Avainsana:
työllisyys (Tyhjennä)
Perheen ja työn yhteensovittaminen on lapsiperheille usein hankalaa. Lasten vieminen ja hakeminen hoidosta vie aikaa, päivähoitomaksut vähentävät käytettävissä olevia tuloja ja etäisyys omasta lapsesta saattaa aiheuttaa ikävää. Päivähoidon tuominen lähemmäksi työpaikkoja voisi kasvattaa työllisyyttä ja parantaa lapsiperheiden asemaa.
Valmisteilla oleva laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta on hyvällä tolalla, mutta kaipaa JHL:n mielestä vielä selviä muutoksia. Erityisesti liitto kiinnittää huomiota palvelukeskukselle varattuun rahoitukseen. Se on JHL:n mielestä aivan riittämätön. Lakiluonnoksessa määritellyt resurssit eivät riitä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen.
Valtion pitää jatkaa talouden elvyttämistä, kunnes Suomi pääsee kunnolla irti koronapandemian aiheuttamasta talouskurimuksesta, JHL vaatii. Talouskasvua pitää vauhdittaa laittamalla lisää rahaa työvoimapalveluihin ja töihin on saatava entistä suurempi osa nuorista, ikääntyvistä ja maahanmuuttajista.
Yhden vanhemman perheiden määrä kasvussa, mutta työllisyys heikkoa. Tilanteen kohentamiseksi tarvitaan poliittisia toimenpiteitä, joilla parannetaan työnteon kannustimia sekä pienennetään lapsen saannin aiheuttamaa kiilaa työllistymiselle.
Yksinhuoltajien työllisyysaste on matalampi kuin muulla väestöllä, mutta motivaatiota työhön on parisuhteessa olevia enemmän. Näin kirjoittavat JHL:n ekonomisti Youssef Zad sekä Monimuotoiset perheet ry:n työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Helsingin Sanomissa 15.1.20201 julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa.
Kunnat pitävät huolta asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivätkin muualla järjestettäviksi.
Hyvinvointivaltiossa työllisyyttä on hoidettava ihmistä varten, ei päinvastoin. Työehtojen heikennysten sijaan tarvitaan satsauksia aikuisten osaamiseen ja vuorotteluvapaajärjestelmän elvytystä, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen muistuttaa.
Vuorotteluvapaan sijaisuudet ovat työttömille tehokas keino työllistyä avoimille työmarkkinoille ja vuorotteluvapaan ehtoja tulisikin pikaisesti parantaa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vaatii. Järjestelmää voisi parantaa niin, että vapaata olisi mahdollista pitää myös osa-aikaisena.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n hallitus kiittää Suomen nykyistä hallitusta siitä, että se on ripeästi ottanut tehtäväkseen työttömiä kurittaneen aktiivimallin purkamisen. Liiton hallitus toivoo, että te-toimistoihin palkattaisiin lisää työntekijöitä, jotta työllistymismahdollisuuksia voitaisiin edistää räätälöidysti jokaisen työttömän kanssa.
Yli 40 prosenttia JHL:n tuoreeseen kyselyyn vastannaista lastenhoitajista ja perhepäivähoitajista sanoo harkitsevansa alan vaihtoa uuden varhaiskasvatuslain myötä. Alalta katoaa reilun kymmenen vuoden aikana yli 10 000 lastenhoitajan työpaikkaa, kun uusi varhaiskasvatuslaki tulee voimaan. JHL:n on vastustanut laki voimakkaasti.
Valmisteilla oleva irtisanomislaki ei ole hankala ainoastaan työntekijän näkökulmasta. Irtisanomissuojan heikentäminen loisi uutta vastakkainasettelua työmarkkinoille. Jatkossa uuden työvoiman rekrytointi pieniin yrityksiin voisi olla aiempaa vaikeampaa.
Julkisen alan unioni JAU ehdottaa lausunnossaan kasvupalveluista ja aluiden kehittämisestä, että henkilöstölle tulee maakuntauudistuksen yhteydessä vuoteen 2025 asti ulottuva irtisanomissuoja. Myös henkilöstön lisäeläketurvasta on huolehdittava. Julkisen alan unionin jäseniä ovat JHL ja Jyty.
Suomi ja kahdeksantuntinen työpäivä täyttivät jo 100 vuotta. Työnantajienkin on aika ymmärtää, että emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä, katsoo JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Julkisen alan unioni JAU eli Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty esittää kehysriihelle kattavaa työllisyys- ja muutosturvaohjelmaa maakuntauudistuksen ja tasa-arvon tukemiseksi.