Väkivallasta tai sen uhasta ilmoittaminen kannattaa tehdä työpaikalla mahdollisimman helpoksi. Jos työntekijät eivät ilmoitusta tee, ei myöskään työnantaja aina tiedä väkivaltatilanteista, eikä näin ollen voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Työnantajalla on aina velvollisuus huolehtia siitä, että työ on turvallista.
Työturvallisuuskeskuksen (TTK) podcastissa kerrotaan, miten työpaikalla sattuneista väkivaltatilanteista raportoidaan työsuojeluviranomaiselle. Keskustelussa ovat mukana JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen sekä työelämän kehittämisen asiantuntija Marjaana Walldén Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä. Kuuntele haastattelu täältä.
Podcast kuuluu Työturvallisuuskeskuksen tuottamaan Aikuisten oikeesti -podcast-sarjaan, jossa keskustellaan vuorovaikutuksesta ja hyvästä työkäyttäytymisestä.
JHL:n edustajisto hyväksyi äänin 73-2 yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen tänään lauantaina 27. kesäkuuta. Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin, ja nyt kaikkien neuvotteluosapuolten hallinnot ovat hyväksyneet työehtosopimuksen.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta syntyi ratkaisu tiistaina 23. kesäkuuta. Sovun saavuttaminen vaati yhteensä peräti 26 neuvottelukertaa.
Kiky-tunnit poistuvat kokonaan eikä niistä makseta kompensaatiota.
Uusi työehtosopimus tuo sosiaalipalvelualan työntekijöille niin sanottua yleistä linjaa noudattavat eli sopimuskierroksella vakiintunutta tasoa mukailevat palkankorotukset. Kilpailukykysopimukseen liittyvät palkattomat kiky-tunnit poistuvat kokonaan eikä niistä makseta kompensaatiota. Lisäksi palkkasopimus uudistuu.
– Myös tällä kierroksella saatiin palkkasopimukseen läpi uudistuksia, joka ovat työntekijöiden kannalta myönteisiä ja luovat jo nyt kannustavuutta tehtäväkohtaisen- ja henkilökohtaisen pätevyyslisän muodossa, kehuu vastaava sopimusasiantuntija Kari Bagge.
– Olemme myös erittäin iloisia siitä, että työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö nousi työehtosopimukseen. Uusi sopimus sisältää määräyksen työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ja tämän lisäksi vielä asiaa käsittelevän työryhmän.
Yksityiselle sosiaalipalvelualalle syntyi viime yönä NEUVOTTELUTULOS! Talkoot ovat viimein ohi! Tulos etenee nyt hallintojen käsiteltäväksi. Kiitos @JHLry'n jäsenille kärsivällisyydestä ja tsemppaamisesta! #liittokierros#jhlyksityiset#sote
Tästä voit katsoa vastaavan sopimusasiantuntija Kari Baggen terveiset:
1 Sopimuskausi
Uusi sopimuskausi on 25 kuukauden pituinen, 1.4.2020 −31.5.2022.
2 Palkankorotukset
Palkat nousevat niin kutsutuilla yleiskorotuksilla 25 kuukauden aikana yhteensä 2,8 prosenttia.
Ensimmäiset yleiskorotukset astuvat voimaan 1. elokuuta 2020. Tuolloin työntekijöiden voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tuntipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,3 prosentilla.
Lisäksi vähimmäispalkkoja korotetaan alarajakohdennuksin, joiden arvo on 0,6 prosenttia.
Palkkataulukoihin voit tutustua tästä (avautuu pdf-tiedostona):
Kiky-tunnit eli vastikkeeton työajanpidennys poistuu elokuun viimeisenä päivänä. Kiky-tunnit neuvoteltiin ulos yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta ilman minkäänlaisia kompensaatioita.
4 Palkkausjärjestelmän hiominen jatkuu
Uusi työehtosopimus luo myös pohjaa palkkasopimusremontille: sopimuskauden aikana kokoontuu työryhmä, joka suunnittelee palkkausjärjestelmästä kannustavampaa.
Sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät muun muassa lähihoitajina, henkilökohtaisina avustajina, hoiva-avustajina, hoitajina, välinehuoltajina, ohjaajina ja geronomeina. Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavia toimipaikkoja on Suomessa tuhansia. Alan työpaikkoja ovat esimerkiksi yksityiset päiväkodit, ensi- ja turvakodit, päihdehuoltolaitokset sekä palvelutalot ja ryhmäkodit.
Lisätiedot:
Kari Bagge, vastaava sopimusasiantuntija, 044 773 6190
JHL pitää epärealistisena, että korkeakouluille sälytetään lisävastuita ilman resurssien lisäämistä. Modulaarinen opiskelu ja korkeakouluopintojen parempi saavutettavuus ovat JHL:n mielestä sinänsä kannatettavia, mutta julkisen sektorin kelpoisuusehdot tulee näissä koulutuksissa huomioida.
Uudessa yliopisto- ja korkeakoululaissa on huolehdittava, että koulutukset ovat myös jatkossa laadukkaita ja riittävän laajoja. Täydennyskoulutuksena myytävät koulutukset tulee rakentaa niin, että ne ovat hyödynnettävissä myös, mikäli henkilö päättää hakeutua suorittamaan koko tutkintoa.
JHL on huolissaan esityksestä, jonka mukaan korkeakoulut voisivat alkaa myymään kokonaisia tutkintoja myös EU- ja ETA-maista tuleville. Vaikka esityksessä todetaan, ettei tutkinnon ostamista saisi käyttää pääsykokeiden ohituskaistana, ei tämän mahdollisuuden torjumiseen juuri ole osoitettu keinoja. Hakijat asettuisivat eri asemaan riippuen siitä, pyrkivätkö koulutukseen pääsykokeen kautta vai kouluttaisiko heidän työnantajansa heidät. Lakiesityksessä todetaan, että tilauskoulutukset eivät saa vähentää yliopiston aloituspaikkojen määrää. JHL kuitenkin näkee, että tälläinen riski on olemassa etenkin suosituiksi muodostuvilla aloilla. Tällöin normaalia väylää myöten opiskelemaan hakeutuvat joutuisivat heikompaan asemaan haussa.
Myös hakijoiden keskinäinen vertailu vaikeutuu, mikäli kokonaisia tutkintoja myydään ja opiskelijat käyttävät sisäistä siirtoa väylänä haluamiinsa opintoihin, ja mikäli lisäksi mahdollistetaan esityksen mukaiset jatkuvat haut. Tällöin normaalin hakumenettelyn kautta opintoihin hakeutuvat asettuvat joutuisivat kohtuuttomaan asemaan muihin opintoja suorittaviin nähden.
