Avainsana:
työelämä (Tyhjennä)
Ilmastonmuutos ja ammattiliitot – millaisia mielikuvia tämä sanapari herättää? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ammattiliittoon – tai ammattiliitto ilmastonmuutokseen? Kuva alkaa hahmottua, kun ensin kysytään, että miten ilmastonmuutos vaikuttaa työhön.
Työ on tärkeää sekä nuorille että keski-ikäisille. Molemmat ikäryhmät kokevat kuitenkin, ettei työelämässä hyödynnetä riittävästi sukupolvien vahvuuksia, eivätkä nuoret ja keski-ikäiset ymmärrä tarpeeksi toisiaan. Suomalaiset arvostavat sopimisen käytäntöjä, mutta järjestelmään kaivataan uudistuksia.
JHL tavoittelee reilua työelämä, jossa työntekijöillä on vahva mahdollisuus vaikuttaa työoloihinsa. Näillä keinoilla tavoitteessa onnistutaan.
JHL on mukana selvittämässä, miten teknologia ja työ murros myllertävät kunta-alan ammatteja uusiksi. Asiaa selvitetään kyselyllä, johon tarvitaan vastauksia mahdollisimman monelta kuntatyön tähtiammattilaiselta.
Kunta-alan kehittämisohjelma Kunteko2020 starttasi vuonna 2015 ja päättyy tähän vuoteen.
Suomessa kaikilla on oikeus saada töitä ja tehdä niitä omana itsenään ilman, että joutuu syrjityksi tai muita huonommin kohdelluksi. Laki määrää näin, todellisuus on toinen. Käytännön tasolla tämän oikeuden toteutumisessa on valitettavasti vielä parantamisen varaa, sanoo JHL:n työelämän asiantuntija Merja Hyvärinen.
JHL on mukana PAMin, Pron, Paperiliiton, Teollisuuden palkansaajien sekä e2Tutkimuksen yhteishankkeessa Korona ja muut murrokset – mitä suomalaiset ajattelevat työstä ja työelämästä? Selvitys kokoaa erityisesti nuorten ja keski-ikäisten näkemyksiä työstä ja toimeentulosta. Aineistoa aletaan kerätä, kun pahin koronavaihe on selätetty, ja ajankohta tuo varmasti kiintoisan lisän tutkimukseen.
Huippupuhujia, tietoa tulevaisuuden työelämästä ja yhteensä tuhat tähtiammattilaista kaikilta JHL:n ammattialoilta! Kaikkea tätä tarjoaa Ammattialafoorumi 2020.
Pride-viikko käynnistyi ja myös JHL on mukana jakamassa yhdenvertaisuuden sanomaa eteenpäin. Yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa työelämässä yksinkertaisimmillaan sitä, että kaikille työntekijöille annetaan samat mahdollisuudet mm. urakehitykseen sekä työskentelyyn ilman häirintää.
Maan hallitus on vaihtunut, samoin politiikan suunta. Hyvinvointivaltiota ei ole unohdettu tulevassa hallitusohjelmassa, iloitsee JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala blogissaan.
Vammaisten henkilöiden oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta siitä huolimatta noin 80 prosenttia vammaisista henkilöistä on työmarkkinoiden ulkopuolella. Ymmärryksemme vammaisten henkilöiden kyvyistä työntekijöinä on usein hyvin rajoittunutta, vaikka esimerkiksi liikunta- tai aistivamma ei vaikuta työntekijän asiantuntijuuteen, kirjoittaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Työn teettämisen uudet muodot uhkaavat työntekijöiden oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja työterveyshuoltoon, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa vappupuheessaan. Ongelmiin pitää puuttua tiukasti lainsäädännöllä, sillä osa alustoilla toimivista työnantajista kiertää velvoitteitaan.
Työn murroksessa merkittävintä ovat uudenlaiset toimintatavat, joita työyhteisöt, esimiehet ja henkilöstö, ovat itse kehittämässä. Uuden teknologian, digitalisaation ja robotiikan käyttöönotto ei vielä saa aikaan parempia palveluita, tyytyväisempiä asiakkaita ja toimivampia työyhteisöjä. Vasta uuden teknologian soveltaminen yhdessä uusien toimintatapojen kanssa tuo tavoitellut tuloksellisuushyödyt
Seuraavalla hallituskaudella suomalaista työelämää pitää parantaa myös lainsäädännön kautta, JHL:n kattojärjestö SAK vaatii. Muun muassa nollasopimuksia ja alipalkkausta koskeviin lakeihin tarvitaan parannuksia.
Viime syksynä silloinen Suomen hallitus ajoi jääräpäisesti eteenpäin lakia, joka olisi murentanut työntekijöiden irtisanomissuojaa. AY-liike pysäytti lakihankkeen poliittisilla lakoilla, mutta vasta huhtikuun vaaleissa selviää, arvostavatko tulevat päättäjät turvattua työtä.