Avainsana:
yhdenvertaisuus (Tyhjennä)
Suomalainen työelämä ei ole rasismista vapaa. Suomessa elävät ulkomaalaiset kohtaavat työelämässä syrjintää ja työllistyminen voi olla vaikeaa. Liitto antaa tietoa sekä tukee jäseniään epäoikeudenmukaisissa tilanteissa.
Helsinki Pride juhlii tänä vuonna tasa-arvon merkkipaaluja Suomessa ja maailmalla. JHL on mukana Pridessa SAK:n kautta. Tiistaina 29.6. Facebook-livessä pohditaan, millaista syrjintää vähemmistöt kohtaavat työssä ja miten sitä voidaan suitsia.
Oulun kaupunki on jakanut lahjakortteja kiitokseksi henkilöstölle, joka oli töissä JHL:n ja Jytyn lakon aikana. Liitot ovat pöyristyneitä kaupungin menettelystä. Toiminta on pahimman laatuista syrjintää ja selvä yritys murtaa lakko-oikeutta.
Suomessa kaikilla on oikeus saada töitä ja tehdä niitä omana itsenään ilman, että joutuu syrjityksi tai muita huonommin kohdelluksi. Laki määrää näin, todellisuus on toinen. Käytännön tasolla tämän oikeuden toteutumisessa on valitettavasti vielä parantamisen varaa, sanoo JHL:n työelämän asiantuntija Merja Hyvärinen.
Pride-viikko käynnistyi ja myös JHL on mukana jakamassa yhdenvertaisuuden sanomaa eteenpäin. Yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa työelämässä yksinkertaisimmillaan sitä, että kaikille työntekijöille annetaan samat mahdollisuudet mm. urakehitykseen sekä työskentelyyn ilman häirintää.
Vammaisten henkilöiden oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta siitä huolimatta noin 80 prosenttia vammaisista henkilöistä on työmarkkinoiden ulkopuolella. Ymmärryksemme vammaisten henkilöiden kyvyistä työntekijöinä on usein hyvin rajoittunutta, vaikka esimerkiksi liikunta- tai aistivamma ei vaikuta työntekijän asiantuntijuuteen, kirjoittaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Monet ns. sateenkaariseniorit pelkäävät muiden ihmisten syrjiviä asenteita omaan identiteettiinsä. Sosiaali- ja terveysalalla onkin tärkeää lisätä tietoisuutta sekä luoda keskustelua sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta.
Naistenpäivää vietetään ympäri maailmaa maaliskuun 8. päivänä. Merkkipäivän juuret löytyvä yli sadan vuoden takaa, vuonna 1910 Kööpenhaminassa pidettyyn sosialististen naisten kongressiin. Myös suomalaiset naiset olivat edustettuina tässä eturintamassa, mikä taaksepäin katsottuna voi näyttää helpolta ja itsestäänselvyydeltä.
Ruotsin kuningas Maunu Ladonlukon maanlaki vahvisti naisrauhan jo vuonna 1280 silloiseen Ruotsiin, johon Suomikin kuului. Birger Jaarli ulotti sen koskemaan myös valtakunnan uusia alueita. Karjalan...
Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt vahvasti viime kuukausina. Suomeen suuntautuvan maahanmuuton luvut menevät tänä vuonna täysin uusiksi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tilanne alkaa näkyä eri tavoin eri...
Viime päivinä on käyty paljon keskustelua monikulttuurisuudesta ja sen hyväksyttävyydestä Suomessa. Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusdebatti on toki on ollut käynnissä jo useita vuosia. Tämän viimeisimmän kierroksen...
Pääministeri Sipilän hallitusohjelma on ollut oikea suora tasa-arvon edistämistä ja naisia vastaan. Onpa kuultu pääministerin suulla jopa tokaistavan, että tasa-arvo on nyky-yhteiskunnassa jo itsestään selvä...