Tällainen on yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus – Palkankorotuksia maksetaan jo elokuussa

JHL:n edustajisto hyväksyi äänin 73-2 yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen tänään lauantaina 27. kesäkuuta. Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin, ja nyt kaikkien neuvotteluosapuolten hallinnot ovat hyväksyneet työehtosopimuksen.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta syntyi ratkaisu tiistaina 23. kesäkuuta. Sovun saavuttaminen vaati yhteensä peräti 26 neuvottelukertaa.

Kiky-tunnit poistuvat kokonaan eikä niistä makseta kompensaatiota.

Uusi työehtosopimus tuo sosiaalipalvelualan työntekijöille niin sanottua yleistä linjaa noudattavat eli sopimuskierroksella vakiintunutta tasoa mukailevat palkankorotukset. Kilpailukykysopimukseen liittyvät palkattomat kiky-tunnit poistuvat kokonaan eikä niistä makseta kompensaatiota. Lisäksi palkkasopimus uudistuu.

– Myös tällä kierroksella saatiin palkkasopimukseen läpi uudistuksia, joka ovat työntekijöiden kannalta myönteisiä ja luovat jo nyt kannustavuutta tehtäväkohtaisen- ja henkilökohtaisen pätevyyslisän muodossa, kehuu vastaava sopimusasiantuntija Kari Bagge.

– Olemme myös erittäin iloisia siitä, että työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö nousi työehtosopimukseen. Uusi sopimus sisältää määräyksen työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ja tämän lisäksi vielä asiaa käsittelevän työryhmän.

Työntekijöitä sopimuksessa edustavat JHL, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Sosiaalipalvelualan allianssi Salli. Työnantajaa edustaa Hyvinvointiala Hali.

Esittelemme alla työehtosopimuksen tärkeimmät kohdat. Tarkemmin pääset tutustumaan työehtosopimukseen alta (avautuu pdf-tiedostona):

Yksityisen sosiaalipalvelualan tes 2020-2022 esittely (pdf, 1 Mt)

Yksityisen sosiaalipalvelualan tes 2020-2022 allekirjoituspöytäkirja (pdf, 332 kt)

Tästä voit katsoa vastaavan sopimusasiantuntija Kari Baggen terveiset:

1 Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi on 25 kuukauden pituinen, 1.4.2020 −31.5.2022.

2 Palkankorotukset

Palkat nousevat niin kutsutuilla yleiskorotuksilla 25 kuukauden aikana yhteensä 2,8 prosenttia.

Ensimmäiset yleiskorotukset astuvat voimaan 1. elokuuta 2020. Tuolloin työntekijöiden voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tuntipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,3 prosentilla.

Lisäksi vähimmäispalkkoja korotetaan alarajakohdennuksin, joiden arvo on 0,6 prosenttia.

Palkkataulukoihin voit tutustua tästä (avautuu pdf-tiedostona):

Yksityisen sosiaalipalvelualan tes palkkataulukot (2021−2022) (pdf, 91 kt)

3 Kiky poistuu

Kiky-tunnit eli vastikkeeton työajanpidennys poistuu elokuun viimeisenä päivänä. Kiky-tunnit neuvoteltiin ulos yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta ilman minkäänlaisia kompensaatioita.

4 Palkkausjärjestelmän hiominen jatkuu

Uusi työehtosopimus luo myös pohjaa palkkasopimusremontille: sopimuskauden aikana kokoontuu työryhmä, joka suunnittelee palkkausjärjestelmästä kannustavampaa.

Sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät muun muassa lähihoitajina, henkilökohtaisina avustajina, hoiva-avustajina, hoitajina, välinehuoltajina, ohjaajina ja geronomeina. Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavia toimipaikkoja on Suomessa tuhansia. Alan työpaikkoja ovat esimerkiksi yksityiset päiväkodit, ensi- ja turvakodit, päihdehuoltolaitokset sekä palvelutalot ja ryhmäkodit.

Lisätiedot:

Kari Bagge, vastaava sopimusasiantuntija, 044 773 6190

Voit seurata JHL:n neuvotteluiden etenemistä sivulta jhl.fi/talkootonohi.

JHL:n lausunto: Uusi yliopisto- ja ammattikorkeakoululaki ei saa asettaa opiskelijoita epätasa-arvoiseen asemaan

JHL pitää epärealistisena, että korkeakouluille sälytetään lisävastuita ilman resurssien lisäämistä. Modulaarinen opiskelu ja korkeakouluopintojen parempi saavutettavuus ovat JHL:n mielestä sinänsä kannatettavia, mutta julkisen sektorin kelpoisuusehdot tulee näissä koulutuksissa huomioida.

Uudessa yliopisto- ja korkeakoululaissa on huolehdittava, että koulutukset ovat myös jatkossa laadukkaita ja riittävän laajoja. Täydennyskoulutuksena myytävät koulutukset tulee rakentaa niin, että ne ovat hyödynnettävissä myös, mikäli henkilö päättää hakeutua suorittamaan koko tutkintoa.

JHL on huolissaan esityksestä, jonka mukaan korkeakoulut voisivat alkaa myymään kokonaisia tutkintoja myös EU- ja ETA-maista tuleville. Vaikka esityksessä todetaan, ettei tutkinnon ostamista saisi käyttää pääsykokeiden ohituskaistana, ei tämän mahdollisuuden torjumiseen juuri ole osoitettu keinoja. Hakijat asettuisivat eri asemaan riippuen siitä, pyrkivätkö koulutukseen pääsykokeen kautta vai kouluttaisiko heidän työnantajansa heidät. Lakiesityksessä todetaan, että tilauskoulutukset eivät saa vähentää yliopiston aloituspaikkojen määrää. JHL kuitenkin näkee, että tälläinen riski on olemassa etenkin suosituiksi muodostuvilla aloilla. Tällöin normaalia väylää myöten opiskelemaan hakeutuvat joutuisivat heikompaan asemaan haussa.

Myös hakijoiden keskinäinen vertailu vaikeutuu, mikäli kokonaisia tutkintoja myydään ja opiskelijat käyttävät sisäistä siirtoa väylänä haluamiinsa opintoihin, ja mikäli lisäksi mahdollistetaan esityksen mukaiset jatkuvat haut. Tällöin normaalin hakumenettelyn kautta opintoihin hakeutuvat asettuvat joutuisivat kohtuuttomaan asemaan muihin opintoja suorittaviin nähden.

Lausunto uudesta yliopisto- ja ammattikorkeakoululaista kokonaan