Rautatiealan tes-neuvottelut jatkuivat
Rautatiealan tes-neuvotteluissa ei ole saavutettu tulosta. Neuvottelupöytään palataan ensi viikolla.
Avainsana:
Rautatiealan työehtosopimus (Tyhjennä)
Rautatiealan tes-neuvotteluissa ei ole saavutettu tulosta. Neuvottelupöytään palataan ensi viikolla.
Rautatiealan työehtosopimuksen neuvottelut jatkuivat torstaina 26.1. JHL esitti työnantajalle tahtotilan palkankorotuksen tasosta ja rakenteesta. Palkankorotustaso ja -rakenne noudattelevat SAK:n koordinoimaa palkankorotustasoa, jonka lisäksi esitys sisältää...
Rautatiealan neuvottelut alkoivat mollivoittoisissa tunnelmissa. Työnantajalla ei ollut valmiutta neuvotella palkankorotuksista.
Raidealalla maksetaan kesäkuussa 2022 yleiskorotus kaikille työntekijöille. Sopimuksessa täsmennetään muun muassa työajan määritelmiä ja oikeutta vuosiloman siirtämiseen.
Ammattiliitto JHL on aloittanut sopimusneuvottelut myös rautatiealalla. Palkankorotusten tulee parantaa ostovoimaa ja työaikoihin tavoitellaan parannuksia.
Sekä JHL:n että työnantajaa edustavan Palvelutyönantajat Paltan edustajat ovat nyt hyväksyneet työehtosopimuksen.
Sekä palkkoja että lisiä korotetaan. Lisäksi jaettavaksi tulee yrityskohtainen erä.
Palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa. Työehtosopimus on vielä menossa osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi.
Rautatiealan neuvottelut ovat kohta kestäneet jo lähes kolme kuukautta ja sopimuksettomassa tilassa ollaan oltu kohta kuukausi. Tilanne on sinällään historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin rautatiealalla ei olla oltu näin pitkää aikaa sopimuksettomassa tilassa.
Rautatiealan neuvottelut nytkähtivät eteenpäin, kun pöydässä päästiin keskustelemaan kiky-tuntien tulevaisuudesta. JHL haluaa ilmaiset talkootunnit pois sopimuksesta.
Neuvottelut rautatiealan työehtosopimuksesta etenevät hitaasti mutta hyvässä hengessä. Neuvotteluratkaisusta ollaan vielä kaukana, vaikka sopimuksesta on neuvoteltu joulukuun 2019 alusta alkaen. Nykyinen sopimus päättyy 31. tammikuuta.
Yksityisten alojen työehtosopimukset määrittävät työehdot kunnallisissa ja valtion yhtiöissä sekä liikelaitoksissa, yhdistyksissä ja säätiöissä sekä muun muassa useissa sosiaalipalvelualan yrityksissä. Työnantajana voi olla myös yksityinen henkilö, kuten henkilökohtaisen avustajan työnantaja.