Parempi työelämä: Näin se tehdään
JHL tavoittelee reilua työelämää, jossa työntekijöillä on vahva mahdollisuus vaikuttaa työoloihinsa. Näillä keinoilla tavoitteessa onnistutaan.
Avainsana:
vaikuttaminen (Tyhjennä)
JHL tavoittelee reilua työelämää, jossa työntekijöillä on vahva mahdollisuus vaikuttaa työoloihinsa. Näillä keinoilla tavoitteessa onnistutaan.
Yhden vanhemman perheiden määrä kasvussa, mutta työllisyys heikkoa. Tilanteen kohentamiseksi tarvitaan poliittisia toimenpiteitä, joilla parannetaan työnteon kannustimia sekä pienennetään lapsen saannin aiheuttamaa kiilaa työllistymiselle.
Yksinhuoltajien työllisyysaste on matalampi kuin muulla väestöllä, mutta motivaatiota työhön on parisuhteessa olevia enemmän. Näin kirjoittavat JHL:n ekonomisti Youssef Zad sekä Monimuotoiset perheet ry:n työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Helsingin Sanomissa 15.1.20201 julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa.
Koronatilanteesta huolimatta sote-uudistuksen valmistelu etenee. JHL:n erityisasiantuntija Sari Bäcklund kertoo blogissaan, mitkä asiat ovat hiertäneet päätöksentekoa matkan varrella
Jos tulevaisuuden vanhusten hoito halutaan pitää vähintäänkin nykyisellä tasolla, Suomeen tarvitaan jopa 14 000 uutta osaajaa vuoteen 2030 mennessä. Laadukkaan hoidon toteutumista ei auta myöskään se, että hoitajat uupuvat äärimmäisen raskaan ja haastavan työn edessä, ja myös palkkaustasossa on kohentamisen varaa.
Vastuullisuus loistaa kirkkain kirjaimin monen yrityksen ja julkisen laitoksen verkkosivuilla. Mutta tästä huolimatta me kuluttajat ja kansalaiset koemme silti, että vastuullisia valintoja on vaikea tehdä. Raaka-aineiden todellista alkuperää ja työntekijöiden olosuhteita on yhä lähes mahdoton selvittää. Jopa tuttujen merkkien taustalta voi löytyä pakkotyötä tai alipalkkausta.
Mitä tapahtuu kunnissa, kun valtaosa kuntien työntekijöistä siirretään maakunnille sote-uudistuksen yhteydessä? Viimeistään nyt on aika herätä keskusteluun, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden kuntia. Niiden rakentamisessa tulee varmistaa myös henkilöstön työhyvinvointi.
Julkisuudessa esillä ollut lyhennetty työaika on monille työntekijöille jo arkipäivää, tosin ei vapaaehtoisesti. Osa työnantajista ei anna täysiä työtunteja edes pyydettäessä, sillä syynä on työnantajavelvoitteiden välttäminen. Tämän vuoksi moni työntekijä menettää vakituisen työn tarjoamat edut.
Valtaosa suomalaisista odotti juhannusta ja sen jälkeen koittavaa kesälomaa kuin kuuta nousevaa. Oma jännitykseni on sen sijaan kohdistunut – koronaviruksen lisäksi – jo keväästä lähtien siihen, ehtivätkö sotelait lausunnoille ennen kesää. Ja ehtiväthän ne!
Yleishyödyllisyys tai aatteellisuus eivät ole kiinni eri ihmisten näkökulmista. Kyseessä ovat juridiset käsitteet, jotka koskevat samalla tavoin niin urheiluseuroja, partiota, työnantaja- ja työnantajaliittoja sekä vaikkapa ruotsinkielen asemaa tukevia säätiöitä.
Monipuolinen työ vammaisalalla tarvitsee brändin kirkastamista. Näkyvyyttä tarvitsevat myös vammaiset ja heidän oikeutensa työllistyä, kirjoittaa JHL:n sote-alan erityisasiantuntija Sari Bäcklund.
Kuntien tulisi välttää nyt lomautuksia vaikka koronaviruksen vaikutukset näkyvät kansantaloudessa lähes kaikkialla. JHL:n ekonomisti Youssef Zad pohtii blogikirjoituksessaan taloustilannetta sekä keinoja, joilla negatiivista talouden kierrettä voitaisiin jarruttaa.
Koronapandemia on osoittanut suomalaisille sen, että kriittisimmän tavaratuotannon tulee olla kotimaassa. Lisäksi huoltovarmuuskeskus tarvitsee lisää resursseja - niin tarvikkeissa kuin henkilöstössäkin, JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala toteaa.
Puhdas vesi on meidän kaikkien suomalaisten kansallinen luonnonvara sekä ylpeyden aihe. Vesimarkkinoiden yksityistäminen ja myyminen ulkomaalaiseen omistukseen olisi suuri virhe. Se nostaisi hintoja ja heikentäisi palvelutasoa. JHL ja muut eurooppalaiset ammattiliitot ovat jo vuosia nostaneet aktiivisesti esiin veden merkitystä kansalaisten perusoikeutena.
Julkinen sektori ei ole kvartaaleissa tarkasteltavaa palvelutoimintaa, vaan sillä on paljon syvempi merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Perusasiat on palautettava mieleen myös nyt, kun pohditaan kuntien ja tulevien maakuntien rahoitusta sekä neuvotellaan julkisen sektorin työehtopimusta.