Avainsana:
varhaiskasvatus (Tyhjennä)
Tilapäistä tai kansainvälistä suojelua hakeville ja paperittomille lapsille pitää taata oikeus varhaiskasvatukseen Suomessa. Ammattiliitto JHL:n mielestä valtion on taattava kunnille paitsi toiminnan rahoitus, myös tehdä toiminnasta velvoittava.
Ammattiliitto JHL pitää tervetulleena tasa-arvolakiin tehtävää lisäystä, jonka mukaan velvoittava tasa-arvosuunnitelma on tehtävä myös varhaiskasvatuksessa.
Esitys yhdenvertaisuuslain osittaisuudistamiseksi on ammattiliitto JHL:n mielestä pääsääntöisesti hyvä ja kannatettava. Yhdenvertaisuuslautakunnalle JHL kuitenkin kaipaa toimivaltuuksia myös työelämäasioihin. Yhdenvertaisuuslainsäädännön ulottamista varhaiskasvatukseen liitto pitää loogisena. Sillä on tasa-arvoa vahvistava vaikutus.
Lapset tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, jotka ovat ehdottoman turvallisia ja läsnä arjessa. Siksi varhaiskasvatuksen pito- ja vetovoimaan tulee panostaa kunnolla. Työntekijöiden jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota ja palkan on vastattava työn vaativuutta. Vain näin alan kriisi voidaan purkaa.
Työnantajien on korkea aika tunnustaa, että nykyisellä palkkatasolla yksityisiin sote-palveluihin ja varhaiskasvatukseen ei jatkossa riitä työvoimaa. Työvoimapula kuormittaa ammattitaitoisia tekijöitä ja pakottaa yrityksiä karsimaan toimintojaan.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten työ tukee varhaiskasvatuslain mukaista lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai avoimena varhaiskasvatustoimintana kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana.
Jatkuva työvoimapula, avustavan henkilökunnan puute ja tukea tarvitsevien lasten määrä uhkaavat uuvuttaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kysely paljastaa. Uusi varhaiskasvatuslaki on pahentanut tilannetta, koska päteviä opettajia ei saada tarpeeksi ja lastenhoitajien työtaakka kasvaa kohtuuttomaksi.
Hallitus antoi syyskuussa.2021 esityksen, jossa varhaiskasvatuslakiin kirjataan ensimmäistä kertaa lapsen oikeus kolmiportaiseen tukeen, tuen toteutus sekä tuen tarpeen arviointi, tuen muodot sekä tukipalvelut. Varhaiskasvatuslain muutosten on määrä tulla voimaan 1.8.2022.
Varhaiskasvatuslaki ei toimi: alalla on henkilöstöpulaa ja laadukas päivähoito on vaarantunut. Ammattiliitto JHL esittää tilanteeseen useita ratkaisuja opetusministerin pyöreän pöydän keskustelussa.
Rostin aloitteesta liikkeelle lähtenyt peikkoteemainen luontotapahtuma Lahden Renkomäessä toteutettiin yhteistyössä perhepäivähoitajien tiimin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisen yhdistyksen kanssa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tuore selvitys kunnallisten perhepäivähoitajien määrästä, työajoista ja palkkauksesta osoittaa, että perhepäivähoitajien määrä laskee edelleen. Ammattiliitto JHL pitää trendiä ikävänä. Liiton mielestä perhepäivähoito on erittäin hyvä ja joustava vaihtoehto varsinkin pienten lasten kohdalla ja siksi se pitäisi varhaiskasvatuksen muotona säilyttää.
Lastenhoitajat ovat vakavasti uupuneita työssään. Pako alalta on alkanut. Sijaisuuksiin ei löydy tekijöitä. Ammattiliitto JHL haluaa pysäyttää kytevän kriisin ja vaatii tilanteen pikaista selvittämistä ja korjaavia toimia.
Elokuun alussa varhaiskasvatuslakiin tuli kaksi tiukennusta. Ensimmäinen koski henkilöstömitoitusta, toinen lasten varhaiskasvatuksessa havaittujen epäkohtien ilmoittamista. Onko lain tiukentuminen vaikuttanut varhaiskasvatuksessa työskentelevien työhön? JHL järjestää virtuaalisen keskustelutilaisuuden aiheesta tiistaina 21.9.
Perheen ja työn yhteensovittaminen on lapsiperheille usein hankalaa. Lasten vieminen ja hakeminen hoidosta vie aikaa, päivähoitomaksut vähentävät käytettävissä olevia tuloja ja etäisyys omasta lapsesta saattaa aiheuttaa ikävää. Päivähoidon tuominen lähemmäksi työpaikkoja voisi kasvattaa työllisyyttä ja parantaa lapsiperheiden asemaa.
JHL liputtaa yksityisen päiväkotitoiminnan luvanvaraisuuden puolesta. Liiton mielestä toiminnan aloittamisen yhdeksi ehdoksi pitäisi saada kunnan, yrittäjän ja lupaviranomaisen yhdessä tekemä tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkinta.