JHL:n Niemi-Laine: Aluevaalitulos vahvistaa julkisen sote-palvelun kannatusta
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine iloitsee, että aluevaaleissa näyttää vahvistuneen julkisen sote-palvelun kannatus.
Avainsana:
sote- ja maakuntauudistus (Tyhjennä)
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine iloitsee, että aluevaaleissa näyttää vahvistuneen julkisen sote-palvelun kannatus.
Koronatilanteesta huolimatta sote-uudistuksen valmistelu etenee. JHL:n erityisasiantuntija Sari Bäcklund kertoo blogissaan, mitkä asiat ovat hiertäneet päätöksentekoa matkan varrella
Marinin hallituksen sote-uudistus kaventaisi väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Kunnille jää silti viimeinen vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista, korostaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Mitä tapahtuu kunnissa, kun valtaosa kuntien työntekijöistä siirretään maakunnille sote-uudistuksen yhteydessä? Viimeistään nyt on aika herätä keskusteluun, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden kuntia. Niiden rakentamisessa tulee varmistaa myös henkilöstön työhyvinvointi.
JHL muistuttaa Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista antamassaan lausunnossa, että erillisratkaisu, samoin kuin valtakunnallinenkin sote-ratkaisu, on tehtävä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Sote-alalla on jo nyt pulaa työvoimasta ja uudistuksen avulla on henkilöstön saatavuuteen mahdollista vaikuttaa positiivisesti.
Kuntien tilanteesta on piirtynyt synkeä kuva viime aikoina mediassa, mutta valoakin pilkahtelee jo tunnelin päässä: Kuntien rahoitusasema tulee hieman helpottumaan ensi vuoden aikana. Sen vuoksi nyt ei kannata painaa paniikkinappulaa vaan katsoa tilannetta jo pidemmälle, toteaa JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala.
Sote-palveluissa ulkoistamisella tehtyjä säästöjä on turha hehkuttaa, mikäli palvelujen laadusta ei ole tietoa. Markkinaehtoisuuden vallitessa on pidettävä huolta siitä, että asiakas ei jää ilman palveluja missään tilanteessa.
JHL vaatii lausunnossaan valtiota varaamaan riittävät resurssit siihen, että maakuntiin siirtyvän henkilöstön palkat harmonisoidaan.
Ammattitaitoiset tukipalvelujen työntekijät ovat välttämätön osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Sote- ja maakuntauudistuksessa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten tukipalvelut jatkossa organisoidaan. Riskinä on tukipalvelujen kilpailutus.
Lausunnossaan JHL kiinnittää huomion erityisesti henkilöstön asemaan liittyviin kysymyksiin ja niiden täydentämiseen. Liiton mielestä lakiin pitää kirjata henkilöstön työsuhteen irtisanomissuoja vuoteen 2025 saakka ja muutosturvaohjelma. Lisäksi huomio pitäisi kiinnittyä palveluketjun ehjänä säilymiseen ja tasa-arvoon.
JHL pitää sosiaali- ja terveysuudistusta sinällään perusteltuna, mutta sanoo, että hallituksen esityksessä uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu. Vaikka muutoksia aiempaan esitykseen on tehty, eivät ne poista lakiesityksessä edelleen olevia ongelmia. Siksi esitys ei edelleenkään täytä uudistukselle asetettuja tavoitteita.
Sote- ja maakuntauudistus on jättipaketti, jonka monia virheitä pitää korjailla jälkikäteen. Vieläkään ei tiedetä esimerkiksi sitä, millä ehdoilla kuntayhtymien sairaalat ja muu omaisuus siirtyisivät maakunnille. Nykyinen lakiehdotus voi loukata kuntayhtymien oikeutta omaisuuteensa, vaikka omaisuudensuojasta määrää perustuslaki.
Syksyn ja talven aikana käyty työehtosopimuskierros on ollut pitkä ja mutkikas. Lähtökohdat ja yhteiskunnallinen tilanne olivat tällä kierroksella harvinaisen haastavat. Saavutettuja tuloksia voidaan siis pitää vähintään kohtuullisina, ja monin osin suorastaan hyvinä.
Valtio pyrkii suitsimaan kuntia sote-palvelujen yksitystämisbuumia rajoituslailla, mutta mitä tekevät sote-alan yritykset? Ne pyrkivät entistä aggressiivisemmin varmistamaan voittonsa sieltä, missä raha liikkuu – eli sote-palveluista. Jos iso yhtiö on ainoa sote-palvelujen tuottaja, paljon ylistetty valinnanvapaus jää vain koristesanaksi.
Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) piirissä työskentelee paljon JHL:läisiä matalapalkkaisten alojen työntekijöitä. Työehtosopimusneuvotteluissa keskeisimmät tavoitteet liittyvät mm. palkankorotuksiin, palkkausjärjestelmän uudistamiseen sekä työaikaan liittyviin määräyksiin.