Avainsana:
verotus (Tyhjennä)
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala on kirjoittanut JHL:lle katsauksen Suomen verojärjestelmän kehityksestä 1995-2018, jossa havaitaan verotuksen muuttuneen varsin eriarvoiseksi. Julkaisussa on myös hahmoteltu verouudistuksia lisätulojen keräämiseksi oikeudenmukaisella tavalla.
JHL:n kanta on, että kuntien ja valtion harjoittaman veropolitiikan on oltava ennustettavaa ja johdonmukaista. Kotitaloudet ja yritykset joutuvat tekemään valintoja, joilla on pitkän aikavälin vaikutuksia. Jos veropolitiikka on poukkoilevaa, isoja taloudellisia päätöksiä ei kukaan uskalla tehdä.
JHL vaatii kansainvälisen ay-liikkeen ja monien kansalaisjärjestöjen kanssa oikeudenmukaisempaa verotusta EU-maihin. Ne, joilla on enemmän myös maksaisivat veroja enemmän. JHL haluaa myös suitsia veronkiertoa ja maiden välistä haitallista verokilpailua.
JHL tavoittelee Suomen julkisen talouden vahvistamista pitkällä aikavälillä ilman leikkauksia julkisiin palveluihin. Tämä tavoite toteutuu veropohjaa laajentamalla ja tiivistämällä sekä korkealla työllisyysasteella. Veroja kerätään mahdollisimman monesta eri lähteestä, jolloin palkkatuloja voitaisiin verottaa vähemmän.
Veroja maksetaan, jotta Suomessa asuvat ihmiset pääsevät hoitoon, saavat lapsensa päiväkotiin ja kouluun ja voivat lainata kirjastosta aineistoa maksutta. Laajat julkiset palvelut tarvitsevan vakaan rahoituksen eli kattavat verotulot. Veroja kerätään muun muassa kulutuksesta, vuokratuloista, tupakan hinnasta ja palkkatuloista.
Suomessa lapset pääsevät kouluun ilmaiseksi, terveydenhoito on edullista ja kirjasto löytyy pienimmästäkin kunnasta. Kaikki nämä palvelut maksetaan verovaroilla.
Verojen avulla rahoitetaan laadukkaat julkiset palvelut, joita käytämme läpi elämän. Verot ja verotus kuitenkin jakavat mielipiteitä. Pyhitetään nyt hetki aiheen pohtimiselle: mitä kaikkea saamme verojen avulla?
Globaaleja haasteita on hallittava tavalla, joka jakaa kustannukset ja taakat sosiaalista oikeudenmukaisuutta kunnioittaen. Verotus on keskeinen työkalu tavoitteen saavuttamisessa.
Miltei kolme neljästä suomalaisesta haluaa että kunta, alue tai valtio järjestää julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja ja heikentäisi laatua. Tiedot selviävät JHL:n tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 suomalaista.
Kuntien hiilidioksidipäästöt pitää saada laskuun, jotta ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa. Tulevaisuudessa kuntia mullistavat myös väestön ikääntyminen ja kehittyvä teknologia.
Yleishyödyllisyys tai aatteellisuus eivät ole kiinni eri ihmisten näkökulmista. Kyseessä ovat juridiset käsitteet, jotka koskevat samalla tavoin niin urheiluseuroja, partiota, työnantaja- ja työnantajaliittoja sekä vaikkapa ruotsinkielen asemaa tukevia säätiöitä.
Vähemmän rahaa hoivaan ja varhaiskasvatukseen. Paineita ryhmäkokojen suurentamiseen sekä palvelujen ulkoistamisiin taloudellisista syistä. Muun muassa tällaisia haasteita kuntiin on tullut valtionosuuksien leikkausten myötä. Seuraavassa laskusuhdanteessa kuntien palvelut ovat todella vaarassa, mikäli valtionosuuksia ei kasvateta.
Eduskuntavaalit, julkisen sektorin rahoitus, verotuksen kehittäminen sekä tukipalveluissa työskentelevien asema. Näitä ja muita keskeisimpiä JHL:n teemoja vuonna 2019 avaa liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine blogikirjoituksessaan.
Työntekijän asema jää helposti taka-alalle julkisten palvelujen yhtiöittämisvimmassa. Kun voiton maksimointi on ensisijainen tavoite, voi se tarkoittaa esimerkiksi siivoojalle tai sairaanhoitajalle satojen eurojen lovea palkkanauhassa.
Kun maan hallitus päätti leikata lomarahoja pari vuotta sitten, sovittiin, että kyseessä olisi määräaikainen leikkaus. Ensi vuoden budjettileikkaukset kuntien valtionosuuksiin pakottavatkin nyt kysymään, onko lomarahaleikkaus, tai niin sanottuihin pitkiin lomiin puuttuminen, tarkoitettu maan hallituksen puolelta pysyväksi?