Avainsana:
kyselytutkimus (Tyhjennä)
Jatkuva työvoimapula, avustavan henkilökunnan puute ja tukea tarvitsevien lasten määrä uhkaavat uuvuttaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kysely paljastaa. Uusi varhaiskasvatuslaki on pahentanut tilannetta, koska päteviä opettajia ei saada tarpeeksi ja lastenhoitajien työtaakka kasvaa kohtuuttomaksi.
JHL kysyi elo-syyskuun vaihteessa jäseniltään tulevien työehtosopimusneuvottelujen tavoitteista. Yleiskorotus palkkoihin sai edellisen neuvottelukierroksen tavoin vahvan tuen. Paikallinen sopiminen pitää tapahtua luottamusmiehen tai yhdistyksen ja työnantajan välillä. Kyselyyn vastasi hieman yli 1 900 liiton jäsentä.
Ensi vuonna neuvotellaan taas JHL:n jäsenten työehdoista. Nyt liitto kysyy kaikkien jäsentensä mielipiteitä siitä, millaisia tavoitteita neuvottelupöytiin pitäisi viedä.
Ammattiliitto JHL:n kysely kertoo, mitä lähihoitajat, sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja muut yksityisen sosiaalialan työntekijät toivovat tulevissa tes-neuvotteluissa. Tärkein tavoite on parempi palkka, korotukset halutaan mieluiten euromääräisinä.
Työ on tärkeää sekä nuorille että keski-ikäisille. Molemmat ikäryhmät kokevat kuitenkin, ettei työelämässä hyödynnetä riittävästi sukupolvien vahvuuksia, eivätkä nuoret ja keski-ikäiset ymmärrä tarpeeksi toisiaan. Suomalaiset arvostavat sopimisen käytäntöjä, mutta järjestelmään kaivataan uudistuksia.
Miltei kolme neljästä suomalaisesta haluaa että kunta, alue tai valtio järjestää julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja ja heikentäisi laatua. Tiedot selviävät JHL:n tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 suomalaista.
Julkisen alan työntekijöiden kokemus työnsä merkityksellisyydestä ja innostavuudesta on yleisesti säilynyt korona-aikana. Kuitenkin erityisesti terveysalalla henkinen ja fyysinen kuormitus on korkealla tasolla ja aiempaa useampi kokee vaikutusmahdollisuutensa työhön sekä henkisen työkykynsä heikoksi. Myös sosiaalialan työyhteisöt olivat ensimmäisenä koronavuonna tiukoilla.
Lähes 3/4 pelastusalalla työskentelevistä ammattilaisista haluaa säilyttää 24 tunnin työvuorojärjestelmän. Alalla pitäisi myös ryhtyä noudattamaan työaikalain mukaista 40 tunnin työviikkoa. Palo- ja pelastusalan ammattilaisten näkemykset käyvät ilmi JHL:n alan koko henkilöstölle osoitetusta kyselystä.
JHL:n Pelastusalan unioni* toteuttaa työaikakäytäntöjä käsittelevän kyselyn palo- ja pelastusalan ammattilaisille. Kysely on avoin kaikille alan ammattilaisille. Kysely toteutetaan siksi, koska alan työaikakäytännöt ovat nousseet kovaan keskusteluun työaikalain muuttumisen myötä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kysely paljastaa, että korona on vienyt kunta-alalla työskenteleviltä naisilta mahdollisuuksia päästä koulutuksiin. Kyselyyn vastanneet pitävät koulutukseen pääsemistä kuitenkin tarpeellisena työn hallinnan ja mielekkyyden vuoksi. JHL:n mielestä osaamisen kehittämiseen on panostettava myös näin pandemia-aikana.
JHL on mukana selvittämässä, miten teknologia ja työ murros myllertävät kunta-alan ammatteja uusiksi. Asiaa selvitetään kyselyllä, johon tarvitaan vastauksia mahdollisimman monelta kuntatyön tähtiammattilaiselta.
Syksyllä 2020 toteutettu Kunta10-kysely osoittaa, että koronasta huolimatta työyhteisöt koetaan toimiviksi ja kuntatyönantaja suosittelemisen arvoisena. Koronan takia kunnissa etätöihin siirryttiin niissä ammateissa joissa se oli mahdollista, ja näissä töissä työn hallinta koettiin aiempaa paremmaksi. Työstressiä ja väkivallanuhkaa koettiin edelleen monissa ammateissa.
Kiinnostus vammaisalalla työskentelemiseen herää vasta ammatillisten opintojen aikana. Peruskoulun 9-luokkalaisia ala ei vielä kiinnosta. Tieto ja paremmat harjoittelumahdollisuudet hälventäisivät alaan kohdistuvia ennakkoluuloja. Alan julkinen, positiivinen näkyminen lisäisivät vammaistyön vetovoimaa.
Yli neljännes Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kyselyyn vastanneista ravitsemis- ja puhtausalan ammattilaisista ilmoittaa, että osaamisen kehittämistä ei käsitellä kehityskeskusteluissa, tai että kehittämiskeskusteluja ei käydä ollenkaan. Viidennes vastaajista ilmoittaa, ettei heillä ole lainkaan mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista osaamistaan.
Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä.