Valtion palkankorotusneuvotteluja jatketaan tiistaina
Valtiosektorin palkankorotusneuvottelut käynnistyivät jälleen maanantaina 9.1.2023. Neuvotteluja jatketaan tiistaina.
Avainsana:
työehtosopimukset (Tyhjennä)
Valtiosektorin palkankorotusneuvottelut käynnistyivät jälleen maanantaina 9.1.2023. Neuvotteluja jatketaan tiistaina.
Työehtosopimusneuvotteluissa JHL tavoittelee palkansaajien ostovoimaa turvaavia korotuksia. Ne eivät kuitenkaan riitä yksin, koska työssäjaksaminen on heikentynyt.
Kirkon alan palkankorotusneuvotteluissa ei torstaina päästy ratkaisuun. Vaikka neuvottelujen takarajaksi on määritelty joulukuun viimeinen päivä, tänä vuonna ei enää neuvotella. Tämä ei kuitenkaan merkitse luovuttamista. Neuvottelut jatkuvat tammikuussa.
Valtiosektorin palkankorotusneuvotteluissa ei syntynyt neuvottelutulosta määräaikaan mennessä. Osapuolet sopivat, että neuvotteluja jatketaan 9.1.2023.
Valtion palkankorotusneuvotteluissa neuvotteluosapuolet ovat antaneet toisilleen tarjouksensa. Neuvottelujen tunnelma tiivistyy, sillä neuvottelutuloksen tulisi valmistua huomenna.
Valtion neuvottelupöydässä paiskitaan hommia urakalla nyt alkuviikosta, koska neuvottelutulokseen ensi vuoden palkankorotuksista pitäisi päästä viimeistään keskiviikkona.
Valtiosektorilla neuvotellaan palkankorotuksista tarmokkaasti ennen joulua. Neuvottelutulokseen tulisi päästä 21. joulukuuta mennessä. Tänään tiistaina neuvotteluosapuolet tapasivat jo toista kertaa tällä viikolla. Neuvottelutavoitteista käytiin tarkentavia keskusteluja.
Neuvottelut valtiolla työskentelevien palkankorotuksista jatkuivat tänään. Neuvotteluosapuolet antoivat toisilleen neuvotteluita koskevat tavoitteensa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL käy kuluvan talven ja kevään aikana neuvotteluja vuoden 2023 palkankorotuksista yhteensä noin viidelläkymmenellä työ- ja virkaehtosopimusalalla. JHL vaatii, että ensi vuodelle sovittavien palkankorotusten tulee turvata ostovoima. Tänä vuonna tapahtunut ostovoiman heikkeneminen on pysäytettävä.
Valtion kaksivuotinen virka- ja työehtosopimus astui voimaan maaliskuussa. Neuvottelut toisen sopimusvuoden palkankorotuksista alkoivat. Jos palkankorotuksista ei päästä sopuun, voidaan sopimus irtisanoa päättymään helmikuun lopussa. Tästä seuraisi koko sopimusta koskevat neuvottelut.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen Merimies-unioni SMU ovat perustaneet satama-alaa ja vesiväyliä koskevan neuvottelujärjestön, Satamien ja vesiväylien unionin. Sen tehtävänä on neuvotella lossien ja satama-alan työehtosopimukset. Työmarkkinatilanteen voimakas murros vaatii liitoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä. Uusi unioni vahvistaa liittojen neuvotteluvoimaa.
Ammattiliitto JHL:n jäsenet eivät ole mukana painostustoimissa, joita Tehy ja Super ovat toteuttamassa eri puolilla Suomea. JHL sopi kunta-alan työehdoista jo kesäkuussa ja sopimukset koskevat myös sote-alaa.
Kunta-alan sopimusratkaisussa viime kesäkuussa sovittiin työehtojen lisäksi uudesta pääsopimuksesta. Sen mukaan yksi pääneuvotteluryhmä määrittelee sekä kunta-alan että tulevien hyvinvointialueiden kaikkien virka- ja työehtosopimusten yleiset ehdot. Tämä on fakta eikä se muutu. Faktaa on myös se, että jo solmittuihin sopimuksiin tulee muutoksia vain, jos me sopijaosapuolet siihen suostumme.
Ammattiliitto JHL on tyytyväinen uuteen, kesäkuussa saavutettuun kunta-alan sopimukseen ja viisivuotiseen palkkaohjelmaan. Sote-sopimus on sovittu ja siihen kokonaisuuteen kuuluu viisivuotinen palkkaohjelma. Jo tämän syksyn aikana sopijaosapuolet neuvottelevat ensimmäisen (yleisen linjan ylittävän) järjestelyerän kohdentamisesta.
Ammattiliitto JHL urakoi tällä viikolla maaliin sekä Arctia Meritaidon, Työterveyslaitoksen, että Avainnan neuvottelut. Avaintaan myös syntyi uusi työehtosopimus, sillä kaikki osapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Myös työterveyslaitoksen työehdot on nyt hyväksytty.