven ja kevään aikana työmarkkinoilla sovitut ratkaisut kirkkaasti. Lisäksi paikallisilla järjestelyerillä oli tarkoitus korottaa syvimmässä palkkakuopassa olevien palkkoja.

– JHL on järjestänyt kevään aikana lakkoja kymmenessä kaupungissa ja koko valtakunnassa on edelleen päällä ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Uskomattoman kovakalloista porukkaa täytyy olla neuvottelupöydän toisella puolella, kun nämäkään eivät ole riittäneet jäsentemme vahvan tahtotilan ilmaisuksi. JHL:ltä ei pelimerkit lopu, joten lisää on tulossa, Päivi Niemi-Laine valottaa liiton suunnitelmia.

JHL huomauttaa, että poliitikoiden on syytä pitää näppinsä erossa neuvotteluista. Neuvottelut on käytävä neuvotteluosapuolten välillä, ei eduskunnassa, ei somessa eikä julkisuudessa.

– Neuvottelutuloksen saaminen kunta-alalle on tällä kierroksella todella vaikeaa. Vaikeuskerrointa on turhaa lisätä sillä, että neuvotteluihin puuttuvat sellaiset osapuolet, joilla ei ole asiassa neuvotteluvaltaa. Yhdenkään poliitikon ei ole syytä kiillottaa imagoaan kunta-alan neuvotteluihin sorkkimisella, Niemi-Laine huomauttaa.

– Kunta-alan sopimuskausi on päättynyt jo helmikuun lopussa, ja siitä lähtien ala on ollut sopimuksettomassa tilassa. JHL:n selkeät vaatimukset ovat ennallaan: palkankorotukset ja palkkaohjelma kaikille kunta-alan sopimusaloille ja työelämän laatua pitää kehittää myös tekstipuolella. Tilanne on ratkaistava mieluummin pikemmin kuin myöhemmin. Odotamme työnantajalta nyt selkeää arvostusta työntekijöille tilanteen ratkaisemisen muodossa, Päivi Niemi-Laine vaatii.

Lisätietoja: puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, p. 040 702 4772

Ammattiliitot JHL ja Jyty ilmoittivat kahden päivän lakosta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Jyty aloittavat lakon Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin työtehtävissä 6.6. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat maanantain 6.6.2022 klo 00:01 ja tiistain 7.6.2022 klo 23:59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri päätti aiemmin tällä viikolla aloittaa neuvottelut ainoastaan Sote ry:n kanssa paikallisesta sopimuksesta. Neuvotteluihin ei ole kutsuttu kaikkia pääsopijajärjestöjä.

Ammattiliitot JHL ja Jyty ihmettelevät suuresti miksi sairaanhoitopiiri neuvottelisi vain yhden sopijaosapuolen kanssa, koska SOTE-sopimuksen osapuolina ovat JAU (=JHL & Jyty), Juko ja Sote ry. Kaikilla on eri ammattiryhmiä sairaalassa töissä.

– Työnantajan on tasapuolisuuden nimissä neuvoteltava kaikkien SOTE-sopimuksen osapuolien kanssa. Kaikkien työntekijöiden etu on neuvotella sopimukset valtakunnallisella tasolla ja täydentää niitä yhteisellä paikallisella sopimisella, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

Jyty ja JHL muodostavat yhdessä julkisen alan neuvottelujärjestö JAUn, joka edustaa noin kolmasosaa kunta-alan henkilöstöstä. Sote-alan ammattilaisista Julkisen alan unioniin kuuluvien liittojen jäseninä on muun muassa lähihoitajia, välinehuoltajia, sairaanhoitajia, laitoshuoltajia ja osastonsihteereitä.

– Vaatimuksemme on, että Jyty ja JHL sekä myös JUKO kutsutaan mukaan neuvotteluihin, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima selventää.

JHL:n ja Jytyn antama lakkovaroitus raukeaa tai alkanut työriita päättyy, kun paikallista sopimusta koskevaan neuvotteluryhmään on tasavertaisesti otettu mukaan JAUn ja JUKOn edustajat.

Lisätietoja:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772

Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, 050 591 2341