Avainsana:
varhaiskasvatuslaki (Tyhjennä)
Lapset tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, jotka ovat ehdottoman turvallisia ja läsnä arjessa. Siksi varhaiskasvatuksen pito- ja vetovoimaan tulee panostaa kunnolla. Työntekijöiden jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota ja palkan on vastattava työn vaativuutta. Vain näin alan kriisi voidaan purkaa.
Jatkuva työvoimapula, avustavan henkilökunnan puute ja tukea tarvitsevien lasten määrä uhkaavat uuvuttaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kysely paljastaa. Uusi varhaiskasvatuslaki on pahentanut tilannetta, koska päteviä opettajia ei saada tarpeeksi ja lastenhoitajien työtaakka kasvaa kohtuuttomaksi.
Varhaiskasvatuslaki ei toimi: alalla on henkilöstöpulaa ja laadukas päivähoito on vaarantunut. Ammattiliitto JHL esittää tilanteeseen useita ratkaisuja opetusministerin pyöreän pöydän keskustelussa.
Elokuun alussa varhaiskasvatuslakiin tuli kaksi tiukennusta. Ensimmäinen koski henkilöstömitoitusta, toinen lasten varhaiskasvatuksessa havaittujen epäkohtien ilmoittamista. Onko lain tiukentuminen vaikuttanut varhaiskasvatuksessa työskentelevien työhön? JHL järjestää virtuaalisen keskustelutilaisuuden aiheesta tiistaina 21.9.
JHL liputtaa yksityisen päiväkotitoiminnan luvanvaraisuuden puolesta. Liiton mielestä toiminnan aloittamisen yhdeksi ehdoksi pitäisi saada kunnan, yrittäjän ja lupaviranomaisen yhdessä tekemä tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkinta.
JHL:n mielestä varhaiskasvatuslakiin tarvitaan tarkentava lisäys henkilöstömitoitukseen. Tarkennus koskisi lisäresursseja silloin, kun varhaiskasvatusryhmässä on tukea tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Suhdeluku yksi aikuinen seitsemää lasta kohden ei enää riitä, jos ryhmässä on yksikin tukea tai erityistä tukea tarvitseva lapsi.
Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai epäkohdan uhasta tuli voimaan 1.8.2021. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön keinoja puuttua havaittuihin epäkohtiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. JHL ohjeistaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia, miten työpaikan menettelytavoista on sovittava ja mitä ilmoitukseen on kirjattava.
Varhaiskasvatuslakiin tulee 1.8.2021 kaksi tiukennusta. Ensimmäinen tiukennus liittyy henkilöstömitoituksen toteutumiseen ja toinen ilmoitusvelvollisuuteen lapsen varhaiskasvatuksessa havaituista epäkohdista tai niiden uhasta. JHL on tehnyt paljon töitä sen eteen, että nuo uudistukset ovat nyt vihdoin toteutumassa.
JHL ehdottaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen suhdeluvun palauttamista ennalleen. Lastenhoitajia ja –ohjaajia olisi ryhmässä 2/3 ja varhaiskasvatuksen opettajia 1/3. Liitto kaipaa varhaiskasvatuslakiin myös täsmennystä henkilömitoituksen tosiasialliseen toteutumiseen, ja vahvempaa suojaa epäkohdista ilmoittaville työntekijöille.
Vuonna 2030 voimaan tulevat varhaiskasvatuslain muutokset vaarantavat koulutetun henkilöstön saatavuuden. JHL esittää tilanteeseen useita ratkaisuja: varhaiskasvatuksen opettajaksi on voitava kouluttautua myös ammattikorkeakoulussa, kelpoisuuksia on monipuolistettava ja opintopolkuja lisättävä.
JHL:n mielestä päivähoidossa olevien yli 3-vuotiaiden suhdeluku pitäisi palauttaa vuoden 2016 tasolle, seitsemän lasta yhtä aikuista kohti. Nykyinen suhdeluku on kahdeksan lasta yhtä aikuista kohti.
Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja varhaiskasvatuksen laatu varmistetaan liiton mielestä niin, että nykyisiä kelpoisuusvaatimuksia eikä henkilöstörakennetta muuteta.
JHL kannattaa hallituksen lakiesitystä palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Liitto myös esittää, varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen ja kelpoisuusehtoihin tehdyt muutokset kumotaan.
Nykymuotoinen laki rikkoo toimivan varhaiskasvatusmallin. Lisäksi se uhkaa tuoda alalle samaan aikaan massatyöttömyyttä ja huutavan pula osaavista ammattilaisista.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen odottaa, että tuleva hallitus ottaa varhaiskasvatuslain henkilöstörakenteen uuteen käsittelyyn. Lisäksi liitto vaatii koulutusleikkausten perumista. Tulevia eduskuntavaaleja JHL:n toimialajohtaja pitää palveluvaaleina.