Avainsana:
kyselytutkimus (Tyhjennä)
JHL:n Palo- ja pelastusalan unioni toteuttaa työaikakäytäntöjä käsittelevän kyselyn palo- ja pelastusalan ammattilaisille. Kysely on avoin kaikille alan ammattilaisille. Kysely toteutetaan siksi, koska alan työaikakäytännöt ovat nousseet kovaan keskusteluun työaikalain muuttumisen myötä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kysely paljastaa, että korona on vienyt kunta-alalla työskenteleviltä naisilta mahdollisuuksia päästä koulutuksiin. Kyselyyn vastanneet pitävät koulutukseen pääsemistä kuitenkin tarpeellisena työn hallinnan ja mielekkyyden vuoksi. JHL:n mielestä osaamisen kehittämiseen on panostettava myös näin pandemia-aikana.
JHL on mukana selvittämässä, miten teknologia ja työ murros myllertävät kunta-alan ammatteja uusiksi. Asiaa selvitetään kyselyllä, johon tarvitaan vastauksia mahdollisimman monelta kuntatyön tähtiammattilaiselta.
Syksyllä 2020 toteutettu Kunta10-kysely osoittaa, että koronasta huolimatta työyhteisöt koetaan toimiviksi ja kuntatyönantaja suosittelemisen arvoisena. Koronan takia kunnissa etätöihin siirryttiin niissä ammateissa joissa se oli mahdollista, ja näissä töissä työn hallinta koettiin aiempaa paremmaksi. Työstressiä ja väkivallanuhkaa koettiin edelleen monissa ammateissa.
Kiinnostus vammaisalalla työskentelemiseen herää vasta ammatillisten opintojen aikana. Peruskoulun 9-luokkalaisia ala ei vielä kiinnosta. Tieto ja paremmat harjoittelumahdollisuudet hälventäisivät alaan kohdistuvia ennakkoluuloja. Alan julkinen, positiivinen näkyminen lisäisivät vammaistyön vetovoimaa.
Yli neljännes Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kyselyyn vastanneista ravitsemis- ja puhtausalan ammattilaisista ilmoittaa, että osaamisen kehittämistä ei käsitellä kehityskeskusteluissa, tai että kehittämiskeskusteluja ei käydä ollenkaan. Viidennes vastaajista ilmoittaa, ettei heillä ole lainkaan mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista osaamistaan.
Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä.
JHL kysyi syyskuussa jäsenistöltään tarkentavia sopimusneuvottelujen tavoitteita. Parhaana työtaistelumuotona vastaajat pitävät koko liiton kattavaa lakkoa. Työterveyshuollon toimintaa vastaajat pitävät tärkeimpänä tekijänä työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistämisessä. Kyselyyn vastasi hieman yli 8 000 jäsentä ja yhteisöjäsenliiton jäsentä.
JHL kysyi toukokuussa jäsenistöltään ensi talven sopimusneuvottelujen tavoitteita. Kysely keräsi noin 8 500 vastausta, ja lähes 85 prosenttia on sitä mieltä, että suurin osa palkankorotuksista pitäisi tulla yleiskorotuksena. Kikyn työajanpidennys pitäisi joko perua kokonaan tai siitä pitäisi maksaa kunnon korvaus.
Uusi selvitys kertoo, että kirjastojen työntekijöitä motivoivat eniten asiakaspalvelu ja työn monipuolisuus. Peräti 72 prosenttia alan työntekijöistä on huolissaan kirjastojen tulevaisuudesta. Selvitys julkaistaan Helsingin Kulttuuritalolla valtakunnallisilla Kirjastopäivillä 5.–7. kesäkuuta.
Jyväskylän yliopisto tekee huhtikuussa kyselyn siitä, miten uudet teknologiat vaikuttavat vanhusten hoito- ja hoivatyöhön. Vastaajiksi tarvitaan vanhustyön ammattilaisia.
Teknologian kehitys ja uudet osaamisvaatimukset myllertävät työelämää myös kunnissa. Kaikkea työtä ei voi siirtää nettiin, eikä robotti voi oppia hoitotyötä. Kunta-alan järjestöt haluavat selvittää, miten kunta-alan työ muuttuu tulevaisuudessa. Siihen tarvitaan kuntien työntekijöiden näkemyksiä.
Yli puolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kyselyyn vastanneista työntekijöistä pitää täydennyskoulutusta itselleen välttämättömänä tai erittäin tarpeellisena. Siitä huolimatta alle puolet vastaajista oli päässyt viime vuoden aikana koulutukseen niin, että koulutusajalta maksetaan palkkaa.
Yli 40 prosenttia JHL:n tuoreeseen kyselyyn vastannaista lastenhoitajista ja perhepäivähoitajista sanoo harkitsevansa alan vaihtoa uuden varhaiskasvatuslain myötä. Alalta katoaa reilun kymmenen vuoden aikana yli 10 000 lastenhoitajan työpaikkaa, kun uusi varhaiskasvatuslaki tulee voimaan. JHL:n on vastustanut laki voimakkaasti.
SAK:n teettämän kyselyn vastaajista vain 37 prosenttia hyväksyy hallituksen tavoitteen heikentää irtisanomissuojaa alle 10 hengen yrityksissä. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista vain reilu viidennes hyväksyy lain.